Wikipedia

Kaarina

kaupunki Varsinais-Suomen maakunnassa
Tämä artikkeli kertoo Kaarinan kaupungista. Muita merkityksiä löydät täsmennyssivulta.

Kaarina (ruots. S:t Karins) on Suomen kaupunki. Kaupungissa asuu 36 531 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 179,59 km², josta 1,05 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 242,62 asukasta/km².

Kaarina
S:t Karins

vaakuna

sijainti

Kaarinan keskustaa
Kaarinan keskustaa
Sijainti 60°24′25″N, 022°22′20″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 202
Hallinnollinen keskus Kaarinan keskusta
Perustettu 1869
– kaupungiksi 1993
Kuntaliitokset Kuusisto (1946)
Piikkiö (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 151,62 km²
274:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 179,59 km²
291:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 150,57 km²
– sisävesi 1,05 km²
– meri 27,97 km²
Väkiluku 36 531
31:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 242,6 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,5 %
– 15–64-v. 60,3 %
– yli 64-v. 21,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 88,7 %
– ruotsinkielisiä 4,9 %
– muut 6,3 %
Kunnallisvero 7,60 %
274:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 10,2 % (2016) [6]
Kaupunginjohtaja Harri Virta
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • Kesk.
 • RKP
17
11
7
7
3
3
2
1
kaarina.fi
Ilmakuva Kaarinan keskustasta, toukokuu 2011

Kaarinan rajanaapurit ovat Lieto, Parainen, Paimio, Sauvo ja Turku.

Historia

muokkaa

Esi- ja varhaishistoria

muokkaa

Kaarinan Ravattulassa Muikunvuorella on esihistoriallinen kivi- ja rautakautinen asuinpaikka, jossa on polttokenttäkalmisto, kaksi uhrikiveä sekä rautakautinen röykkiöhauta. Keetterinmäellä on kaksi pronssikautista hautaröykkiötä, josta toisesta on löydetty kolmen vainajan poltetut luut.[8] Kaarinasta tunnetaan kaksi muinaislinnaa, Huttalan linnavuori sekä Pussilan linnavuori. Huttalan linnavuori on ollut käytössä mahdollisesti jo pronssikaudella.[9]

 
Kaarinan vaakuna vuoden 2008 loppuun

Kaarina-niminen alue Turun vieressä mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1309.[10] Tuolloin Kaarina oli vielä pitäjä. Sen nimi johtuu pitäjän entisellä alueella sijaitsevasta Pyhän Katariinan kirkosta. Kirkko kuuluu nykyisin Turkuun, mutta Kaarinan vanha vaakuna esitti edelleen Pyhää Katariina Aleksandrialaista ja teilipyörää (eli katariinanpyörää).

Pitäjää kutsuttiin aluksi myös Nummeksi sen silloisen keskuskylän mukaisesti. Vaikka kirkon nimeen perustuva Kaarina vakiintui pitäjän nimeksi, Nummi säilyi vielä pitkään sen rinnalla. Vielä vuodelta 1916 on tieto, jonka mukaan kunnan kansanomainen nimi olisi Nummi.[11]

Keskiaikainen kirkko

muokkaa

Kaarinan Ravattulasta on löydetty noin 1100-luvulta peräisin olevan keskiaikaisen kirkon jäännökset. Löytö julkistettiin syyskuussa 2013.[12] Ravattulan kirkko oli kapeakuorinen rakennus, jonka pituus oli noin kymmenen ja leveys kuusi metriä. Se sijaitsee aiemmin löydetyn laajan hautausmaan keskellä. Osa hautausmaasta on lähes tuhat vuotta vanha. Kyseessä on vanhin Suomesta löytynyt kirkko.[13]

Kuusiston linna ja kartano

muokkaa

Kuusiston saarella sijaitsee 1300-luvulta peräisin olevan piispanlinnan rauniot, joista on vielä mahdollista tunnistaa, minkälaisessa linnoituksessa Suomen katolisen kirkon piispat olivat turvassa uskonpuhdistukseen asti. Linna purettiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528.[14]

