Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1951

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut käytiin vuonna 1951 hieman muuttuneella ohjelmalla, kun miehet kilpailivat vain 15 ja 50 kilometrillä eikä 30 kilometrin kilpailua enää hiihdetty. Lisäksi kilpailtiin ensimmäistä kertaa naisten viestimestaruudesta.[1] Kisat järjestettiin Tainionkoskella Ukonniemen alueella 16.-18. helmikuuta. Järjestäjinä olivat paikkakunnan hiihtoseurat Tainionkosken Urheilijat ja Tainionkosken Tähti.

Tulokset

muokkaa

Miehet 15 kilometriä

muokkaa

Perjantaina 16. helmikuuta kisattiin Tainionkoskella SM-kisojen miesten 15 kilometriä. Kisahetkellä lämpötila oli 15 astetta pakkasta. Ensimmäiset väliajat saatiin 6 km:n kohdalla, jossa kolmen kärki oli Hasu, Oikarinen ja Vainikka. Kisa oli loppuun asti tiukka, sillä Hasun voitto Oikarisesta oli vain 2 sekuntia. Kärkihiihtäjistä Kippola kaatui loppumatkalla. Tosin hän hävisi pronssimitalisti Mäkelälle 12 sekuntia.[2]

Miehet 50 kilometriä

muokkaa

Lauantaina 17. helmikuuta kisattiin Tainionkoskella SM-kisojen miesten 50 kilometriä. Kisahetkellä lämpötila oli 12 astetta pakkasta. Kisaan 80 ilmoittuneesta lähti matkaan 55 hiihtäjää, ja heistä hiihti loppuun 45. Ensimmäisissä väliajoissa piti kärkeä hieman yllättäen tuntematon nimi Haapajärven Kiilojen Arvo Liejumäki ennen August Kiurua. Puolimatkassa kisan johtoon oli noussut Jämsänkosken Kuvaja kolme sekuntia ennen Kalevi Monosta. Haapajärven Liejumäki oli kolmantena parikymmentä sekuntia kärjen jäljessä. Seuraavalla väliaika-asemalla 37 km:n kohdalla Kuvaja ja Mononen olivat tasoissa, joista Kiuru puoli minuuttia jäljessä ja Kiurusta neljä sekuntia Kolehmainen. Lopputuloksissa Mononen piti johdon voittaen puolella minuutilla Kolehmaisen Kuvajan jäädessä Monosesta lopussa lähes 1.5 minuuttia. Kovimman nousun lopussa teki Jämsänkosken Äyräntö, jonka loppusijoitus oli viides. [3]

Miehet 3 × 10 kilometriä, viesti

muokkaa

Lauantaina 18. helmikuuta kisattiin Tainionkoskella SM-kisojen miesten 3 x 10 km:n viesti. Osaa ottavia joukkueita oli 20. Ensimmäiseltä osuudelta kärjessä saapui vaihtoon Sonkajärven K.Oikarinen perässään Lappeen Riennon Aarne Hiiva ja Jämsänkosken Valtonen. Toisella osuudella Jämsänkosken Kontinen ja Myllykosken Viitanen saapuivat yhdessä vaihtoon. Ankkuriosuudella Jämsänkosken Korhonen jätti Myllykosken Hasun, joka joutui antamaan periksi myös Sonkajärven T.Oikariselle. Mestaruus siis Jämsänkoskelle, hopea Sonkajärvelle ja pronssi Myllykoskelle. Seuraavilla sijoilla olivat Savitaipaleen Urheilijat, Kuopion Poliisi-Urheilijat ja Lappeen Riento. [4]

Naiset 10 kilometriä

muokkaa

Lauantaina 17. helmikuuta kisattiin Tainionkoskella SM-kisojen naisten 10 kilometriä. Naisten kisassa pääkappailu käytiin Widemanin sisarusten kesken. Puolimatkassa todettiin Lydian johtavan, mutta Tyyne oli aivan kannoilla. Kolmantena oli Sirkka Polkunen. Loppumatkalla Tyyne lisäsi vauhtia ja saapui voittajana maaliin. Lydia-sisko oli lopputuloksissa toinen kahdeksan sekuntia hävinneenä ja Sirkka Polkunen edelleen kolmas. [5]

Naiset 3 × 5 kilometriä, viesti

muokkaa
Sija Joukkue Kilpailijat Aika
1 Valkeakosken Koskenpojat Hilma Pietarinen
Eeva Lahtinen
Tyyne Wideman
1.02.06
2 Joensuun Kataja

