Kalervo Kummola
Kalervo Juhani Kummola (s. 21. marraskuuta 1945 Raisio) on Tampereen pormestari (vuodesta 2023), suomalainen jääkiekkovaikuttaja ja kokoomuslainen poliitikko. Hän toimii Tampereen kaupunginvaltuutettuna ja pormestarina. Hän on aiemmin toiminut kansanedustajana yhden kauden ajan.[7][1]
| Kalervo Kummola | |
|---|---|
 Kalervo Kummola huhtikuussa 2015. |
|
| Tampereen pormestari | |
|
15. toukokuuta 2023 –
|
|
| Edeltäjä | Anna-Kaisa Ikonen |
| Kansanedustaja | |
|
24. maaliskuuta 1999 – 18. maaliskuuta 2003[1]
|
|
| Ryhmä/puolue | Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä[1] |
| Vaalipiiri | Pirkanmaan vaalipiiri[1] |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. marraskuuta 1945[2] Raisio[3] |
| Asuinpaikka | Tampere[3] |
| Puoliso | Tuula Kummola[4][5] |
| Lapset | 2[4] |
| Tiedot | |
| Puolue | Kansallinen Kokoomus |
| Koulutus | Merkonomi[3][4] |
| Kunnianosoitukset | Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi[3][6] |
| Sotilaspalvelus | |
| Sotilasarvo |
 Majuri[3][4] |
| Aiheesta muualla | |
| www.kalervokummola.fi | |
Suomen jääkiekkoliitossa hän toimi hallituksen jäsenenä vuosina 1975–2016, joista varapuheenjohtajana 1990–1997 ja puheenjohtajana 1997–2016.[4][8] Hän on toiminut Suomen edustajana Kansainvälisen jääkiekkoliiton liittokokouksissa vuodesta 1976.[9] IIHF:n hallitukseen hän nousi vuonna 1998 ja toimi IIHF:n varapuheenjohtajana vuodesta 2003.[8]
Rautakansleri on Kummolasta toisinaan käytetty lempinimi.[10]
Elämä ja ura
muokkaaKummolan perhe muutti Australiaan Kalervon ollessa 13-vuotias. Perhe palasi muutaman vuoden päästä Turkuun ja muutti uudelleen Australiaan, kun Kalervo oli armeijassa. Hän ei enää mennyt perässä, koska riskinä olisi ollut Vietnamin sotaan joutuminen.[11]
Koulutukseltaan Kummola on merkonomi (1965). Keskikoulun hän suoritti vuonna 1963. Kummola pelasi jääkiekkoa maalivahtina Turun alasarjajoukkueissa vuoteen 1967 asti.[12] Kummola on pelannut jalkapalloa Åbo IFK:n reservijoukkueessa.[13] Kummola äänestettiin jääkiekon SM-liigan ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi vuonna 1975.[9] Vuonna 1987 Kummola ryhtyi toisena perustajista tuotantoyhtiö VipVisionin toimitusjohtajaksi. Se tuotti MTV3:lle Hyvät herrat-, Tenavatähti-, Onnenpyörä- ja Hockey Night -ohjelmia sekä teki karaokelevyjä. Kummola oli myös perustamassa Neloskanavaa.[9][14] Vuonna 1988 hän osti liigasta pudonneen, talousvaikeuksissa olleen Jokerit ja houkutteli Hjallis Harkimon mukaan Jokereihin vuonna 1990.[9] Kummola oli seuran pääomistaja vuosina 1988–1991 ja hallituksen jäsen vuoteen 2002.[8]
Kummola on toiminut Tampereen kaupunginvaltuustossa 15 vuotta ja kokoomuksen kansanedustajana yhden kauden.[9] Hän toimi Tampere-talon toimitusjohtajana vuodesta 2004 vuoteen 2011.[15] Kummola oli yksi Tampere Unitedin perustajista ja omistajista.[13] Hän oli vuonna 1979 perustamassa Suomen Jääkiekkomuseota, joka aateloi hänet Jääkiekkoleijonaksi numerolla 106 vuonna 1996[8]. Kummola toi karaoken Suomeen.[16]
Jääkiekon MM-kisoissa 2012 kohua herätti paloturvallisuuteen vedoten yleisöstä poistetut Kalervo Kummolan vastaiset lakanat ja niiden heiluttajat.[17][18]
Kalervo Kummola ajaa nuuskan täyskieltoa jääkiekkoilun piirissä. Suomen jääkiekkoliitto on jo säännöissään kieltänyt kaikki tupakkatuotteet pelaajien ja toimitsijoiden tiloissa.[19]
Tampereen kokoomus valitsi Kummolan ehdokkaakseen Tampereen pormestariksi huhtikuussa 2023.[20]
Luottamus- ja työtehtäviä
muokkaa- Kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja 2003–
- Tampere Unitedin hallituksen jäsen 2007–2011
- Tampere-talon Toimitusjohtaja 2004-2011
- Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan puheenjohtaja 27.10.2004–2016
- Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja 1997–2016
- Suomen Jääkiekkoliiton hallituksen jäsen 1975–
- Jääkiekon Euroopan liigan varapuheenjohtaja
- Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen 14.6.1993–17.11.2004
- Kokoomuksen kansanedustaja 1999–2003
- Suomen Jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja 1990–1997
- Vuoden 1997 MM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
- Jääkiekon SM-liigan toimitusjohtaja 1975–1987
- Suomen Jääkiekkoliiton määräaikainen toimitusjohtaja 1983–1984
- TPS:n markkinointipäällikkö 1974–1975
- Kiekko-67:n perustaja, puheenjohtaja 1967–1977
Kunnianosoituksia
muokkaa
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (Suomi)[3]
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi (Suomi, 2016)[21]
Slovakian presidentin mitali (Slovakia, 2015)[22]
Kesäkuussa 2016 Kummolalle myönnettiin pääkonsulin arvonimi.[23] Tammikuussa 2019 hänet palkittiin Suomen Urheilugaalassa elämänurastaan suomalaisessa jääkiekkoilussa.[24]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Kalervo Kummola www.eduskunta.fi. Viitattu 29.4.2023.