Kuusiston linnanraunioiden lähistöllä sijaitsee vuonna 1738 rakennettu Kuusiston kartano, joka toimi Turun jalkaväkirykmentin everstin virkatalona. Ennen kartanoa keskiajalla siinä oli Kuusiston latokartano, joka huolehti piispanlinnan maanviljelystä ja karjanhoidosta.[15] Kartanossa on kesästä 2013 lähtien toiminut sydänkesäisin Taidekartanon nimellä esiintyvä taiteen moniaistillinen näyttelypaikka, kahvila ja taiteilijaresidenssi.[16]

Historiallisia tapahtumia

muokkaa

Suomen sota alkoi 21. helmikuuta 1808, kun Venäjä ylitti Suomen rajan saadakseen Ruotsin liittymään kauppasaartoon Britanniaa vastaan Ranskan aseman vahvistamiseksi. Ruotsalaisjoukot nousivat maihin 19. kesäkuuta Kaarinan Lemunniemessä, venäläisten selustaan. 200 vuotta sitten käydyn Lemun taistelun kunniaksi julkistettiin kesäkuussa 2008 taiteilija Heidi Limnellin tekemä muistomerkki.[17]

Kaarina julistettiin 6. helmikuuta 1869 itsenäiseksi kunnaksi. Tätä vuotta pidetään Kaarinan virallisena perustamisvuotena.[10][18] Alkujaan Kaarina käsitti nykyisten alueidensa lisäksi pääosan nykyisin Turkuun kuuluvista, kantakaupungin ulkopuolisista Aurajoen etelä- tai itäpuolisista alueista.

Kaarinan puolella Littoisten kylässä sijaitsevan vanhan rautatieasemarakennuksen seinässä on pitkään pidetty muistolaattaa sen kunniaksi, että V. I. Lenin pakeni Venäjältä ja jäi junasta pois Littoisissa vuonna 1907. Nykyisin muistolaatta on kiinnitetty suureen muistokiveen asemarakennuksen viereen.

Nyky-Kaarina

muokkaa
 
Pyhän Katariinan kirkko sijaitsee nykyään Turussa.

Vuonna 1939 Pyhän Katariinan kirkkoa ympäröinyt Nummi liitettiin Turkuun. Tämä tapahtui Kaarinan omasta aloitteesta, koska Turun rajalla sijainneen työläiskaupunginosan ylläpito tuli kunnalle kalliiksi. Kaarina sai kuitenkin tälle käytännössä hyvitystä, kun Kaarinaan liitettiin vuonna 1946 Kuusiston kunta.[19][20] Nummen lisäksi Kaarinasta Turkuun vuonna 1939 liitettiin Kuralan, Kohmon, Pääskyvuoren, Varissuon, Vaalan, Lausteen, Huhkolan, Koivulan, Haritun, Katariinan, Ilpoisten, Ispoisten, Uittamon, Puistomäen, Pihlajaniemen, Vähäheikkilän ja Korppolaismäen alueet. Liitosalue oli yhteensä 22,55 km² suuruinen.[21]

Littoinen oli vielä vuoden 1960 tienoilla Kaarinan suurin taajama, mutta sijaintinsa vuoksi se ei soveltunut uudeksi keskustaajamaksi. Niinpä Ylikylään rakennettiin kaupunkimainen keskusta. Tämän myötä kunnan painopiste siirtyi enemmän Paraisille vievän Saaristotien risteyksen läheisyyteen.[20]

Kaarinan kunnan asuntotuotannon, liike-elämän ja ammattikoulutuksen kehitykseen vaikutti merkittävästi teollisuusneuvos Toivo Arisuo, jonka perustama Arisuo Oy oli 1960–1970-luvuilla Kaarinan tärkein teollisuuden työnantaja.[22]

Vuonna 1988 Kaarinasta liitettiin Turkuun Aurajoen pohjoispuolelta nk. Pähkinämäen alue Halisiin sekä Haaga, joka muodostaa nykyisin oman kaupunginosansa.[21]

Vuonna 1993 Kaarina katsoi täyttävänsä kaupungilta vaadittavat edellytykset ja julisti itsensä kaupungiksi.[10]

