Luoteinen federaatiopiiri
Venäjän federaation luoteinen federaatiopiiri (ven. Северо-Западный федеральный округ Российской Федерации, Severo-Zapadnyi federalnyi okrug Rossijskoi federatsii) on yksi Venäjän kahdeksasta federaatiopiiristä. Siihen kuuluvat Arkangelin alue, Kaliningradin alue, Karjalan tasavalta, Komin tasavalta, Pietaria ympäröivä Leningradin alue, Murmanskin alue, Pietarin kaupunki, Novgorodin alue, Pihkovan alue ja Vologdan alue.
| Luoteinen federaatiopiiri Северо-Западный федеральный округ Российской Федерации |
|
|---|---|
 |
|
 Federaatiopiirin sijainti Venäjällä |
|
| Valtio | Venäjä |
| Liittovaltiosubjektit |
Arkangelin alue Kaliningradin alue Karjalan tasavalta Komin tasavalta Leningradin alue Murmanskin alue Nenetsien autonominen piirikunta Novgorodin alue Pietarin kaupunki Pihkovan alue Vologdan alue |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Pietari |
| – presidentin täysivaltainen edustaja | Aleksandr Gutsan |
| Pinta-ala | 1 677 900 km² |
| Väkiluku (2010) | 13 616 057[1] |
| – väestötiheys | 8,1 as./km² |
| Federaatiopiirin internetsivut | |
|
Aikavyöhyke UTC+2/+3 (MSK-1/MSK)
|
|
Tarve federaatiopiirien määrittelyyn syntyi 1990-luvulla muodostuneesta hallinnon hajanaisuudesta. Vuonna 2000 muodostetut federaatiopiirit ovat Venäjän presidentinhallinnon alaisuudessa toimivia valtionjohdon instrumentteja liittovaltiosubjekteja laajempien alueiden hallitsemiseen. Luoteinen federaatiopiiri vastaa aiempaa Neuvostoliiton luoteista talousaluetta ilman Viroa, Latviaa ja Liettuaa.
Väestö ja talous
muokkaa| Federaatiosubjekti | Väestö 2010[1] |
Alueellinen BKT vuonna 2010 (milj. ruplaa)[2] |
Osuus koko Venäjän BKT:stä vuonna 2010 (%) |
BKT henkeä kohti (ruplaa, 2010) |
BKT henkeä kohti (% Venäjän keskiarvosta) |
|---|---|---|---|---|---|
| Arkangelin alue (ilman Nenetsiaa) |
1 185 536 | 355 884,2 | 0,95 | 177 248 | 68 |
| Kaliningradin alue | 941 873 | 195 063,2 | 0,52 | 207 101 | 79 |
| Karjalan tasavalta | 643 548 | 127 733,8 | 0,34 | 198 484 | 76 |
| Komin tasavalta | 901 189 | 352 334,5 | 0,94 | 390 966 | 149 |
| Leningradin alue | 1 716 868 | 502 126,1 | 1,34 | 292 466 | 112 |
| Murmanskin alue | 795 409 | 234 649,1 | 0,63 | 295 004 | 113 |
| Nenetsien autonominen piirikunta |
42 090 | 145 750,1 | 0,39 | 3 462 820 | 1 323 |
| Novgorodin alue | 634 111 | 127 270,8 | 0,34 | 200 707 | 77 |
| Pietarin kaupunki | 4 879 566 | 1 673 684,4 | 4,48 | 342 999 | 131 |
| Pihkovan alue | 673 423 | 84 344,7 | 0,23 | 125 248 | 48 |
| Vologdan alue | 1 202 444 | 252 063,2 | 0,67 | 209 626 | 80 |
| Yhteensä | 13 616 057 | 3 905 154,0 | 10,44 | 286 805 | 110 |
Energia ja luonnonvarat
muokkaaLuoteisessa federaatiopiirissä toimivat energiantuotantoyhtiöt TGK-1, TGK-2 ja TGK-9. Piirissä on metsävaroja sen verran, että taloudellisesti saavutettavien alueiden vuotuiset hakkuut voivat olla 59 miljoonaa kuutiometriä; tästä hakataan noin 44 miljoonaa kuutiota. Puun jatkojalostuskapasiteettia, mekaanista ja kemiallista metsäteollisuutta on noin 38 %:lle muodostuvasta puumäärästä.[3]
Hallinto
muokkaaPresidentin täysivaltaiset edustajat
muokkaa- Viktor Tšerkesov (2000–2003)
- Valentina Matvijenko (2003)
- Ilja Klebanov (2003–2011)
- Nikolai Vinnitšenko (2011–2014)
- Vladimir Bulavin (2014–2016)
- Nikolai Tsukanov (2016–2017)
- Aleksandr Beglov (2017–2018)
- Aleksandr Gutsan (2018–)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 30.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 30.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ Mikhail Giryaev (2006) (Arkistoitu – Internet Archive) authorstream.com