Siiri Rantanen
1.02.18
3 Sotkamon Jymy 1.02,41

Sunnuntaina 18. helmikuuta kisattiin ensimmäistä kertaa Tainionkoskella SM-kisojen naisten 3 x 5 km:n viesti. Ilmoittautuneita joukkueita oli 12, mutta lähtöviivalle tuli 10 joukkuetta. Valkeakosken Haka oli ennakkoon naisten viestin suosikkijoukkueita, mutta yhden viestinviejän sairastuminen esti joukkueen esiintymisen. Ensimmäiseltä osuudelta vaihtoon tuli kärjessä olympiamelojana paremmin tunnettu Vihtavuoren Pamauksen Sylvi Saimo. Toisella osuudella Vihtavuoren viestinviejä hiihti harhaan ja putosi minuuttikaupalla muiden jäljessä viimeiseksi. Lappeen Riento ja sen viestinviejä Helmi Niemi toi seuran kärjessä vaihtoon. Ruokolahden Raju nousi viimeiseltä sijalta toiseksi. Kolmas osuus oli sitten Tyyne Widemanin juhlaa, kun hän toi Valkeakosken Koskenpojat mestaruuteen. Toisena tuli Joensuun Kataja ankkurinaan Siiri Rantanen, joka myös nosti seuran sijoitusta. Pronssille sijoittuneen Sotkamon Jymyn jäljessä maaliin tulivat Lappeen Riento, Vehkalahden Veikot ja Ruokolahden Raju. [6]

Mäkihyppy

muokkaa
Sija Kilpailija Seura Pisteet Hyppyjen pituudet
1 Veikko Salmenranta Lahden Hiihtoseura 221,9 48,5 - 50,5
2 Olavi Kuronen Puijon Hiihtäjät 220,4 50,5 - 48,5
3 Alpo Heikkinen Lahden Hiihtoseura 220,0 48,5 - 48,5
4 Erkki Kumpunen Jyväskylän Hiihtoseura 214,9 48,5 - 48,0
5 Pauli Vainio Myllykosken Kilpa-Veikot 211,9 49,5 - 49,5
6 Erkki Rajala Lahden Hiihtoseura 211,7 48,0 - 47,5

Kilpailut käytiin Tainionkoskella viimeisenä kilpailupäivänä 18. helmikuuta. Kisaan oli ilmoittautunut 98 kilpailijaa, joista 19 jäi pois. Ukoniemen mäkimonttuun oli tullut 7 000 katsojaa. Kisaa johti ensimmäisen kierroksen jälkeen Puijon Kuronen mäkiennätyshypyllä. Toisella kierroksella Kurosen varovainen hyppy antoi Salmenrannalle mahdollisuuden voittoon hänen sivuttuaan mäkiennätystä 50,5 m hypyllä. Kaatumisia kisassa tuli useita. Puijon Matti Pietikäinen hyppäsi reilusti yli mäkiennätyksen eli 52 metrisen, mutta kaatui.[7]

Yhdistetty

muokkaa
Sija Kilpailija Seura Pisteet Hiihto ja mäenlasku
1 Paavo Korhonen Joutsenon Kullervo 432,1 229,3 + 202,8
2 Eeti Nieminen Nokian Urheilijat 429,1 229,3 + 199,8
3 Mikko Meriläinen Sotkamon Jymy 419,5 228,4 + 191,1
4 Aulis Sipponen Jämsänkosken Ilves 419,2 224,1 + 195,1
5 Pentti Ryöppy Kotkan Into 415,8 214,9 + 200,9
6 Heikki Kiuru Luumäen Pojat 408,4 221,6 + 186,8

Yhdistetyn mäenlaskun alkaessa Heikki Hasu johti kisaa yli 11 pisteellä Korhosen ja Meriläisen ollessa seuraavina hiihto-osuuden jälkeen. Seuraavan päivän mäkikisassa Hasu kuitenkin kaatui kaksi ensimmäistä hyppyään eikä käyttänyt enää kolmatta eli keskeytti näin kilpailun. Mäkikisassa Korhonen suoritti kaksi hyvää hyppyä ja otti näin yhdistetyn mestaruuden. Nieminen, Meriläinen ja Sipponen kävivät sen jälkeen kovaa kisaa muista mitaleista hopean mennessä Niemiselle ja pronssin Meriläiselle. Ryöppy nousi hyvien hyppyjensä ansiosta viidenneksi oltuaan hiihto-osuuden jälkeen 13.[8]

Lähteet

muokkaa
  • Eljanko, Harri & Kirjavainen, Jussi: Suomen hiihdon historia 1886–1968. WSOY, 1969.
  • Jussila, Pentti: Suomen Hiihto. Otava, 1998.

Viitteet

muokkaa
  1. Eljanko & Kirjavainen, 1969, s. 221
  2. Heikki Hasu kohti hiihtokuninkuutta. Helsingin Sanomat, 17.2.1951, s. 9. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.4.2024.
  3. Tiukka kärkikolmikko SM:n 50 km:llä - Mononen, Kolehmainen, Kuvaja. Helsingin Sanomat, 18.2.1951, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.4.2024.
  4. Jämsänkosken Urpo Korhonen ei antautunut viestin kirissä. Helsingin Sanomat, 19.2.1951, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.4.2024.
  5. Sisarusten kiistan voitti Tyyne Wideman. Helsingin Sanomat, 18.2.1951, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.4.2024.
  6. Tyyne Wideman ohtitti 5 ankkuria ja ratkaisi viestimestaruuden. Helsingin Sanomat, 19.2.1951, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.4.2024.
  7. Salmenranta ja Kuronen uuteen mäkiennätykseen. Helsingin Sanomat, 19.2.1951, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.4.2024.
  8. Mikko Meriläinen mursi yhdistetyn suosikkien rintaman - Korhonen 10 pist. muita edellä. Helsingin Sanomat, 18.2.1951, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.4.2024.