Kromitrioksidi
Kromitrioksidi eli kromi(VI)oksidi (CrO3) on yksi kromin oksideista. Yhdistettä käytetään pääasiassa metallien kromaukseen ja hapettimena.
Kromitrioksidi | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | CrO3 |
Moolimassa | 100,00 |
Ulkomuoto | Tummanpunaisia kiteitä |
Sulamispiste | 198 °C[1] |
Kiehumispiste | 250 °C (hajoaa)[2] |
Tiheys | 2,7 kg/dm3[1] |
Liukoisuus veteen | 166 g/100 ml (20 °C)[1] |
Ominaisuudet ja rakenne
muokkaaHuoneenlämpötilassa kromitrioksidi on punaisina neulamaisina kiteinä. Kiteet ovat hygroskooppisia ja liukenevat hyvin veteen. Veden lisäksi myös eräät orgaaniset liuottimet, kuten etanoli ja dietyylieetteri kykenevät liuottamaan kromitrioksidia. Veteen liuetessaan kromitrioksidi muodostaa kromihappoa ja voidaan pitää sen anhydridinä. Toisinaan myös kromitrioksidista käytetään nimitystä kromihappo. Kromitrioksidi on muiden kuudenarvoisen kromin yhdisteiden tavoin erittäin voimakas hapetin ja reaktiot helposti hapettuvien orgaanisten yhdisteiden, kuten alkoholien kanssa voivat olla erittäin voimakkaita. Helposti pelkistyvät yhdisteet voivat syttyä palamaan tai jopa räjähtää joutuessaan kosketuksiin kromitrioksidin kanssa. Yhdiste hajoaa voimakkaasti kuumennettaessa ja tuotteena muodostuu eri välivaiheiden kautta dikromitrioksidia ja happea.[1][2][3][4][5]
Kiinteänä kromitrioksidi koostuu hyvin pitkistä polymeerisistä ketjuista, joissa jokainen kromiatomi on sitoutunut neljään happiatomiin tetraedrimäisesti. Nämä CrO4-tetraedrit ovat linkittyneet toisiinsa tetraedrin kulmien happiatomien välityksellä.[3][1]
Valmistus ja käyttö
muokkaaKromitrioksidia valmistetaan natrium- tai kaliumdikromaatin ja väkevän rikkihappoliuoksen välisellä reaktiolla ja prosessi voi olla joko jatkuvatoiminen tai panostyyppinen. Viimeisessä vaiheessa kromitrioksidi erotetaan sivutuotteena muodostuvasta natriumvetysulfaatista sulattamalla, jolloin raskaampi kromitrioksidi painuu reaktioastian pohjalle ja voidaan erottaa. Kromitrioksidi myydään tyypillisesti hiutalemaisina kiteinä tai hienoksi jauhettuna.[3][1][5]
- 2 H2SO4 + Na2Cr2O7 → 2 CrO3 + 2 NaHSO4 + H2O
Tärkein kromitrioksidin käyttökohde on metallien päällystäminen kromilla sähkökemiallisesti eli kromaus. Kromitrioksidia voidaan käyttää myös passivoimaan eräiden metallien ja metalliseosten, kuten sinkin, alumiinin ja pronssin pintaa. Muita käyttökohteita ovat hapettimena toimiminen orgaanisessa synteesissä, kromidioksidin valmistus ja värjäyksessä.[1][5]
Myrkyllisyys
muokkaaKromitrioksidi ärsyttää hengitysteitä aiheuttaen yskimistä ja vaikeutunutta hengitystä. Joutuessaan iholle, silmiin tai nieltynä se voi aiheuttaa syövytysvammoja. Muiden kromi(VI)yhdisteiden tavoin kromitrioksidi on osoittautunut karsinogeeniseksi.[2][4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Gerd Anger, Jost Halstenberg, Klaus Hochgeschwender, Christoph Scherhag, Ulrich Korallus, Herbert Knopf, Peter Schmidt & Manfred Ohlinger: Chromium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Teoksen verkkoversio viitattu 09.01.2013
- ↑ a b c Kromitrioksidin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 09.01.2013
- ↑ a b c Billie J. Page & Gary W. Loar: Chromium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004. Viitattu 09.01.2013
- ↑ a b OVA-ohje: Kromitrioksidi Työterveyslaitos. Viitattu 16.10.2023.
- ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 225. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 09.01.2013). (englanniksi)