Itävallan kansanpuolue
Itävallan kansanpuolue (ÖVP, saks. Österreichs Volkspartei) on itävaltalainen konservatiivinen ja kristillisdemokraattinen puolue. ÖVP muodostettiin vuonna 1945 Itävallan tasavallan uudelleenperustamisen myötä, ja siitä lähtien ÖVP on yhdessä sosiaalidemokraattisen SPÖ:n kanssa ollut yksi Itävallan johtavista puolueista.
| Itävallan kansanpuolue | |
|---|---|
| Österreichs Volkspartei | |
|
|
|
| Perustettu | 17. huhtikuuta 1945 |
| Puheenjohtaja | Karl Nehammer |
| Ideologia | |
| Poliittinen kirjo | keskusta-oikeisto[3][2] |
| Toimisto |
Lichtenfelsgasse 7 A-1010, Wien |
| Kansallisneuvosto[4] |
71 / 183 |
| Liittoneuvosto[5] |
23 / 61 |
| Euroopan parlamentti[6] |
7 / 18 |
| Kansainväliset jäsenyydet |
– EPP – IDU |
| Kotisivu | www.oevp.at |
Historia
muokkaaItävallan kansanpuolue (ÖVP) perustettiin Wienissä 17. huhtikuuta 1945 seuraamaan edeltäjäänsä, vuonna 1893 perustettua Kristillissosiaalista puoluetta (saks. Christlichsoziale Partei). ÖVP:stä muotoutui konservatiivinen, demokraattinen ja kristillisiin arvoihin pohjautunut puolue, joka ei kuitenkaan edeltäjänsä tapaan ollut sitoutunut katoliseen kirkkoon.[7][8]
Sodan jälkeisessä Itävallassa ÖVP oli maan johtava puolue ja se hallitsi maata yhdessä sosiaalidemokraattien SPÖ:n kanssa ns. suuren koalition hallituksissa. Maaliskuun 6. päivänä 1966 pidetyissä valtiollisissa vaaleissa ÖVP saavutti ensimmäistä kertaa vuoden 1945 jälkeen parlamentissa ehdottoman enemmistön. Vuosina 1966–1970 ÖVP muodosti yksin hallituksen, minkä jälkeen puolue hävisi vaalit ja joutui oppositioon sosiaalidemokraattien johtaessa maata. ÖVP:n aika oppositiossa kesti aina vuoteen 1986, kun se muodosti jälleen suuren koalition yhdessä SPÖ:n kanssa.[7][8][9]
Vuosina 1999–2006 ÖVP hallitsi ensin yhdessä Itävallan vapauspuolueen (FPÖ) ja myöhemmin hetken aikaa FPÖ:stä irtautuneen Itävallan tulevaisuuden liiton (BZÖ) kanssa.[3] Itävallan parlamentissa ÖVP:llä oli vuoden 2006 vaalien jälkeen 66 paikkaa. Alkuvuodesta 2007 se muodosti yhteishallituksen suurimman puolueen sosiaalidemokraattien kanssa. Yhteishallitus kuitenkin hajosi pian kesällä 2008, ja päätettiin järjestää uudet vaalit syyskuussa 2008. Syyskuun vaaleissa ÖVP:n kannatus romahti 26 prosenttiin, ja puolueen paikkamäärä putosi 66:sta 51:een.[10] Suuren tappion vuoksi puolueen puheenjohtaja Wilhelm Molterer erosi ja tilalle nousi maa- ja metsätalousministerinä toiminut Josef Pröll.
