Kierikin keramiikka

Kierikin keramiikka 3500–3200 eaa. oli Pohjois-Pohjanmaalta Laatokalle ulottunutta Sisä-Suomalaista asbestikeramiikkaa, jossa jatkui vanhempi kampakeraaminen perinne. Kierikin keramiikan yksi merkittävä asutuskeskittymä oli Iijoen suulla, ja sen luoneeseen kulttuuriin liittyi rikas esineistö. Kierikin jälkeen tuli Pöljän keramiikka, johon liittynyt esineistö oli köyhempää. Kierikin ja Pöljän keramiikkaa pidetään joskus saamelaisten tekemänä. Jätinkirkot, suuret kiviset aitaukset Perämeren rannoille liittyivät Kierikin ja Pöljän keramiikkoihin.

Kierikin keramiikkaa.

Kierikin keramiikka

Pohjoisen/itäisen Suomen kivikautiseen kulttuuriperinteeseen liittyvä Kierikin keramiikka vallitsi 3 500–3 200 eaa. Nimensä keramiikkatyyppi sai löytöpaikkansa Yli-Iissä sijaitsevan Kierikkisaaren mukaan. Kierikissä tehdyt kaivaukset 1960-luvulla paljastivat uuden asbestisekoitteisen keramiikkatyypin. Koristeena on harvassa kampaleimakoristeita. Kierikin keramiikka jatkaa tyypillisen kampakeramiikan traditiota. Astiat olivat usein erittäin suuria, jopa satalitraisia. Asbestikuiduilla suurista astioista saatiin huomattavasti kestävämpiä. Kierikin keramiikan aikaiset kaivauspaikat ovat varsin rikkaita, sillä löytöjen joukossa on usein mm. meripihkakoruja ja muita eksoottisia tuontitavaroita. Esiintymisalue on Pohjois-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan. Kierikin keramiikka oli osin käytössä samaan aikaan sen jälkeen muotiin tulleen Pöljän keramiikan kanssa.

Katso myös

• Kierikkisaaren asuinpaikka ja Korvalan asuinpaikka kuuluvat Kierikin asuinpaikkakompleksiin, jota tutkii Kierikkikeskus.
• Kampakeramiikka
• Pöljän keramiikka

Aiheesta muualla

• Kierikki.fi
• Kierikki, Helsingin yliopisto