Kaarinan ja Piikkiön kunnanvaltuustot pääsivät 17. joulukuuta 2007 sopimukseen, jonka mukaan Piikkiö liitetään Kaarinaan. Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2009. Laajenevan kaupungin nimi pysyi Kaarinana, mutta vaakunaksi otettiin Piikkiön vaakuna.[23]

Vuonna 2020 Turun ja Kaarinan välistä rajaa muutettiin Topinojan jätekeskuksen laajentamissuunnitelmien takia Ravattulan, Haagan ja Metsämäen alueilla. Molempien kaupunkien pinta-alat pysyivät samoina, eikä yksikään asukas joutunut vaihtamaan kotikuntaa. Muutos rajaan tehtiin Turun kaupungin aloitteesta, jota Kaarinan kaupunginhallitus puolsi.[24]

Kaupunginosat

muokkaa

Kaarina on jaettu 14 kaupunginosaan[25]:

Nämä kaupunginosat kattavat koko Kaarinan.[25] Kaupunginosat 21–27 sijaitsevat entisen Piikkiön kunnan alueella ja Kuusiston kaupunginosa vastaa entistä Kuusiston kuntaa.

Talous

muokkaa
Elinkeinorakenne 2002*
%-osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta
* ennakkotieto
Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kaupallinen ala Kuljetusala Liike-elämänpalvelut Muut palvelut Elinkeino tuntem.
Kaarina 0,8 % 20,9 % 6,1 % 15,7 % 7,4 % 15,2 % 33,0 % 0,9 %
Turun seutuk. 1,6 % 20,3 % 6,4 % 15,3 % 8,1 % 14,6 % 32,5 % 1,2 %
Lähde: Tilastokeskus[26]

Väestö

muokkaa
 
Kerrostaloja Kaarinan keskustasta
Kaarinan väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1950 6 054
1960 8 895
1970 10 064
1980 13 860
1990 18 213
2000 20 179
2005 21 943
2008 22 526
2009 30 403
2010 30 903
2011 31 080
2012 31 361
2013 31 800
2014 32 152
2015 32 575
2016 32 725
2017 33 099
2018 33 458
2019 33 937
2020 34 667
2021 35 497
Lähteinä Kaarinan Strategia 2004-2008[26], Kaarinan väestö[27], Kaarinan Talousarvio 2008[28], Väestörekisterikeskus[29][2] ja Tilastokeskus[30]

Vuonna 2021 Kaarinan kotimainen ja ulkomainen nettomuutto oli 660 henkeä, mikä oli Varsinais-Suomen toiseksi suurin luku.[31]

Piikkiön kunta yhdistyi 1. tammikuuta 2009 Kaarinaan kasvattaen asukkaiden määrän noin 22 000:sta 30 000:een asukkaaseen.

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kaarinan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 19 351
1985
  
 21 981
1990
  
 24 390
1995
  
 25 457
2000
  
 26 746
2005
  
 28 967
2010
  
 30 911
2015
  
 32 590
2020
  
 33 979
Lähde: Tilastokeskus.[32]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Kaarinassa oli 33 099 asukasta, joista 31 193 asui taajamissa, 1 514 haja-asutusalueilla ja 392:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kaarinan taajama-aste on 95,4 %.[33] Kaarinan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken[34]:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Turun keskustaajama* 31 083
2 Tammisilta* 110

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kaarinan keskusta, Littoinen, Piispanristi ja Piikkiön kirkonkylä eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Kaarinan lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle.[34] Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä.[35] Tammisillan taajama ulottuu puoliksi Kaarinan ja puoliksi Paimion kaupungin alueelle.[34]

Seurakunnat

muokkaa
 
Kaarinan kirkon torni

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kaarinassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[36]:

Nämä seurakunnat kuuluvat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään (ruots. Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet)[37]. Åbo svenska församling toimii myös Turun kaupungin alueella. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus.[38]

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen Adventtikirkon Piikkiön adventtiseurakunta[39] ja Toivonlinnan adventtiseurakunta[40] sekä helluntaiherätykseen kuuluva Kaarinan Kotikirkko[41]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kaarinan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[42]

Urheilu

muokkaa
 
Hovirinta, Kaarinan uimahalli

Kaarinassa on monia urheiluseuroja, muun muassa Kaarinan Pojat (KaaPo), Kaarinan Palloseura (KaaPS), Piikkiön Palloseura (PiPS), Kaarinan Nappulat (KaaNa), Kaarinan Ura, Piikkiön Karhu ja Piikkiön Kehitys.

