Kauko Kortelainen

suomalainen kuvanveistäjä

Kauko Kortelainen (s. 15. huhtikuuta 1933 Juuka[1]) on suomalainen kuvanveistäjä. Juuassa asuva Kortelainen on opiskellut muun muassa Ateneumissa vuosina 1958–1962[2] ja toiminut myös kuvaamataidon opettajana.[1]

Kauko Kortelainen 1990-luvulla Juuassa.

Juuka on perustanut Juuan keskustaan Kauko Kortelaisen veistospuiston.[3]

Julkisia teoksia

muokkaa
  • Sureva leskiäiti, punaisten muistomerkki, Juuka, 1976.
  • Katovuosi, 1689–1868 nälkään nääntyneiden muistomerkki, Juuka, 1980.
  • Kuntakokous, 1984, Juuka.
  • Surukivi, Paalasmaan veneonnettomuudessa hukkuneiden muistomerkki, Juuka, 1984.
  • Lentävät loki, suihkulähde, Joensuu, 1984.
  • Pohjassa kelluja, Joensuu, 1988.
  • Kaksi kirjaa, 1939–1944 sodissa kaatuneiden muistomerkki, Juuka, 1990.
  • Esa Pakarisen muistomerkki, Rääkkylä, 1995.
  • Sotilaspoika, Lahti, 1997.
  • Idän ja lännen kohtaaminen ja kulttuuriperintö, Lieksa, 1999.
  • Esitys alkaa, Heinävesi, 2000.
  • Onni Happosen muistoreliefi, Heinävesi, 2010.
  • Kirjailijan muistomerkki, Juuka, 2013.

Kuvia julkisista teoksista

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Pihlaja, Jaakko: Kivenhakkaajan kourista löytyy voimaa. (60-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat, 15.4.1993, s. A 4. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 14.11.2023.
  2. Kauko Kortelaisen kotisivut. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Saukkonen, Emilia: Juukaan tulee kuvanveistotaiteelle omistettu puisto – mukana kuvanveistäjä Kauko Kortelaisen lahjoitus. YLE Uutiset 20.5.2022.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Ketonen, Matti ym.: Taiteilijan tarinaa kuvina. Juuka: Ritva Liisa Kortelainen, 2018. ISBN 978-952-93-9428-9
  • Kortelainen, Ritva Liisa – Kortelainen, Kauko: Elämä kivessä. Ilias, Joensuu, 2003. ISBN 952-5309-48-7.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.