Lauri Törhönen
Lauri Ilmari Törhönen (s. 16. elokuuta 1947 Helsinki) on suomalainen elokuva- ja televisio-ohjaaja,[2] joka on toiminut myös elokuvataiteen professorina.[1] Hänet palkittiin vuosina 1989 ja 2007 elokuvataiteen valtionpalkinnolla.[3] Törhönen on ohjannut 13 pitkää elokuvaa.
| Lauri Törhönen | |
|---|---|
 Lauri Törhönen Helsingin kirjamessuilla 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. elokuuta 1947 Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | elokuva- ja televisio-ohjaaja, elokuvataiteen professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Taideteollinen korkeakoulu (TaiK 1976) |
| Instituutti | Turun yliopisto |
| Palkinnot |
elokuvataiteen valtionpalkinto 1989 ja 2007 Grand Prix elokuvafestivaaleilta Argentiinasta 2000[1] Topelius-palkinto 2010 |
Ohjaaja
muokkaaTörhönen valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1976.[4] Ennen ensimmäistä pitkän elokuvan ohjausta (Palava enkeli, 1984) hän toimi muun muassa apulaisohjaajana Helsingissä kuvatuissa amerikkalaiselokuvissa, kuten Warren Beattyn Punaiset (1981) ja Michael Aptedin Gorkin puisto (1983).[4] Hollywoodilaista agentti- ja trilleri-teemaa Törhönen on myös itse viljellyt omissa elokuvissaan (Tropic of Ice – Jään kääntöpiiri, 1986; Kasvoton mies, 1995). Törhönen ohjasi neljä Vares-elokuvaa vuosina 2011–2012.
Törhönen on ohjannut Salatut elämät -televisiosarjan jaksoja,[4] ja hänen poikansa Risto Törhönen esitti sarjassa Niko Vainiota vuosina 2004–2007.
Muu toiminta
muokkaaTörhönen on toiminut elokuvaohjauksen ja -tuotannon opettajana eri oppilaitoksissa vuodesta 1975 lähtien.[5] Vuosina 1995–2006[6] hän toimi Taideteollisen Korkeakoulun elokuvataiteen professorina.[4][1]
Törhönen on julkaissut viisi romaania. Vuonna 2010 hänen palkittiin Topelius-palkinnolla nuortenromaanista Sello & Pallo.[7]
Vuosina 1993–2000 Törhönen oli kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Helsingissä.[5]
Väitöskirja
muokkaaTörhönen esitti syksyllä 2023 Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa väitöstutkielmansa Elokuvaohjaaja Suomessa. Nyt. Suomalaisen elokuvaohjaajan työn prosessit: etiikka, moraali, tekniikka ja sosiaalisuhteet.[8] Samuli Tiikkaja ruttasi Helsingin Sanomissa Törhösen väitöskirjan epäakateemisena ja luonnehti Törhösen käytöstä väitöstilaisuudessa: tämä ”kolisteli akateemisen protokollan läpi isännän ottein” kunnioittamatta vastaväittäjää.[9]
Yliopistonlehtori Sanna Ryynäsen mukaan Törhösen väitöskirjasta puuttuvat tutkimuskysymys, tutkimusmenetelmä ja tieto siitä mitä tutkimusperinnettä se edustaa. Ryynänen ja vararehtori Jaana Erkkilä-Hill pitävät teoksen lähdeviitteitä puutteellisina. Erkkilä-Hillin mukaan taiteelliseen tutkimukseen kuuluva taiteellinen osuus puuttuu Törhösen teoksesta. Ryynäsen mukaan väitöskirjan ohjaajat, esitarkastajat ja vastaväittäjä edustavat muita kuin taiteen alaa ja lisäksi he saattavat olla jäävejä.[10] Kulttuurintutkimuksen seura piti erityisen vakavina epäilyjä esitarkastajien, psykologian professori emeritus Göte Nymanin (Helsingin yliopisto) ja taideteollisen koulutuksen dosentti Ilkka Huovion (Lapin yliopisto) esteellisyydestä[11]. Molemmat esitarkastajat olivat olleet mukana väittelijän aiemmassa väitöskirjahankkeessa, josta tuli osa nyt tarkastettua väitöskirjaa[11]. Ryynänen ja yliopistonlehtori Pauli Rautiainen jättivät Lapin yliopiston rehtorille ilmoituksen hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä.[12] Törhösen väitöksen toisen ohjaajan ja väitöstilaisuuden kustoksena eli valvojana toimineen professori Kaarina Määtän mukaan Törhösen väitöskirjatyö ei tieteellisiltä kriteereiltään ole riittävä.[12]