Palloilulajit

muokkaa

Kaarinassa on kaksi vuonna 1958 perustettua jalkapalloseuraa, Kaarinan keskustasta lähtöisin oleva Kaarinan Pojat ja kauselalainen Kaarinan Reipas. Kaarinan Pojat on pelannut pitkään jalkapallon toisessa divisioonassa. Seuran naisten edustusjoukkue pelaa ykkösdivisioonassa. Lisäksi Kaarinassa toimii vuonna 1976 perustettu juniorijalkapalloseura Kaarinan Nappulat.

Kaarinan Palloseura on perustettu vuonna 2007. Seuran miesten edustusjoukkue pelaa jalkapalloa vitosessa ja futsalia kolmosessa. Naisten joukkue KaaPS Ladies pelaa harrastesarjassa. Lisäksi seuralla on nuorista miehistä koostuva junioriakatemia. Seuran mottoina ovat ”Taistelee!” sekä ”To the top!”. Seuran lempinimi jäsenten ja kannattajien keskuudessa on Fasaanit.

Yleisseura Kaarinan URAssa (perustettiin 1932) pelattiin koripalloa vuodesta 1957 asti. Seuran koripallon edustusjoukkue yhdistyi Turun NMKY:n kanssa vuonna 2004 muodostaen nyttemmin toimintansa jo lopettaneen Aura Basketin.

Vuonna 2005 Kaarinan Uran koripallojaosto erosi omaksi erikoisseurakseen Ura Basket ry:ksi. Ura Basket ry on koripalloilun erikoisseura ja sen miesten edustusjoukkue pelaa pääsarjatasolla Korisliigassa.[43] Ura Basket on suurin kaarinalaisista urheiluseuroista, harrastajamäärän ollessa yli 800 henkilöä.

Kaarinan salibandyseurana toimii West Coast Sheriffs, jolla on pelaajia aina ala-asteikäisistä naisten salibandyliigassa pelaavaan joukkueeseen asti. Miehet pelaavat II-divisioonassa.

Littoisissa, Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla toimii puolestaan jo vuonna 1932 perustettu Littoisten Työväen Urheilijat. Vahvan jalkapallotoiminnan lisäksi seuralla on lentopallojoukkue ja hiihtojaosto.

Jääkiekkoa Kaarinassa pelaa KaKiPo eli Kaarinan Kiekko-Pojat, jonka edustusjoukkue HCIK (HC Indians Kaarina) pelaa miesten Suomi-sarjassa.

Yleisurheilu

muokkaa

Kaarinan Urheilijoissa harrastetaan ammuntaa, hiihtoa, erilaisia itämaisia taistelulajeja, kuntoilua, lentopalloa, salibandyä sekä soutamista.

Kulttuuri

muokkaa

Murre

muokkaa

Kaarinan alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Kaarinan murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.[44]

Oma nimikkokasvi ja -eläin

muokkaa
 
Kaarinan nimikkokasvi keltavuokko
 
Kaarinan nimikkoeläin tikli

Kaarinan kaupunginvaltuusto nimesi 26. toukokuuta 1997 Kaarina-seuran esityksestä nimikkokasviksi Kuusiston kartanon pihalla ja Kappelinmäen rinteessä esiintyvän keltavuokon (Anemone ranunculoides) ja nimikkoeläimeksi Kuusiston linnanraunioilla viihtyvän tiklin (Carduelis carduelis).

