Ihmistiede
Ihmistiede viittaa ihmistä tutkiviin tieteenaloihin, varsinkin humanistisiin ja yhteiskuntatieteisiin.[1] Ihmistieteillä tarkoitetaan ihmistä kulttuurioliona tutkivia tieteitä: yhteiskuntatieteitä, taidetieteitä, dokumenttitieteitä, kasvatustieteitä, politiikan tieteitä sekä auttamiseen ja terapiaan tähtääviä tieteitä.[2]
Ihmistieteiden luonne
muokkaaTarmo Kunnas on todennut, että humanististen ja yhteiskuntatieteellisten tieteiden tulisi tavoitella tietoa, jossa inhimillisen todellisuuden luonnollinen moniselitteisyys säilyisi. Ihmistä tutkivien tieteiden tulisi ottaa lähtökohdakseen, että kaikkea ilmiökenttää ei voi puristaa matemaattiseen tai loogiseen malliin.[3] Juha Varto kärjistää, etteivät luonnontieteellisen perinteen tiedekäsitys, siinä käytetyt tutkimusmenetelmät ja päämäärät missään kohdassa eivätkä miltään osin sovi tieteisiin, jotka tarkastelevat ihmistä kulttuurioliona.[2]
On olemassa näkemyksiä, joiden mukaan postmodernin tieteen syntyessä 1960–1970-luvun Ranskassa tieteen kriteerit alkoivat löystyä laajasti ihmistieteissä, erityisesti yhteiskunta- ja politiikkatieteissä. Näiden näkemysten mukaan tieteen suurin ongelma tällä hetkellä on, että monissa tutkimuksissa ajetaan jotakin agendaa tai ideologiaa. Eli tieteentekijä näkee tutkimustuloksissa juuri sitä, mitä haluaakin nähdä.[4]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ a b Varto, Juha: Laadullisen tutkimuksen metodologia, s. 7. (Hygieia: terveyden- ja sairaanhoitajan kirjasto) Helsinki: Kirjayhtymä, 1992. ISBN 951-26-3784-7
- ↑ Viitala, Taneli & Lehtonen, Jere: Kun tieteet kohtaavat. Tiedonjyvä, 2009, nro 4, s. 20.
- ↑ ”Roskaa esitetään tieteenä” – yliopistonlehtorin mielestä Törhösen väitöskirja on vain jäävuoren huippu Yle Uutiset. 6.1.2024. Viitattu 15.1.2024.
Kirjallisuutta
muokkaa- Raatikainen, Panu: Ihmistieteet ja filosofia. Helsinki: Gaudeamus, 2004. ISBN 951-662-898-2