Juhana II Kasimir

Juhana II Kasimir
	Juhana II Kasimir. Daniel Schultzin piirros.
Puolan kuningas
Valtakausi	20. marraskuuta 1648 – 16. syyskuuta 1668
Kruunajaiset	19. tammikuuta 1649
Edeltäjä	Vladislav IV Vaasa
Seuraaja	Michał Korybut Wiśniowiecki
Syntynyt	22. maaliskuuta 1609; Krakova, Puola-Liettua
Kuollut	6. joulukuuta 1672 (63 vuotta); Nevers, Ranska
Puoliso	Marie Louise Gonzaga; Claudine Françoise Mignot
Lapset	Juhana Sigismund; Maria Anna
Suku	Vaasa
Isä	Sigismund
Äiti	Konstantia Itävaltalainen
Uskonto	katolinen
Nimikirjoitus

Juhana II Kasimir (puol. Jan II Kazimierz, saks. Johann Kasimir); (22. maaliskuuta 1609 Krakova, Puola-Liettua – 6. joulukuuta 1672, Nevers, Ranskan kuningaskunta) oli Puola-Liettuan kuningas ja suuriruhtinas vuosina 1648–1668^[1] sekä Opolen herttua.

Suku

Kuningas Juhana II Kasimir puolalaisessa asussa, Daniel Schultz nuorempi n. 1649

Juhana II:n vanhemmat olivat Sigismund III Vaasa ja Konstantia Itävaltalainen,^[1] Itävallan arkkiherttuatar, jonka isä oli Sisä-Itävallan arkkiherttua Kaarle II (1540–1590), joka oli keisari Ferdinand I:n ja Böömin ja Unkarin prinsessa Anna Jagellonican (1503–1547) nuorin poika. Konstantia Itävaltalaisen äiti oli Baijerin prinsessa Maria Anna (1551–1608), joka oli Itävallan arkkiherttuatar Annan (1528–1590) ja Baijerin herttua Albrekt V:n (1528–1579) tytär. Konstantia oli myös keisari Ferdinand II:n nuorempi sisar.

Juhanan isä Sigismund oli Kustaa Vaasan pojanpoika, joka oli perinyt Ruotsin kruunun vuonna 1592. Sigismundin setä Kaarle IX syrjäytti hänet. Tästä seurasi pitkällisiä vihollisuuksia, kun Sigismund ja hänen jälkeläisensä vaativat Ruotsin kruunua. Hänen velipuolensa oli Vladislav IV Vaasa.

Hänellä oli viisi sisaruspuolta ja kuusi sisarusta, joista kuusi kuoli jo pieninä lapsina. Veli Juhana Albert (1612–1634) oli kardinaali, Warmian ja Krakówan ruhtinaspiispa ja veli Karl Ferdinand (1613–1655) oli Wrocławin piispa 1625, Płockin piispa 1640 ja Opolen herttua 1648-1655. Sisar Anna Katarina Konstantia (1619–1651) avioitui Neuburgin vaaliruhtinas Filip Vilhelmin (1615–1690) kanssa, heillä ei ollut lapsia.

Nuorempi veli ja kuningas

Juhana Kasimir seurasi Puolan kuninkaana velipuoltaan Vladislav IV Vaasaa^[1], jonka varjossa oli pitkään ollut. Hänellä ei juuri ollut tukijoita hovissa tai szlachta-aatelissa, hän oli avoimesti itävaltalaismielinen, piti juhlista eikä välittänyt politiikasta. Hän oli kuitenkin kunnostautunut Smolenskin sodassa Moskovan ruhtinaskuntaa vastaan 1633.

Puola-Liettuan kuningas Juhana II Kasimir, Daniel Schultz n. 1660

Vladislav IV pyrki parantamaan velipuolensa vaikutusvaltaa yrittämällä naittaa hänet Ruotsin Kristiinalle ja sitten italialaiselle prinsessalle tuloksetta. Vuonna 1635 Juhana Kasimir lähti Wieniin diplomaattiseen tehtävään, jonka hylkäsi ja liittyi keisarikunnan armeijaan sotimaan Ranskaa vastaan kolmikymmenvuotisessa sodassa.^[1] Kun hänen rykmenttinsä tuhottiin taistelussa, hän vietti vuoden elellen Wienin hovissa.

Palattuaan Puolaan hän pyrki naimaan paronitar Guldenternin, minkä hänen velipuolensa esti. Vastineeksi velipuoli yritti nimittää hänet Kuurinmaan hallitsijaksi, minkä Sejm esti. Tästä loukkaantuneena Juhana Kasimir lähti vuonna 1638 Espanjaan tullakseen Portugalin varakuninkaaksi, mutta ranskalaiset ottivat hänet vangiksi. Hänet vapautettiin parin vuoden kuluttua. Vapauduttuaan hän luopui sotilaselämästä ja ryhtyi jesuiittanoviisiksi. Tätä kesti kuitenkin vain vuoden verran.^[1]

Vuonna 1642 hän lähti taas Puolasta sisarensa Neuburgin vaaliruhtinatar Anna Katarina Konstantian (1619–1651) luo Saksaan, jossa liittyi jesuiittoihin huolimatta kuninkaan ja paavin vastustuksesta. Hänet valittiin kardinaaliksi, mikä ei sopinyt hänen elämäntyylilleen ja hän palasi Puolaan, jossa erosi kardinaalinvirasta osallistuakseen kuninkaanvaaliin.