Lapin yliopisto hylkäsi Lauri Törhösen väitöskirjan 14. joulukuuta 2023. Perusteluna oli, että työ ei täytä väitöskirjalle asetettuja kriteerejä.[13]
Törhönen teki oikaisuvaatimuksen, jonka tiedekunta hylkäsi[14]. Sen jälkeen Törhönen vaati oikaisua muutoksenhakulautakunnasta[14]. Muutoksenhakulautakunnan käsittely on kesken[14]. Käsittelyn on keskeyttänyt hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkaamisen tutkinta, jossa väitöskirjan ohjaajia ja esitarkastajia epäillään piittaamattomuudesta sekä esitarkastajia esteellisyydestä[14]. HTK-tutkinnan raportin mukaan ohjaajat ja esitarkastajat eivät olleet piittaamattomia tai esteellisiä[14], ja rehtori Antti Syväjärven päätöksen mukaan esitarkastajat Göte Nyman ja Ilkka Huovio sekä ohjaajat Mauri Ylä-Kotola ja Kaarina Määttä eivät syyllistyneet piittaamattomuuteen[15].
Syytökset seksuaalisesta häirinnästä
muokkaaTammikuussa 2018 Yle julkaisi uutisen, jossa noin 20 haastateltua naista kertoi Törhösen käyttäytyneen häiritsevästi. Käytös näyttää jatkuneen ainakin 1980-luvulta 2000-luvulle. Monet naiset kertoivat Ylelle, että opiskelu elokuvataiteen ja lavastustaiteen osastolla oli ahdistavaa Törhösen käytöksen vuoksi. Törhönen kieltäytyi aluksi kommentoimasta asiaa.[16] Hän esitti julkisen anteeksipyynnön käytöksestään STT:n kautta 1. helmikuuta 2018.[17] 18. helmikuuta Arto Nybergin haastattelussa Törhönen myönsi käyttäytyneensä tyhmästi ja harkitsemattomasti, mutta kiisti vakavimmat häirintäsyytökset ja sanoi syyttäjiensä erehtyneen henkilöstä.[18][19]
Syytösten jälkeen Törhönen erosi Helsingin kaupungin omistaman Kaapelitalo-kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävästä.[20]
Filmografia
muokkaa- Palava enkeli (1984)
- Riisuminen (1986)
- Tropic of Ice – Jään kääntöpiiri (1987)
- Insiders (1989)
- Ameriikan raitti (1990)
- Requiem (1991)
- Kasvoton mies (1995)
- Hylätyt talot, autiot pihat (2000)
- Raja 1918 (2007)
- Vares – Huhtikuun tytöt (2011)
- Vares – Sukkanauhakäärme (2011)
- Vares – Uhkapelimerkki (2012)
- Vares – Pimeyden tango (2012)
Kirjallinen tuotanto
muokkaa- Ranskanperunapotku. (Kuvittanut Tarmo Koivisto) Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18257-9
- Potut pottuina. (Kuvat: Eija Lundberg) Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22144-9
- Sello & Pallo: Vaaleansininen rakkaustarina. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4936-9
- Kontrapunkti & Voittomaali: Romanssi F-duurissa. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-5783-8
- Kotiryssä peilissäni. Helsinki: Auditorium, 2015. ISBN 978-952-7043-32-5
- Elämäni banaanin kuorena. Jyväskylä: Docendo, 2017. ISBN 978-952-291-368-5
- Mannerheimin kuokkavieras. Jyväskylä: Docendo, 2017. ISBN 978-952-291-349-4
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 766–767. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 956. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ Lauri Törhönen Elonetissä. Viitattu 25.11.2013
- ↑ a b c d Lauri Törhönen – ohjaaja, käsikirjoittaja Elokuvauutiset. 23.1.2012. Arkistoitu 2.12.2013. Viitattu 25.11.2013.