Kaarinan laulu

muokkaa

Urho Sipponen on säveltänyt ja Emil Vihanto sanoittanut oman laulun Kaarinan kunnalle, jonka Turun Kaupunginorkesteri ja Varsinais-Suomen musiikkioppilaitoksen nuorisokuoro ovat molemmat erikseen äänittäneet vuonna 1980.[45]

Valtakunnallinen Runo-Kaarina -kilpailu

muokkaa

Vuodesta 1994 on Kaarinassa järjestetty vuosittain valtakunnallinen Runo-Kaarina runokilpailu, joka on avoin kaikille esikoisrunoilijoille. Voittaja julkistetaan Turun Kansainvälisillä Kirjamessuilla ja Kaarinan kaupunki palkitsee voittajan kustantamalla hänen teoksensa ja suorittaa siitä tekijälle normaalin tekijänpalkkion.[46]

Nähtävyydet

muokkaa
 
Kaarinan Kuusistonlahti on merkittävä lintujen pesimäalue ja Natura 2000 -kohde.

Kaarinan kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat Kuusiston kirkko, kartanomuseo ja Kuusiston linnan rauniot, Pukkilan kartanomuseo sekä Tuorlan planetaario. Lisäksi Kaarinan alueelta löytyy monta majoitus- ja ravitsemuspalveluita tarjoavaa kartano- tai maaseutumatkailukohdetta. Historiallisista teistä Kaarinan kautta kulkevat sekä Uudellemaalle Suomenlahden rannikon läheisyydessä johtava Kuninkaantie että Aurajokea alkuosaltaan seuraileva, Hämeeseen vievä Hämeen Härkätie.

Kaarinan historiallisista kohteista Museoviraston määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat varsinaisen Kaarinan alueella Suuri rantatie[47], Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue[48]; Kuusistossa Bryggmanin huvilat[49], Kuusiston kirkkomaisema[50], Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano[51]; sekä Piikkiössä Piikkiön kirkko ja pappila[52], Tuorlan maatalousoppilaitos[53] ja Pukkilan kartano[54].

Ruokakulttuuri

muokkaa

Kaarinan pitäjäruoiksi äänestettiin 1980-luvulla perunasoseesta ja ohrajauhosta keitetty pastanttipuuro sekä kirnupiimä.[55]

Elokuvakulttuuri

muokkaa

Kaarinan Piispanristillä sijaitsee Varsinais-Suomen suurin itsenäinen elokuvateatteari, 286-paikkainen[56] Kino Piispanristi.

Ystävyyskunnat

muokkaa

Kaarinan ystävyyskuntia ovat[57]:

Suhteet Sovetskin kanssa on jäädytetty Venäjän hyökättyä Ukrainaan.[58]