- ↑ Kalervo Kummola on Vuoden karikatyyppi – katso, kuinka karikatyristit tulkitsevat "rautakansleria" Tamperelainen. 29.6.2021. Keskisuomalainen. Viitattu 10.12.2023.
- ↑ a b c d e f Pormestari Kalervo Kummola 5.12.2023. Tampereen kaupunki. Arkistoitu Viitattu 10.12.2023.
- ↑ a b c d e CV Kalervokummola.fi. Arkistoitu Viitattu 10.12.2023.
- ↑ Ulla Veirto: Kalervo Kummolan suurin voitto: "Olen saanut olla naimisissa kauan saman henkilön kanssa" Apu. 2.9.2020. A-lehdet. Viitattu 10.12.2023.
- ↑ [https://okm.fi/documents/1410845/4249543/Suuren+ansioristin+haltijat_.pdf/86bc8277-2c39-a230-d638-8f32f4a07e00/Suuren+ansioristin+haltijat_.pdf Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuret ansioristit vuodesta 1936] (PDF) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 10.12.2023.
- ↑ Korkki, Jari & Kummola, Kalervo: Kale - rautakansleri, s. 20. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2020.
- ↑ a b c d Jääkiekkoleijonat Kalervo Kummola Suomen jääkiekkomuseo. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 2.8.2014.
- ↑ a b c d e Kalervo Kummola osaa käskeä mutta myös hymyillä kauniisti HS.fi. 2.3.2013. Helsingin Sanomat Kuukausiliite.
- ↑ Jukka Vuorio: Kalervo Kummolan elämän monet puolet – Tie rautakanslerista isoisäksi: ”Lastenlasten kanssa oleminen on hienoa” Seura. 19.09.2020. Otava Media. Viitattu 10.12.2023.
- ↑ Veirto, Ulla: Rautakansleri Kalervo Kummolan suurin voitto: "Olen saanut olla naimisissa kauan saman henkilön kanssa" www.apu.fi. 2.9.2020. Viitattu 24.4.2022.
- ↑ Harju, Rauno: Mies myrskynsilmästä. Jääkiekkolehti, 1995, nro 9, s. 67.
- ↑ a b Silvennoinen, Santtu: Pallo haltuun!. Iltalehti, 2009, nro 13.8., s. 10.
- ↑ Aaltio, Marja: ”Ehkä vauhti hiljenee” – 70 vuotta täyttävän Kalervo Kummolan elämän 9 käännekohtaa Aamulehti. 20.11.2015. Viitattu 24.4.2022.
- ↑ Kalervo Kummola jättää Tampere-talon toimitusjohtajan tehtävät Aamulehti.fi. 24.5.2011. Arkistoitu 28.5.2011. Viitattu 6.5.2012.
- ↑ Tiesitkö? Kalervo Kummola toi karaoken Suomeen iltalehti.fi. Viitattu 1.5.2018.
- ↑ Kummola-lakanoitten kanssa ottelua seuranneita poistettiin Areenalta – katso kuvasarja Iltasanomat.fi. 6.5.2012. Arkistoitu 9.5.2012. Viitattu 13.5.2012.
- ↑ https://www.iltalehti.fi/mmjaakiekko2012/a/2012050915551551
- ↑ Jaakko Parkkinen: Kummolan ajama nuuskakielto näkyy jo Kiekkoliiton omissa säännöissä YLE Urheilu. 5.11.2015. Viitattu 5.11.2015.
- ↑ Tampere | Kalervo Kummolaa esitetään odotetusti Tampereen pormestariksi Helsingin Sanomat. 29.4.2023. Viitattu 29.4.2023.
- ↑ Pekka Lassila: Presidentti Niinistö myöntää Kalervo Kummolalle urheilun suuren ansioristin Aamulehti. 8.4.2016. Arkistoitu 11.4.2016. Viitattu 8.4.2016.
- ↑ Vyznamenania Prezidentka Slovenskej republiky. 2023. Viitattu 16.12.2023. (slovaque)
- ↑ Tasavallan presidentti myönsi 66 arvonimeä (Tasavallan presidentin esittely 17.6.2016) 17.6.2016. Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 11.8.2016. Viitattu 18.6.2016.
- ↑ Kalervo Kummola yllätettiin täydellisesti Urheilugaalassa – ”Tässä iässä pitäisi etukäteen varoittaa” www.iltalehti.fi. Viitattu 18.1.2019.
Kirjallisuutta
muokkaa- Sainio, Pentti: Kummolan kääntöpiiri. Urheiluviihteen kulissien takaista peliä. Helsinki: Into, 2014. ISBN 978-952-264-279-0
- Korkki, Jari ja Kummola, Kalervo: Kale – Rautakansleri. Helsinki: Otava, 2020. ISBN 978-951-137-349-0
Aiheesta muualla
muokkaa- Kummolan tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Kalervo Kummola Suomen kansanedustajat. Eduskunta.