- ↑ a b Alanen, Nea: Kuka on kohun keskelle joutunut Lauri Törhönen? Aamulehti. 1.2.2018. Arkistoitu 7.2.2018. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Rehtorin tiedote: Törhösen professuuri ei saanut jatkoaikaa (Internet Archive) 30.3.2006. Taideteollinen korkeakoulu. Arkistoitu 6.9.2007. Viitattu 25.11.2013.
- ↑ Törhönen, Lauri Kirjasampo.fi. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Koivuranta, Riitta: Lauri Törhönen väittelee elokuvista: ”Aiheena olen minä.” Helsingin Sanomat, 30.10.2023, s. B 5. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Tiikkaja, Samuli: Väitöstilaisuus, jota oli tuskallista katsoa. Helsingin Sanomat, 1.11.2023, s. B 3. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Lauri Törhösen väitöskirjan esitarkastajat saattoivat olla jäävejä Yle Uutiset. 2.11.2023. Viitattu 2.11.2023.
- ↑ a b Lauri Törhösen väitöskirjan arvioinnissa on tehty vakavia virheitä, sanoo kulttuurintutkimuksen seura Yle Uutiset. 15.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ a b Lauri Törhösen väitöstyön ohjaaja sanoo, että työ ei täytä tieteellisiä kriteereitä yle.fi. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Lapin yliopisto hylkäsi Lauri Törhösen väitöskirjan – dekaani: ”Työ ei täytä väitöskirjalle asetettuja kriteerejä” Yle Uutiset. 14.12.2023. Viitattu 14.12.2023.
- ↑ a b c d e Luulitko, että Lauri Törhösen väitöskirjan tapaus on loppuun käsitelty? Nämä prosessit ovat vielä kesken Yle Uutiset. 30.10.2024. Viitattu 30.10.2024.
- ↑ Lapin yliopisto: Lauri Törhösen väitöskirjatyön ohjauksessa ja esitarkastuksessa ei syyllistytty piittaamattomuuteen Yle Uutiset. 31.10.2024. Viitattu 1.11.2024.
- ↑ Naiset elokuva-alalla kertovat professori Lauri Törhösen vuosia jatkuneesta ahdistelusta – "Häirinnästä tuli sukupolvikokemus" Yle Uutiset. Viitattu 31.1.2018.
- ↑ Lauri Törhönen STT:lle: Pyydän anteeksi iltalehti.fi. Viitattu 2.2.2018.
- ↑ Kanerva, Arla: Seksuaalisesta häirinnästä syytetty elokuvaohjaaja Lauri Törhönen Arto Nybergin ohjelmassa Ylellä: ”Siellä on ollut joku muu kuin minä” Helsingin Sanomat. 18.2.2018. Viitattu 18.2.2018.
- ↑ Jäske, Ulla: Ahdistelusta syytetty ohjaaja Lauri Törhönen Ylellä: Kyseessä on ollut joku muu kuin minä Turun Sanomat. 18.2.2018. Arkistoitu 18.2.2018. Viitattu 18.2.2018.
- ↑ Seksuaalisesta häirinnästä syytetty Lauri Törhönen eroaa Kaapelitalon johdosta 2.2.2018. Yleisradion. Viitattu 6.2.2018.
Kirjallisuutta
muokkaa- ”Kansallisen tabun purkaja”, Lauri Törhösen haastattelu. Filmihullu 2/2000.
- ”Överiteorian äärellä”, Lauri Törhösen haastattelu. Filmihullu 2/2008.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Lauri Törhönen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Lauri Törhösen haastattelu, Kirjastokaista-video
- Osa elokuvataiteen opiskelijoista vastustaa Törhösen jatkoa. Helsingin Sanomat 28.2.2006. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lauri Törhösen väitöskirja Elokuvaohjaaja Suomessa. Nyt.
- Videotallenne väitöstilaisuudesta