Käyräkankaan jätinkirkot
Käyräkankaan jätinkirkot on Pohjois-Pohjanmaalla Tyrnävällä sijaitseva kahden jätinkirkon ja mahdollisesti laajan esihistoriallisen asuinalueen arkeologinen kohde, jota on tutkittu hyvin vähän.[1][3]
| Käyräkankaan jätinkirkot | |
|---|---|
| Sijainti | |
  Käyräkankaan jätinkirkot |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Paikkakunta | Tyrnävä |
| Historia | |
| Tyyppi | Jätinkirkko |
| Ajanjakso | esihistoria |
| Korkeus | 47,5–50,0 [1] m |
| Pinta-ala | 500 (33×15) ja 440 (29×15) [2] m² |
Sijainti
muokkaaKohde on merkittävä muinaisjäännöskokonaisuus noin 9,5 kilometriä kaakkoon Tyrnävän kirkosta ja 0,8 kilometriä Ängeslevänjoesta länteen. Alue on muinaisten rantaterassien raidoittamaa soistuvaa metsämaata, missä kilometrin pituisen Käyräkankaan luoteispäässä kohde sijaitsee. Jätinkirkon alueeseen voidaan sisällyttää koko muinaisjäännöskompleksi, jolle on Museoviraston Muinaisjäännösrekisterissä varattu 700 metriä pitkä ja 200 metriä leveä suoja-alue. Sen sisällä sijaitsevat kaikki jätinkirkkojen yhteyteen kuuluvat muinaisjäännökset.[1][4]
Pohjoisempi jätinkirkko
muokkaaPohjoisempi jätinkirkon kivivallit rajaavat 33 metriä pitkän ja 15 metriä leveän alueen, jonka laskennallinen pinta-ala on 500 neliömetriä (m²). Uloimmaisen kivivallin sisältä on havaittu myös toisen kivivallin jäänteitä. Jätinkirkon asento mitattiin Suomen jätinkirkkojen paleoastronomisten tutkimuksien yhteydessä. Sen pituusakselin suunatus on 75° pohjoissuunnasta myötäpäivään. Jätinkirkon lähellä sijaitsee tutkimaton kiviröykkiö.[1][2][5]
Eteläisempi jätinkirkko
muokkaaEteläisemmän jätinkirkon pituus on 29 metriä ja leveys on 15 metriä ja sen laskennallinen pinta-ala on 440 m². Sen asento poikkeaa pohjoisemmasta jätinkirkosta noin 70° eli tämän jätinkirkon pituusakseli osoittaa 147° pohjoissuunnasta myötäpäivään. Jätinkirkon ympärysvallissa on kaksi porttia. Toinen sijaitsee symmertia-akselilla eli 147° kulmassa pohjoiseen verrattuna ja toinen 329° kulmassa jätinkirkon keskikohdasta mitattuna. Jätinkirkon välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös kiviröykkiö sekä kolmionmuotoinen pystykivi.[1][2]
Ympäristö
muokkaaJätinkirkkojen lähistössä sijaitsee useita muitakin muinaisjäännöksiä. Petri Pesonen on koonnut luettelon Suomessa havaituista asuinpainanteista. Luettelon mukaan myös Käyräkankaalla on löydetty moreeni- ja hiekkamaahan jääneitä soikion muotoisia painaumia, jotka voisivat olla jäänteitä asumuksien maanalaisista osista. Ne muodostavat noin 300 metrin pituisen vyöhykkeen, mutta niitä ei ole vielä tutkittu. Niiden lukumäärääkään ei ole tarkemmin määritetty. Arvioiden mukaan asuinpainaumia olisi vähintään 10, mutta epävarmuus kaikkien painaumien tarkoituksesta on rajoittanut yläarviota kahteen kymmeneen. Tarkempi kuva kylän rakenteesta syntyy vasta, kun paikalla on suoritettu kaivauksia.[1][6]
Mahdollisen asuinpaikan luoteispuolella noin 100 metrin päässä siitä sijaitsee kuusi kiviröykkiötä. Niistä neljä sijaitsee Käyräkankaan korkeimmalla kohdalla jätinkirkkojen eteläpuolella. Muinaisjäännösalueelta on pistokokeissa löydetty kvartsi-iskoksia ja palaneiden kivien keskittymiä. Mahdolliset asuinpainaumat ja tällaiset ihmistoiminnasta kertovat löydöt viittaavat siihen mahdollisuuteen, että paikalla olisi elänyt tavallista suurempi kivikautinen ihmisyhteisö.[1][5]
Tutkimuksia
muokkaaAarne Europeus kävi tarkastamassa kohteen vuonna 1914, Paula Purhonen vuonna 1978, Mika Sarkkinen vuonna 1993 ja Mika Sarkkinen, Aulis Forss ja M.Mäkivuoti vuonna 1994. Alueellisen inventoinnin yhteydessä Mika Sarkkinen tutki jätinkirkkoja vuonna 1997.[1]
Historiaa
muokkaaJätinkirkon alueen ja ympäristön metsät hakattiin paljaaksi ja sen jälkeen maanpinta äestettiin. Työmiehet kuitenkin kiersivät suojellun alueen ja se jäi koskemattomaksi. Eteläosassa sijainnutta kiviröykkiötä on pengottu, mutta inventointityöryhmä palautti puuttuvat kivet röykkiöön.[4]
Katso myös
muokkaa- Kotakankaan jätinkirkko sijaitsee 700 metriä luoteeseen.
- Linnakankaan jätinkirkko sijaitsee 1,3 kilometriä länsi-luoteeseen.
- Metelinkankaan jätinkirkko sijaitsee 4,3 kilometriä koilliseen.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h Muinaisjäännösrekisteri: Käyräkangas Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 15.8.2007. Museovirasto. Viitattu 16.11.2016.
- ↑ a b c Ridderstad, Marianna: Orientations and other features of the Neolithic 'giants' churches' of Finland from on-site and lidar observations, Journal of Astronomical History and Heritage, s.135–150, 2015
- ↑ a b Käyräkankaan jätinkirkot, Tyrnävä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ a b Sarkkinen, Mika: Liminka, inventointi, 1997, s.25
- ↑ a b Luukkonen, Ismo: Käyräkangas A ja Käyräkangas B (valokuvia), 2007
- ↑ Pesonen, Petri: Rekikylä - kivikautinen kylä Ylikiimingissä, Muinaistutkija, nro 1, 1999, s.2–15
Aiheesta muualla
muokkaa- Okkonen, Jari: Jätinkirkot – Pohjanmaan arvoitukselliset muinaisjäännökset (Arkistoitu – Internet Archive), Arkeologia NYT! 2-3/2008, s.5–7