Isotöyhtöharakka
Isotöyhtöharakka (Cyanocorax colliei) on endeemisenä Meksikossa elävä variksiin kuuluva varpuslintu. Laji on nimetty skotlantilaisen luonnontieteilijän Alexander Collien mukaan[2].
| Isotöyhtöharakka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Varikset Corvidae |
| Suku: | Loistonärhet Cyanocorax |
| Laji: | colliei |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cyanocorax colliei |
|
| Synonyymit | |
|
Calocitta colliei |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö
muokkaaKooltaan isotöyhtöharakka voi olla 58,5–76,5 cm ja kokonaispituudesta pyrstön osuus on yli puolet. Selästään ja siivistään laji on väriltään sininen. Otsa, päälaen töyhtö ja posket ovat mustat ja silmien alla on vaaleansininen alue. Nuorilla linnuilla töyhtö on valkokärkinen ja silmäaluslaikku on pienikokoisempi ja tummempi. Isotöyhtöharakan kurkku ja rinta ovat väritykseltään mustat ja vatsa on valkoinen. Isotöyhtöharakka muistuttaa ulkonäöltään pikkutöyhtöharakkaa (Calocitta formosa), mutta on kookkaampi ja pikkutöyhtöharakan kurkku on valkoinen.[3][4]
Levinneisyys ja elinympäristö
muokkaaIsotöyhtöharakkaa tavataan Meksikosta. Linnun elinympäristöä ovat kuivat ja puolikuivat metsät sekä puoliavoimet seudut, joilla kasvaa yksittäisiä puita tai pienialaisia metsiä. Isotöyhtöharakan elinympäristöt sijaitsevat yleensä alle 1 200 metrin korkeudella merenpinnasta.[3][4]
Elintavat
muokkaaIsotöyhtöharakat liikkuvat yleensä pareittain tai pienissä ryhmissä. Laji on kaikkiruokainen ja syö marjoja, hedelmiä, hyönteisiä ja muita selkärangattomia sekä pieniä jyrsijöitä. Laji pitää ravinnostaan kiinni yhdellä jalalla ja rikkoo nokallaan esimerkiksi siementen ja hedelmien kuoret.[3][4]
Isotöyhtöharakan pesimäkausi kestää marraskuulta heinäkuulle. Pesä on suurikokoinen ja rakennetaan risuista, sammalista ja jäkälistä korkeaan puuhun. Naaras munii kolmesta seitsemään valkoista ruskea- tai harmaapilkullista munaa. Isotöyhtöharakka voi myös risteytyä pikkutöyhtöharakan kanssa. Toisinaan sitä pidetäänkin pikkutöyhtöharakan alalajina.[3][4]
Lähteet
muokkaa- ↑ BirdLife International: Cyanocorax colliei IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Early Explorers Twhee.net. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d Steve N. G. Howell, Sophie Webb: A guide to the birds of Mexico and northern Central America, s. 538. Oxford University Press, 1995. ISBN 978-0198540120 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.1.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c d Black-throated Magpie Jay Central Florida Zoo & Botanical Garden. Arkistoitu 14.6.2015. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)