Lempaala

Tämä artikkeli käsittelee Pohjois-Inkerin kylää. Suomen kuntaa käsittelee artikkeli Lempäälä.

Lempaala^[1] (ven. Лемболово, Lembolovo) on kylä ja entinen seurakunta Pohjois-Inkerissä Venäjällä. Sinne perustettiin Inkerin ensimmäinen luterilainen seurakunta vuonna 1611. Sekä luterilaiset että ortodoksiset (kr.kat.) inkeriläiset karkotettiin Lempaalasta vuosina 1935–1936 Stalinin vainoissa rajaseudun puhdistuksen nimissä. Samalla myös vuonna 1764 rakennettu kirkko purettiin. Vanhan kirkon paikalla Lempaalanjärven rannassa on nyt muistoristinä puretun kirkon alkuperäinen risti. Samalla paikalla on myös inkeriläisten bolševikkien veljeshauta sekä vuonna 2005 pystytetty muistomerkki Kannaksen rintamalla jatkosodan aikana kaatuneille suomalaisille sotilaille.

Lempaalassa oli huomattavan suuri määrä vanhoillaan pysynyttä kantaväestöä, joka asui Mäkkiinkylässä ja sen ympäristössä Lempaalanjärven koillispuolella. Tunnettu runonlaulaja ja inkerikko Larin Paraske oli syntyisin tuolta alueelta.

Ennen toista maailmansotaa Lempaala sijaitsi Suomen rajaa vasten. Sen rajanaapureita Suomen puolella olivat Kivennapa ja Rautu.

Nykyisin inkeriläisyys alueella on vähäistä, mutta elpymässä. Maaselän kylässä (Stekljannyi) on Toksovan luterilaiseen seurakuntaan kuuluva pienehkö kappeli, joka on rakennettu vuonna 2001. Se toimii aikaisemman vanhan Lempaalan seurakunnan alueella ja turvaa samalla vähälukuisen inkeriläisväestön tarpeet.

Kylät

Lempaalassa oli 86 kylää: Anjala, Autio (Korkeamäki)^lähde? Autio (Kuivaisi),^lähde? Haapsaari, Halosi, Hanttulanmäki, Harpala, Heinola, Hiirimäki, Hipelinmäki, Hovinmäki, Jaakkolanmäki, Juskela, Jutikkala, Pieni Kaitala, Suuri Kaitala, Kiero, Pieni Kiiskilä, Suuri Kiiskilä, Kirjasalo, Komola, Pieni Korkiamaa, Suuri Korkiamaa, Koronsaari, Kuivaisi I, Kuivaisi II, Kuivaisi III, Kylänjatko, Lappalaisenmäki, Lappeela, Lavosenmäki, Lehtokylä, Lempaala, Levoska, Lieskula, Lukkarinmäki, Löyskämäki, Maanselkä, Markkela, Marola, Mattilanmäki, Miskula, Muratta, Mustila, Myllymäki, Mäkiinkylä, Mälkämäki, Naakkala, Nakara, Nenimäki, Nikittala, Ohajoki, Ohalatva, Oinaala, Orimäki, Orpomäki, Oskamäki, Osselki, Pajarinmäki, Pekinmäki, Pekkala, Peri, Perämäki, Pirsanmäki, Pusanmäki, Pönniönmäki, Riivalinmäki, Ristala, Rokansaari, Ryyppylä, Sahanotko, Sepänmäki, Simanla, Sovonmäki, Sutela, Svaanila, Termola, Tiinala, Tikanmäki, Uusikylä, Vanhakylä, Vankkala, Varsala, Vaskela, Veikkola ja Volkkala.^[2]

Tunnettuja lempaalaisia

Tunnetuin lempaalainen oli Larin Paraske. Hänen muistinsa oli poikkeuksellisen hyvä ja hän muisti paljon kansanrunoutta. Häntä nimitettiin Suomen Runottareksi, ja häneltä tallennettiin noin 32 000 säettä runoja ja loitsuja sekä lisäksi muuta kansanperinnettä.

Lempaalan kylä ja rautatieasema

Toisen maailmansodan aikana tuhoutunut Lempaalan kylä sijaitsi Lempaalanjärven lounaispuolella Pietarista Käkisalmeen johtavan maantien varrella. Sodan jälkeen nimitystä alettiin käyttää nykyisen Maaselkin taajaman lähellä sijaitsevasta asutuksesta. Nykyään suurin osa Lempaalan kylän asukkaista on rekisteröity Maaselkiin. Kylän lähellä toimii karjanhoitoon erikoistunut maatalousyritys.^[3]

Lempaalan rautatieasema sijaitsee Lempaalanjärven koillispuolella Pietarista pohjoiseen johtavan rautatien varrella. Aseman yhteydessä on omakotitaloista ja lomakylistä koostuva taajama. Sen koillispuolella toimii Poljustrovo-yhtiön juomavesipullottamo.^[3]

Lähteet

↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 127. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2015).
↑ Mustonen, Juuso (toim.): Inkerin suomalaiset seurakunnat, s. 29–30. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1931.
↑ ^a ^b Projekt Generalnogo plana Kuivozovskogo selskogo poselenija Vsevoložskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti: Materialy po obosnovaniju projekta generalnogo plana. Tom II, kniga 1: Analiz sostojanija territorii, problem i napravleni jejo kompleksnogo razvitija 2011. Sankt-Peterburg: NIIPG gradostoitelstva. Arkistoitu 30.4.2013. Viitattu 18.11.2011. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

Inkerin historialliset luterilaiset seurakunnat

Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Venäjän federaation paikannimiä, s. 127. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2015).

[2] Mustonen, Juuso (toim.): Inkerin suomalaiset seurakunnat, s. 29–30. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1931.

[plan-3] Projekt Generalnogo plana Kuivozovskogo selskogo poselenija Vsevoložskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti: Materialy po obosnovaniju projekta generalnogo plana. Tom II, kniga 1: Analiz sostojanija territorii, problem i napravleni jejo kompleksnogo razvitija 2011. Sankt-Peterburg: NIIPG gradostoitelstva. Arkistoitu 30.4.2013. Viitattu 18.11.2011. (venäjäksi)

[1]

[2]

[3]