Lapinvuokkokangas on tunturilla alue, jota luonnehtii lapinvuokko. Lapinvuokkokangas on ravinteinen tunturikangas.[1] Sitä esiintyy ala- ja keskipaljakalla ravinteisilla tuntureilla, jossa on kalkkipitoista kalliota.[1]

Lapinvuokkokangas voi olla kuiva, melko kostea tai kostea[2]. Kostea lapinvuokkokangas on niittymäinen.[1] Hyvin kostealla kasvaa suokasveja muun muassa lettopajua ja tuppisaraa[2]. Kosteahkolla kasvaa liekovarpiota[2] ja sammalia. Kuivilla lapinvuokkokankailla on enemmän jäkäliä kuin sammalia. Kuivimpia lapinvuokkokankaita luonnehtii kalliosara (Carex rupestris) ja kuivaa, hieman kosteampaa lapinalppiruusu (Rhododendron lapponicum).[3] Yleisesti lapinvuokkokankaalla kasvaa muun muassa tunturikohokkia, lampaannataheinää, napapajua, sinirikkoa ja tunturimaarianheinää.[4]

Lapinvuokkokankaat ovat keskittyneet Skandien ylityöntöalueen reunoille.[4] Suomessa lapinvuokkokangasta on muun muassa Käsivarren alueen suurtuntureilla.[4]

Lapinvuokkokangas vaihettuu lumenviipymiin lapinorvokki-lapinvuokkokankaiden kautta[2].

Lähteet

muokkaa
  • Yrjö Norokorpi et al: Osa 8 Tunturit teoksessa Raunio, Anne, Anna Schulman& Tytti Kontula (toim.): Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. (Suomen ympäristö 8/2008) Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2008. Koko julkaisun verkkoversio.

Viitteet

muokkaa
  1. a b c Norokorpi et al. 2008, s. 503.
  2. a b c d Henry Väre ja Rauni Partanen: Suomen tunturikasvio. Metsäkustannus OY 2009, ISBN 978-952-5694-40-6, s. 15
  3. Norokorpi et al. 2008, s. 503-504.
  4. a b c Norokorpi et al. 2008, s. 504.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.