Wikipedia

Ilola (Vantaa)

Vantaan kaupunginosa

Ilola (ruots. Gladas) on Vantaan Koivukylän suuralueeseen kuuluva kaupunginosa. Se rajoittuu pohjoisessa Tuusulan kuntaan, idässä Asolaan, kaakossa Koivukylään, etelässä Ruskeasantaan ja lännessä Lentokenttään.[5][1]

Ilola
Gladas
Kaupungin kartta, jossa Ilola korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Ilola korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Koivukylän suuralue
Kaupunginosa nro 71
Pinta-ala 3,9[1] km² 
Väkiluku 4 923[2] (31.12.2023)
Työpaikkoja 829 kpl [3]  (31.12.2017)
Postinumero(t) 01390 ja 01340[4]
Lähialueet Korso, Asola, Koivukylä, Ruskeasanta ja Lentokenttä sekä Tuusula

Noin 5 000 asukkaan Ilola on pientalovaltainen asuinalue, jossa pien- ja rivitalojen ohella on pienkerrostaloja (viidennes kaikista asunnoista). Suurin osa asunnoista on omistusasuntoja ja niiden keskikoko on Vantaan mittakaavassa varsin suuri, 90 neliömetriä. Ilola on rakennettu sotavuosien jälkeisenä jälleenrakennuskautena sekä 1980–1990-luvuilla, jolloin Ilola oli Vantaan nopeimmin kasvavia kaupunginosia.

Ilolan pohjoisosassa oleva asuinalue tunnetaan nimellä Kylmäoja.[1]

Luonto

muokkaa
 
Kylmäojaan muodostunut lampi Ilolassa toukokuussa 2022.

Ilolan itäosissa on suopainanteita, joita varjostaa paksuksi kasvanut kuusimetsä. Koillisessa sijaitseva Kylmäojan korpi on suopainanteista laajin, ja se sijaitsee yhdessä ympäröivän metsän kanssa luonnonsuojelualueella. Tervaleppäkorpi on eräs alueen edustavimmista jokseenkin luonnontilaisista osista. Lisäksi alueella esiintyy ruohokorpea, heinäkorpea ja metsäkortekorpea. Keskeltä korpialuetta virtaa eräs Kylmäojan latvuksista, ja keskellä sijaitsee avosuo.[1]

Ilolan halki virtaavat Kylmäojan latvahaarat, joiden yhteyteen on syntynyt savisia pieniä laaksoja ja niiden väliin korkeampia moreenikumpuja. Näihin purolaaksoihin keskittyi alueen ensimmäinen asutus. Alueen lounaisosassa on rehevä saniaiskorpilehto, jossa esiintyy muun muassa kulleroa, rentukkaa, korpi-imarretta ja hiirenporrasta. Eräässä puronvarsilehdossa kaupunginosan keskellä puolestaan on esiintynyt harvinaista luhtaorvokkia. Luhtaorvokki alkoi hakkuiden vuoksi vähentyä 1990-luvun alussa. Vuonna 1995 Vantaan kaupunki kaatoi mailtaan puita: kasvupaikan vierestä hakattiin runsaasti puita ja vastarannalta lähes kaikki. Hakkuujätteet kasattiin luhtaorvokkien päälle. Keväällä 1995 kaupungin ja ympäristöministeriön edustajat totesivat kasvupaikalla, että luhtaorvokkeja ei enää havaittu.[6]

Väestö

muokkaa
 
1980-luvulla rakennettuja asuintaloja Eppiläntien varrella.

Ilolan väkiluku vuoden 2023 lopulla oli 4 923.[2] Vuonna 1980 Ilola oli nykyiseen verrattuna pieni, ja siellä asui 862 ihmistä. Vuosien 1980 ja 1990 välillä oli kuitenkin varsin merkittävä rakennuskausi, ja vuoteen 1990 mennessä väkiluku oli tuplaantunut 1 658 asukkaaseen. 1990-luvun lopulla Ilola oli Vantaan nopeimmin kasvavia kaupunginosia, ja vuoteen 2000 mennessä asukasmäärä oli jo 3 225. Vuonna 2010 asukkaita oli 3 785 eli asukasmäärän kasvu oli siihen mennessä hieman hidastunut. Hidastuminen oli kuitenkin väliaikaista, sillä vuosien 2010 ja 2014 välillä uusia asuntoja rakennettiin enemmän kuin milloinkaan aiemmin 2000-luvulla, ja väkiluku oli vuonna 2015 jo 4 667.[1][7]

