Kaarlo Julius Kalpa

Kaarlo Julius Kalpa (alk. Karl Julius Sandbäck, 2. huhtikuuta 1867 Kristiinankaupunki – 13. helmikuuta 1918 Suodenniemi) oli suomalainen pappi, joka surmattiin vuoden 1918 sisällissodan aikana.

Pappisura

Kalpa kirjoitti ylioppilaaksi Porin yksityislyseosta vuonna 1887 ja opiskeli sen jälkeen teologiaa Helsingin yliopistossa. Papiksi hänet vihittiin 1892, jonka jälkeen Kalpa toimi Riianlahdella sijaitsevan Ruhnun saaren Pyhän Magdalenan seurakunnan kirkkoherrana vuoteen 1896 saakka. Vuosina 1896–1899 hän oli kappalaisena Halikossa, 1900–1901 Perniössä, 1901–1902 Liedossa, 1903–1905 Paattisessa sekä vielä Suodenniemellä vuodesta 1905 lähtien, kunnes Kalpa nimitettiin kirkkoherran virkaan 1916. Kalpa oli itsenäisen Suodenniemen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra.

Kuolema

Kaarlo Julius Kalpa surmattiin Lavian–Suodenniemen rintaman taisteluiden käynnistyessä helmikuussa 1918, kun Mouhijärven punakaarti tunkeutui Suodenniemen pappilaan. Ampuja oli ilmeisesti kaartin päällikkönä toiminut tilallinen Kalle Tuomisto. Sodan jälkeen ns. vapaussotakirjallisuudessa esiintyi liioittelevia kauhukertomuksia Kalpan murhasta. Esimerkiksi vuonna 1919 ilmestyneessä teoksessa Punainen terrori Suomessa talvella 1917–1918 on anonyymi kuvaus, miten Kalpan vaimo ja 19-vuotias tytär olisi pakotettu katsomaan murhaa, jonka jälkeen Kalpan silmät puhkottiin ja hänen alaston ruumiinsa asetettiin seisomaan kahden kiväärin tukemana niin, että pistimet lävistivät rintakehän. Lisäksi Kalpan kainaloon oli tarinan mukaan vielä laitettu Raamattu. Todellisuudessa hänet kuitenkin vietiin lyhyen matkan päähän pappilasta, jossa Kalpa ammuttiin ja ryöstetty ruumis jätettiin lumihankeen makaamaan. Perhe sai tiedon hänen kohtalostaan vasta muutaman päivän kuluttua. Kalpalle kuulunut taskukello löydettiin myöhemmin mouhijärveläisen torpparin pojan Heikki Kallion hallusta, minkä vuoksi Kallio tuomittiin osallisuudesta murhaan.

Raskauttavaksi todisteeksi Kalpaa vastaan punaiset katsoivat sen, että hän oli sanomalehtikirjoituksissaan tuominnut lakkolaisten toimet kesän 1917 maatalouslakkojen aikana.

Tamperelaisissa valkoisten lehdissä ja niiden jälkeen useissa muissakin lehdissä julkaistiin huhtikuussa 1918 valaehtoiseksi esitetty silminnäkijäkertomus punakaartilaisten terroriteoista Mouhijärven, Suodenniemen ja Lavian seudulla. Kertomuksen olivat allekirjoituksillaan varmentaneet sisällissotaan valkoisten puolella osallistuneet vapaaehtoiset ruotsalaiset kapteeni Orvar Lidholm ja upseerioppilas Ragnar Alühr. Kertomuksen mukaan valkoisten joukkojen edettyä Suodenniemelle 20. maaliskuuta 1918 oli löydetty alastomaksi riisuttu K. J. Kalpan ruumis nojaamasta kirkkopihan aitaa vasten kahden pistimellä varustetun kiväärin varaan tuettuna, kirkosta varastettu Raamattu kainalossa ja silmät puhkottuna. Valkoisten päämajassa, jonne kertomus oli päätynyt valkoisten Satakunnan Ryhmän komentajan eversti Ernst Linderin tietämättä, tietoja pidettiin epäilyttävinä ja asiassa määrättiin suoritettaviksi tutkimukset. Tutkimuksissa kävi ilmi, että valkoiset olivat kylläkin päässeet Suodenniemen kirkonkylän liepeille 20. maaliskuuta 1918, mutta itse kirkko oli tuolloin ollut vielä punaisten hallussa. Ennen kaikkea väite Kalpan ruumiin löytymisestä kirkon aidan vierestä 20. maaliskuuta ei mitenkään voinut pitää paikkaansa, sillä kirkkoherran lumihankeen kätketty ruumis oli luovutettu omaisille jo 18. helmikuuta – yli kuukauden päivät ennen sen väitettyä löytymistä – ja laskettu hautaan 4. maaliskuuta. Samassa kertomuksessa oli lisäksi kuvaus Mouhijärvellä muka tapahtuneesta kirkkoherran murhasta ja hänen ruumiinsa häpäisemisestä; Mouhijärven kirkkoherraa ei ollut tosiasiassa ensinkään murhattu. Sisällissodan terroria tutkinut Jaakko Paavolainen on arvellut, että joko kuvauksen laatijoiden tarkoituksena oli valkoisen yleisön perinpohjainen järkyttäminen ja punaisten vankien mahdollisimman ankara rankaiseminen, tai sitten kyse oli päihtyneiden nuorten upseerien ajattelemattomasta pilasta.

Perhe

Kaarlo Julius Kalpa avioitui Olga Lindgrenin (1861–1949) kanssa vuonna 1892. Pariskunnan kolmesta pojasta tunnettuja ovat lääkintöneuvos Kaarlo Ilmari Kalpa (1893–1963) sekä sotilaspastori Eino Johannes Kalpa (1896–1972), joka hoiti myös Suodenniemen kirkkoherran virkaa muutaman vuoden ajan isänsä kuoleman jälkeen. Tytär Armi Johannan (1898–1990) aviomies oli presidentti Risto Rytin veli Eelo Ryti (1899–1969). Sisällissodan aikana hän asui Suodenniemen pappilassa ja piti tapahtumista päiväkirjaa, joka nykyään on Kansallisarkiston hallussa.