Kirkkopuisto (Mikkeli)

Kirkkopuisto on korttelin kokoinen puisto Mikkelin keskustassa Savilahden kaupunginosassa. Puistoa ympäröivät kadut ovat Savilahdenkatu, Maaherrankatu, Porrassalmenkatu ja Vuorikatu.

Yleiskuva Kirkkopuistosta, keskellä soittolava.

Kirkkopuisto Naisvuorelta nähtynä.

Kirkkopuisto sai alkunsa arkkitehti Carl Ludvig Engelin vuonna 1837 laatimasta ja vuonna 1838 vahvistetusta Mikkelin asemakaavasta. Paikalla oli ennen kaupungin perustamista sijainnut vuosina 1754–1806 Mikkelin pitäjän vanha kirkko ja sen kirkkomaa. Jo ennen kirkkoa paikalla oli Hämeestä ja Loviisasta tulevien maanteiden risteys ja sen luona kauppapuoteja, siis eräänlainen Mikkelin historiallinen ydin. Kirkkomaalle haudattiin muun muassa vuoden 1789 Porrassalmen taistelussa kaatuneet kuusi aliupseeria. Vanha pitäjänkirkko tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa vuonna 1806 ja kirkkomaan hautakivet vietiin pois puiston perustamisen jälkeen vuonna 1841. Engelin suunnitelmasta poiketen kaupungin kirkko rakennettiin myöhemmin toiseen paikkaan, eikä Kirkkopuistossa siten nimestään huolimatta ole kirkkoa.

Kirkkopuiston keskellä on 1910-luvulla rakennettu suihkukaivo, joka uusittiin nykyiseen muotoonsa 1950-luvun lopulla. Sen vieressä on arkkitehti John L. Lybeckin suunnittelema puinen soittolava, joka rakennettiin vuoden 1897 Mikkelin laulujuhlia varten. Puistossa on useita muistomerkkejä ja veistoksia: Johannes Haapasalon veistämä Porrassalmen taistelussa kaatuneiden upseerien muistomerkki (1929), Eino Räsäsen Mikkelin pitäjän vanhan kirkon muistomerkki (1953) ja Armas Hutrin suihkukaivoveistos Nelisiipi (1959–1960).

Kirkkopuiston alta löydettiin vuonna 2003 viemäritöiden yhteydessä pätkä 1700-luvulla rakennettua kirkkomaan ympärysmuuria ja joukko entisiä hautoja. Museovirasto on määritellyt löydöt kiinteäksi muinaisjäännökseksi.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirkkopuisto (Mikkeli) Wikimedia Commonsissa