Etäisyyksiä Kaarinasta

muokkaa

Tunnettuja asukkaita

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b c Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Kaarina Oikeusministeriö. Viitattu 12.11.2021.
  8. ↑ Harvinainen kalmisto löytyi Kaarinasta, viitattu 23.9.2010
  9. ↑ Kulttuuriympäristön palveluikkuna www.kyppi.fi. Viitattu 12.9.2017.
  10. ↑ a b c Kaarina info 13.6.2007. Kaarinan kaupunki. Arkistoitu 26.10.2007. Viitattu 29.1.2008.
  11. ↑ Suomalainen paikannimikirja, s. 294. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 147) Helsinki: Karttakeskus, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007.
  12. ↑ Suomen vanhin kirkko 4.9.2013
  13. ↑ Suomen vanhimman kirkon rauniot löytyivät Aurajoen varrelta HS.fi 4.9.2013.
  14. ↑ Kuusiston piispanlinna 13.9.2004. Museovirasto. Viitattu 24.5.2008.
  15. ↑ Kuusiston kartano 20.12.2007. Museovirasto. Viitattu 24.5.2008.
  16. ↑ Janica Vilen: Kuusiston taidekartano avaa ovet uusille kokemuksille turunseutusanomat.fi. 29.6.2016. Viitattu 21.11.2016.
  17. ↑ Ruotsalaisten maihinnoususta 200 vuotta - Lemun taistelu saa muistomerkin kesäkuussa 6.5.2008. Kaarinan kaupunki. Viitattu 24.5.2008.[vanhentunut linkki]
  18. ↑ Oy Botnia-Foto Ab: Kotiseutumme Kaarina 2004, s. 5. Vaasa: Botnia-Foto, 2004.
  19. ↑ Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2013 (pdf) (Kuusiston liittäminen mainittu sivulla 81/98) 2013. Tilastokeskus. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 28.10.2013.
  20. ↑ a b Kaarina heräteltiin henkiin 20.9.2010. Turun Sanomat. Viitattu 20.9.2010.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ a b Turun karttapalvelu opaskartta.turku.fi. Viitattu 23.3.2024.
  22. ↑ Terhi Kivistö: Toivo Arisuo Biografiasampo. Viitattu 11.7.2023.
  23. ↑ Kaarinan ja Piikkiön kuntaliitos toteutuu 18.12.2007. Kaarinan kaupunki. Viitattu 29.1.2008.[vanhentunut linkki]
  24. ↑ route66: Topinojan kiertotalouspuisto 11383-2017 www.turku.fi. 28.5.2021. Viitattu 23.3.2024.
  25. ↑ a b Turun karttapalvelu (Aluejaot > Kaupunginosat) opaskartta.turku.fi. Viitattu 16.7.2019.
  26. ↑ a b Kaarina-strategia 2004-2008 (pdf) 31.5.2004. Kaarinan kaupunki. Arkistoitu 2.10.2013. Viitattu 24.5.2008.
  27. ↑ Kaarinan väkimäärä kasvaa tasaisesti 30.3.2007. Kaarinan kaupunki. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 25.5.2008.
  28. ↑ Kaarinan kaupunki talousarvio 2008 ja taloussuunnitelma 2008 - 2010 (pdf) 25.2.2008. Kaarinan kaupunki. Viitattu 25.5.2008.[vanhentunut linkki]
  29. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 25.2.2008. Kaarinan kaupunki. Arkistoitu 2.12.2010. Viitattu 21.3.2009.
  30. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2017 15.2.2018. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2018. Viitattu 6.3.2018.
  31. ↑ Väestönmuutokset ja väkiluku alueittain, 1990-2021 Tilastokeskus. Viitattu 18.7.2022.[vanhentunut linkki]
  32. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 6.3.2018.
  33. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  34. ↑ a b c Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  35. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 4.12.2018.
  36. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  37. ↑ Seurakunnat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Arkistoitu 12.3.2013. Viitattu 24.1.2012.
  38. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 24.1.2012.
  39. ↑ Piikkiön adventtiseurakunta Piikkiön adventtiseurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  40. ↑ Suomenkieliset seurakunnat - Piikkiö Toivonlinna Suomen Adventtikirkko. Arkistoitu 12.6.2014. Viitattu 24.1.2012.
  41. ↑ Kaarinan Kotikirkko Kaarinan Kotikirkko. Arkistoitu 9.8.2011. Viitattu 24.1.2012.
  42. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  43. ↑ https://www.basket.fi/korisliiga/joukkueet/
  44. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  45. ↑ Oy Botnia-Foto Ab: Kotiseutumme Kaarina 2004. Vaasa: Botnia-Foto, 2004.
  46. ↑ Runo-Kaarina Kaarinan kaupunki. Arkistoitu 5.6.2012. Viitattu 10.5.2008.
  47. ↑ Suuri Rantatie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  48. ↑ Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  49. ↑ Bryggmain huvilat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  50. ↑ Kuusiston Kirkkomaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  51. ↑ Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  52. ↑ Piikkiön kirkko ja pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  53. ↑ Tuorlan maatalousoppilaitos Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  54. ↑ Pukkilan kartanomuseo Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  55. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 20. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  56. ↑ Meistä – Kino Piispanristi Kino Piispanristi. Viitattu 15.10.2022.
  57. ↑ Kaarinan ystävyyskaupungit Kaarina.fi. 18.6.2013. Kaarinan kaupunki. Arkistoitu 15.12.2014. Viitattu 15.12.2014.
  58. ↑ Ukrainan sota katkaisi ystävyyden Kaarinan ja entisen Johanneksen väliltä – Johannes-seuran puheenjohtaja moittii ratkaisua Kaarina-lehti. 8.3.2022. Viitattu 31.3.2023.
  59. ↑ a b c d e f g h Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaarina.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaarina&oldid=22709306”