Yli joka kolmas Ilolassa asuva on syntyperäinen vantaalainen. Vuoden 2020 lopussa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä oli 13,0 prosenttia[8]. Vuonna 2015 vieraskielisiä oli 7,3 prosenttia ja ruotsinkielisiä 2,2 prosenttia. Vieraskielisten osuus väestöstä on hivuttautunut ylöspäin, sillä vuonna 2000 heidän osuutensa oli 2,1 prosenttia. Sen sijaan pelkästään ruotsinkielisten osuus on hivenen vähentynyt vuoden 1980 tasosta, joka oli 3,6 prosenttia.[1]

Kaupunginosassa asuu keskimääräistä enemmän alle 16-vuotiaita ja keskimääräistä vähemmän yli 65-vuotiaita. Perheiden keskikoko on vuoden 2015 laskennoissa 3,1 henkeä, mikä on Vantaan mittapuulla varsin suuri. Perheiden keskikoko on pysynyt kolmen hengen yläpuolella 1980-luvun laskennoista asti.[1]

Liikenneyhteydet

muokkaa

Ilolan eteläosa rajoittuu Koivukylänväylään, jota pitkin pääsee Tuusulan moottoritielle ja kaupunginosan länsireunalla sijaitsevalle Vanhalle Tuusulantielle, joka syntyi jo 1500-luvulla ja sijaitsee edelleen Ilolan kohdalla vanhalla paikallaan. Koivukylänväylää on jatkettu 2000-luvulla Koivukylään, jolloin avautui tieyhteys suoraan itään päin. Koivukylään johtaa myös erillinen kevyen liikenteen väylä.

Ilolan lähellä Leinelässä on Kehärataan kuuluva Leinelän rautatieasema. Ilolaan, Tuusulanväylän Koivukylänväylän liittymän pohjoispuolelle on tehty asemavaraus Ruskeasannan rautatieasemalle.[9]

Palvelut

muokkaa

Ilolassa on lähikauppa K-Market sekä ABC-huoltoasema, jonka yhteydessä toimivat myös Alepa ja Hesburger. Muita palveluita ovat punaseinäinen Ilolan koulu, kaksi julkista päiväkotia, yksi yksityinen päiväkoti, seurakuntatalo ja palvelutalo. Koivukylänväylän varteen on syntynyt pienteollisuutta, jossa on muun muassa ollut leipomo, baari ja tehtaanmyymälöitä. Työpaikkoja kaupunginosassa on yli 800.[3]

  •  
    Ilolan päiväkoti Epinkoskentien varrella.
  •  
    Ilolan koulu Epinkoskentieltä nähtynä.
  •  
    Ilolan koulun rakennus 3.
  •  
    Ilolan seurakuntatalo on Vantaan evankelis-luterilaisten seurakuntien rakennus Ilolassa.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f g Vantaa alueittain (2015) (pdf) (71 Ilola, julkaisun sivut 182–185) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 28.12.2021.
  2. ↑ a b Vantaan väestö kaupunginosittain 2013–2023 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.10.2024.
  3. ↑ a b Arkistoitu kopio Vantaa.fi. 25.11.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2019. Viitattu 27.3.2020.
  4. ↑ Aluejaot: Postinumeroalueet Vantaan karttapalvelu (kartta.vantaa.fi). Viitattu 24.5.2021.
  5. ↑ Vantaan karttapalvelu (Kaupunginosajako) kartta.vantaa.fi. Viitattu 24.5.2021.
  6. ↑ Ranta, Pertti & Siitonen, Mikko: Luhtaorvokki Suomessa 1851–2011 (PDF) (Verkkoliitteen sivu 10) Lutukka. 2011, vsk. 27. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö. Viitattu 17.7.2017.
  7. ↑ Arkistoitu kopio (pdf) Vantaa, vantaa.fi. Arkistoitu 7.1.2016. Viitattu 3.7.2016.
  8. ↑ Mikko Välimaa: Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne Vantaan Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 2.7.2022.
  9. ↑ Kehärata HSL.fi. HSL. Arkistoitu 29.7.2019. Viitattu 28.6.2016.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ilola_(Vantaa)&oldid=22673594”