Vuonna 1648 Juhana Kasimir seurasi velipuoltaan valtaistuimelle. Viimeisen Vaasa-suvun kuninkaan valtakautta hallitsi vuosien 1654–1667 Puolan–Venäjän sota, jota seurasi Ruotsin hyökkäys (puol. Potop). Sodan aikana ruotsalaiset valtasivat lähes koko maan, mutta eivät kyenneet pitämään valloituksiaan ja joutuivat vetäytymään. Vuonna 1660 Juhana Kasimir joutui luopumaan vaatimuksestaan Ruotsin kruunuun ja luovuttamaan Ruotsille Liivinmaan ja Riian.^[1] Sitä ennen Ukrainan kasakat olivat kapinoineet ja irtaantuneet Puolan vallasta.^[2]

Juhana Kasimir karkotti sociniolaiset valtakunnastaan. Tämän vuoksi paavi Aleksanteri VII myönsi Juhana Kasimirille arvonimen Ortodoksinen kuningas, joka periytyi myös hänen seuraajilleen.^[3]

Puola-Liettuan kuningatar Ludwika Maria, Justus van Egmont n. 1650

Toinen puoliso Claudine Françoise-Marie Mignot n. 1640-1699

Avioliitot ja lapset

Juhana Kasimir avioitui vuonna 1649 velipuolensa lesken, kuningatar Ludwika Marian, Mantovan prinsessa Marie Louise Gonzagan (1611–1667) kanssa, joka oli Mantovan herttua Kaarle I Gonzagan (1580–1637) ja ranskalaisen Catherine de Mayennen (1585–1618) vanhin tytär. He olivat naimisissa 18 vuotta. Heille syntyivät lapset Maria Anna Teresa ja Juhana Sigismund, jotka kuolivat jo lapsina. Kuningatar Marie Louise (puol. Ludwika Maria) oli Bona Sforzan ohella vaikutusvaltaisimpia kuningatarpuolisoita Puolan historiassa.^[1]

Toisen kerran Juhana Kasimir avioitui morganaattisesti 14. syyskuuta 1672 ranskalaisen seikkailijattaren, Claudine Françoise-Marie Mignot'n (1624–1711) kanssa, jolle hän testamenttasi huomattavan omaisuuden. Heillä oli tytär Marie Catherine Vasa (1670–12. joulukuuta 1672 jälkeen), jolle hän jätti 15 000 livreä ja pyysi tätä liittymään Ordo Visitationis Beatissimae Mariae Virginis luostarijärjestöön, johon Marie Catherine liittyi aikuistuttuaan.^[4]

Perintö

Kuningatar Ludwika Maria kuoli äkillisesti vuonna 1667, eikä yksikään Juhanan lapsista jäänyt eloon. Syyskuussa 1668 Juhana luopui kruunusta ja asettui Ranskaan, jossa hän toimi elämänsä viimeiset vuodet pariisilaisen Saint-Germain-des-Prés’n luostarin nimellisenä apottina. Hän kuoli 6. joulukuuta 1672 Ranskassa. Hän oli viimeinen hallitsija Bona Sforzan aloittamasta sukulinjasta.^[1]

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h John II Casimir Vasa Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.1.2009. (englanniksi)
↑ The Cossacks of Ukraine britannica.com. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
↑ E. Toze; T. Nugent: The Present State of Europe:: Exhibiting a View of the Natural and Civil History of the Several Countries and Kingdoms ... To which is Prefixed, an Introductory Discourse on the Principles of Polity and Government, s. 275. J. Nourse, 1770. Teoksen verkkoversio.
↑ Chisholm, Hugh (toim.): Mignot, Claudine Françoise. 1911 Encyclopædia Britannica, 1911, Volume 18. vsk. Encyclopædia Britannica. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana II Kasimir Wikimedia Commonsissa

[eb-1] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h John II Casimir Vasa Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.1.2009. (englanniksi)

[2] The Cossacks of Ukraine britannica.com. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)

[3] E. Toze; T. Nugent: The Present State of Europe:: Exhibiting a View of the Natural and Civil History of the Several Countries and Kingdoms ... To which is Prefixed, an Introductory Discourse on the Principles of Polity and Government, s. 275. J. Nourse, 1770. Teoksen verkkoversio.

[4] Chisholm, Hugh (toim.): Mignot, Claudine Françoise. 1911 Encyclopædia Britannica, 1911, Volume 18. vsk. Encyclopædia Britannica. Artikkelin verkkoversio.

[1]

[2]

[3]

[4]