Lehtimuoto
Lehtimuoto eli lehtilavan yleinen muoto on yksi tärkeistä lehden ominaisuuksista kasvia tunnistettaessa ja sen lajia määritettäessä. Lehtien muoto kasvissa voi vaihdella selvästikin verson ja lehden iästä riippuen, kuten esimerkiksi metsähaavalla (Populus tremula), ja samassa kasvissa voi olla erimuotoisia lehtiä eri kohdissa kasvia. Kaiken kaikkiaan kasvien lehdet ovat hyvin monimuotoisia, ja lehtimuodon kuvailu sekä muotojen nimeäminen ovat toisinaan riippuvaisia kuvailijasta.
Lehden yleisen muodon lisäksi lehden tyvellä tai kärjessä saattaa olla jokin oma, pienempi muotonsa, joka ei käy ilmi lehden yleismuotoa kuvaavasta termistä. Tällöin lehden tyveä tai kärkeä voidaan kuvata erikseen omilla termeillään. Lehden tyvellä voi olla myös lajista riippuen erinäköisiä korvakkeita. Lehden muotoon liittyviä muita ominaisuuksia ovat lehtilaidan ulkonäkö sekä lehtiasento eli lehtien sijoittuminen toisiinsa nähden. Toisinaan lehden muotoa voidaan kuvata lehden liuskoittuneisuuden voimakkuudella, ja lehden liuskoiksi voidaan kutsua erilaisia lehtilavan ulokkeita lehdestä riippuen. Yleisesti ottaen hieman liuskoittunut vastaa tavallisesti muotona suurin piirtein pari- tai sormihalkoista ja voimakkaasti tai syvään liuskoittunut pari- tai sormiosaista.
Lehti voi olla jakautunut useiksikin erillisiksi lehdyköiksi, jolloin kaikki lehdykät yhdessä muodostavat yhden lehden. Lehdyköiksi jakautuneet lehdet voivat olla joko pari- tai sormilehdykkäisiä ja lehdyköiksi jakautuminen voi olla tapahtunut useaan kertaan. Parilehdykkäisesti jakautuneet lehdet voivat olla lehdyköiltään joko tasaparisia, jolloin jokaiselle lehdykälle on symmetrisesti sitä vastaava lehdykkä, tai päättöparisia, jolloin lehden kärjessä on yksi pariton lehdykkä. Sormilehdykkäisiä lehtiä voidaan kutsua myös lehdyköiden lukumäärän perusteella, esimerkiksi kolmisormisiksi, tai vain yleisesti monisormisiksi. Lehdyköiksi jakautuminen ei aina ole täydellistä, ja osa lehdestä saattaa olla vain syvään liuskoittunut. Lehdykkäisyyden erottaminen syvästä liuskoittuneisuudesta on välillä vaikeaa ja tulkinnanvaraista, kuten esimerkiksi myrkkykeisolla (Cicuta virosa).
Useilla havupuilla tavattavat neulaset ovat kasvitieteellisesti lehtiä, jolloin niiden lehtimuoto on neulasmainen. Kaikkien havupuiden lehdet eivät kuitenkaan ole neulasmaisia; muun muassa monilla tuijilla (Thuja) on neulasia leveämpiä, suomumaisia lehtiä. Havupuiden lisäksi lehtimuodoltaan neulasmaisia lehtiä voi olla muillakin kasveilla, kuten esimerkiksi kasuariinoilla (Casuarina).
Lehtien ulkonäön termistöä
muokkaa
II Lehtilaitoja: 41. ripsilaitainen, 42. nyhälaitainen, 43. sahalaitainen, 44. hienohampainen, 45. toissahainen, 46. ehytlaitainen, 47. liuskainen, 48. sahalaitainen, 49. hienosahainen, 50. mutkalaitainen, 51. piikki- tai otalaitainen, 52. poimulaitainen.
III Lehtisuonituskuvioita: 53. sulkasuoninen, kaarevasuoninen, 54. sulkasuoninen, verkottunut, 55. suonitus halkihaaraista, 56. suonitus pitkittäistä 57. kourasuoninen, 58. silposuoninen, 59. sulkasuoninen, 60. verkkosuoninen, 61. kourasuoninen, kilpimäinen lehtimuoto.
Yleisesti käytössä olevia lehtimuotoa kuvaavia termejä:
muokkaa- tasasoukka
- suikea
- puikea
- vastapuikea
- pyöreä
- soikea
- kilpimäinen
- neulasmainen
- kolmiomainen
- vinoneliömäinen
- munuaismainen
- herttamainen
- kielimäinen
- lusikkamainen
- pitkänpyöreä
- pitkänomainen
- parihalkoinen (hieman liuskoittunut)
- parijakoinen (jokseenkin liuskoittunut)
- pariosainen (voimakkaasti tai syvään liuskoittunut)
- (kertaalleen) parilehdykkäinen (tasaparinen tai päättöparinen)
- kaksi kertaa parilehdykkäinen (tasaparinen tai päättöparinen lehdyköiden tai pikkulehdyköiden tasolla)
- kolme kertaa parilehdykkäinen (tasaparinen tai päättöparinen lehdyköiden tai pikkulehdyköiden tasolla)
- sormihalkoinen (hieman liuskoittunut)
- sormijakoinen (jokseenkin liuskoittunut)
- sormiosainen (voimakkaasti tai syvään liuskoittunut)
- sormilehdykkäinen (esimerkiksi kolmisorminen, nelisorminen, viisisorminen...)
- kaksi kertaa sormilehdykkäinen (esimerkiksi kahteen kertaan kolmisorminen, nelisorminen, viisisorminen...)
- kolme kertaa sormilehdykkäinen (esimerkiksi kolmeen kertaan kolmisorminen, nelisorminen, viisisorminen...)
Lehden kärkeä kuvaavia termejä:
muokkaa- pyöreä, pyöreäkärkinen
- tylppä, tylppäkärkinen
- typäkkä, typäkkäkärkinen
- suippo, suippokärkinen
- pitkäsuippuinen
- otakärkinen
- lanttokärkinen
Lehden tyveä kuvaavia termejä:
muokkaa- herttamainen, herttatyvinen
- tylppä, tylppätyvinen
- kiilamainen, kiilatyvinen
- suippo, suippotyvinen
- pyöreä, pyöreätyvinen
- vino, vinotyvinen
- nuolimainen, nuolityvinen
- keihäsmäinen, keihästyvinen
Lehden kiinnittymistapaa kuvaavia termejä:
muokkaa- ruodillinen (lehtilapa on kiinni varressa lehtiruodilla)
- ruoditon (lehtilapa on kiinni varressa ilman lehtiruotia)
- johteinen (lehti yhtyy varteen suoraan ilman selvästi erillistä lehtikantaa tai -ruotia)
- sepivä (osa lehtilavasta on kiertynyt osittain tai kokonaan varren ympärille)
Lähteet
muokkaa- Sirkka Hakalisto, Timo Hokkanen, Raisa Leinonen, Kasviharrastajan opas, 1991, Tammi
- Bo Mossberg, Lennart Stenberg, Maastokasvio, 2007, Värnamo, Tammi, suomeksi toimittanut Seppo Vuokko, sivut 290–291