Hallitusvaltaa on Itävallassa käyttänyt moneen otteeseen ja erittäin pitkään maan kahden perinteisen valtapuolueen sosiaalidemokraattisen SPÖ:n ja konservatiivisen ÖVP:n muodostama yhteishallitus eli Suuri koalitio, jollainen on ollut vallassa toistaiseksi 41 vuotta eli vuoden 1945 jälkeen vuosina 1949–1966, 1986–2000 ja 2007–2017.[11]
Sebastian Kurz valittiin ÖVP:n johtoon heinäkuussa 2017. Kurz oli toiminut ulkoministerinä vuodesta 2013 vetäen erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana tiukkaa maahanmuuttopoliittista linjaa, mikä oli kasvattanut hänen suosiotaan. ÖVP:n johtajana Kurz ajoi läpi muutokset, joilla hän sai puoluejohtajana enemmän valtaa muun muassa virkanimityksiin ja poliittisiin linjavetoihin. Puolue kääntyi Kurzin johdolla oikeistolaisemmaksi ja otti itselleen aiemmin FPÖ:n esillä pitämiä teemoja. Hän myös nimesi ÖVP:n ”uudeksi kansanpuolueeksi” (saks. Die neue Volkspartei) ja vaihtoi puolueen tunnusvärin mustasta turkoosiksi.[12]
ÖVP voitti Kurzin johdolla Itävallan parlamenttivaalit lokakuussa 2017 nationalistisella ja maahanmuuttovastaisella ohjelmalla,[13] minkä jälkeen se muodosti Itävallan vapauspuolueen kanssa koalitiohallituksen. ÖVP:n Kurz nousi liittokansleriksi, ja hänestä tuli 31-vuotiaana EU-maiden nuorin pääministeri.[14] Hallitus kaatui kesällä 2019, kun FPÖ:n johtajasta Heinz-Christian Strachesta julkaistiin video, missä hän näytti olevan valmis korruptioon. Skandaali johti ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin syyskuussa, missä ÖVP saavutti vielä suuremman vaalivoiton saaden noin 37 % äänistä FPÖ:n ja SPÖ:n menettäessä kannatusta.[15]
Tammikuussa 2020 Itävaltaan saatiin lopulta yli kolme kuukautta vaalien jälkeen muodotettua uusi hallitus, jonka muodostavat kansanpuolue ÖVP ja vihreät. Liittokansleriksi nousi taas ÖVP:n puoluejohtaja Sebastian Kurz. Liittokanslerin mukaan hallitusohjelmassa yhdistyvät molempien puolueiden tavoitteet, sillä mukana on sekä tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa että tiukkaa ympäristöpolitiikkaa, ÖVP:llä on hallituksessa kymmenen ministeriä ja vihreillä neljä.[16] 33-vuotias Kurz oli uuden hallituksensa aloittaessa maailman nuorin pääministeri.[17]
Puoluejohto
muokkaa
Itävallan kansanpuolueen johtajat vuodesta 1945:
| Puheenjohtaja | Kausi |
|---|---|
| Leopold Kunschak | 1945 |
| Leopold Figl | 1945–1952 |
| Julius Raab | 1952–1960 |
| Alfons Gorbach | 1960–1963 |
| Josef Klaus | 1963–1970 |
| Hermann Withalm | 1970–1971 |
| Karl Schleinzer | 1971–1975 |
| Josef Taus | 1975–1979 |
| Alois Mock | 1979–1989 |
| Josef Riegler | 1989–1991 |
| Erhard Busek | 1991–1995 |
| Wolfgang Schüssel | 1995–2007 |
| Wilhelm Molterer | 2007–2008 |
| Josef Pröll | 2008–2011 |
| Michael Spindelegger | 2011–2014 |
| Reinhold Mitterlehner | 2014–2017 |
| Sebastian Kurz | 2017–2021 |
| Karl Nehammer | 2021– |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Austria Parties and Elections in Europe. 2017. Viitattu 4.2.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Kansainvälisen keskusta-oikeistolaisen allianssin jäsenet idu.org. Viitattu 12.6.2020.
- ↑ a b Terry, Chris: Austrian People' Party (ÖVP) demsoc.org. 3.2.2014. The Democratic Society. Arkistoitu 8.4.2019. Viitattu 1.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Aktueller Sitzplan des Nationalrates parlament.gv.at. 14.11.2019. Itävallan parlamentti. Viitattu 28.12.2019. (saksaksi)
- ↑ Aktueller Sitzplan des Bundesrates parlament.gv.at. 19.12.2019. Itävallan parlamentti. Viitattu 28.12.2019. (saksaksi)
- ↑ MEPs: Austria europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 28.7.2019. (englanniksi)
- ↑ a b The Austrian People's Party. Itävallan kansanpuolue. Arkistoitu 1.9.2019. Viitattu 1.9.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Solsten, Eric (toim.): Austria: A Country Study: Government and Politics – The Austrian People's Party 1994. Country Studies US. Viitattu 1.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 118. Otava, 1966.
- ↑ Austria The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ Deutsche Welle (www.dw.com): Austria establishes grand coalition alliance for another five years | DW | 12.12.2013 DW.COM. Viitattu 24.2.2020. (englanti)
- ↑ Alenius, Jari: ”Ihmelapsi” ja ”musta Messias” – tällainen on Itävallan tuleva 31-vuotias liittokansleri is.fi. 16.10.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 5.10.2019.
- ↑ Pääkirjoitus: Itävalta siirtyi EU:n itäisten nationalistien rintamaan hs.fi. 17.10.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.10.2017.
- ↑ Kokkonen, Yrjö: Äärioikeisto hallitusvastuuseen Itävallassa – erittäin kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma yle.fi. 18.12.2017. Yle Uutiset. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Kurz jyräämässä Itävallan vaaleissa, oikeistopopulistien kannatuksessa raju lasku is.fi. 29.9.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 5.10.2019.
- ↑ Itävallan uuden hallituksen ohjelma on yhdistelmä tiukkaa ulkomaalaispolitiikkaa ja ympäristönsuojelua Yle Uutiset. Viitattu 24.2.2020.
- ↑ Sebastian Kurz vie Sanna Marinilta nuoruusennätyksen – Itävallan vaalit pidettiin jo syyskuussa, mutta hallitussopu syntyi vasta nyt Yle Uutiset. Viitattu 24.2.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Itävallan kansanpuolue (saksaksi)