Gunnar Mickwitz
Gunnar Mickwitz (19. lokakuuta 1906 Turku – 18. helmikuuta 1940 Viipurin maalaiskunta)[1] oli suomalainen historian- ja antiikintutkija. Hän oli kansainvälisesti tunnettu antiikin ja keskiajan taloushistorioitsija, jonka ura katkesi kaatumiseen talvisodassa. Hän julkaisi tärkeimmät tutkimuksensa saksaksi.
| Gunnar Mickwitz | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. lokakuuta 1906 Turku |
| Kuollut | 18. helmikuuta 1940 (33 vuotta) Viipurin maalaiskunta |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Helsingin yliopisto Uppsalan yliopisto |
| Tutkimusalue | taloushistoria |
Elämäkerta
muokkaaGunnar Mickwitzin vanhemmat olivat filosofian tohtori Alexander August Emil Mickwitz ja filosofian kandidaatti Karin Schybergson. Mickwitz kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Svenska Normallyceumista vuonna 1924. Hän opiskeli Helsingin ja Uppsalan yliopistoissa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1929, maisteriksi 1932, lisensiaatiksi 1933 ja tohtoriksi 1936. Mickwitz teki läpimurtonsa vuonna 1932 julkaistulla saksankielisellä väitöskirjallaan Geld und Wirtschaft im römischen Reich des vierten Jahrhunderts n. Chr, joka herätti tutkimuksena kansainvälistä huomiota ja sai paljon kiitosta. Tutkimuksen aiheena oli rahatalouden ja luontaistalouden suhde Rooman valtakunnassa 300-luvulla. Mickwitz osoitti erilaisiin lähteisiin nojaten, että vastoin yleistä käsitystä rahatalous säilyi yksityistaloudessa käytössä varhaiskeskiajalle saakka, vaikka Rooman valtionhallinto taantuikin luontaistalouden piiriin. Mickwitzin väitöskirjasta otettiin vielä vuosikymmeniä myöhemmin ulkomailla uusintapainoksia, ja siihen on viitattu lähteenä modernissakin antiikintutkimuksessa.[1]
Mickwitz oli kansainvälisesti suuntautunut ja hänellä oli monipuolinen kielitaito. Hän ehti eläessään julkaista neljä monografiaa ja viitisentoista artikkelia seitsemällä eri kielellä. Kaksi hänen artikkeliaan julkaistiin vuosina 1934 ja 1936 ranskalaisen annalistien koulukunnan Annales-lehdessä. Mickwitz sai vuonna 1934 Helsingin yliopiston myöntämän Rosenbergin rahaston kolmen vuoden matka-apurahan. Hän valmisteli Münchenissä seuraavan tutkimuksensa, vuonna 1936 ilmestyneen Die Kartellfunktion der Zünfte und ihre Bedeutung bei der Entstehung des Zunftwesens, joka käsitteli ammattikuntalaitoksen merkitystä keskiajalla. Sitä tehdessään Mickwitz perehtyi varsinkin Bysantin historiaan. Hänen kolmas merkittävä tutkimuksensa oli vuonna 1938 julkaistu Aus Revaler Handelsbüchern: zur Technik des Ostseehandels in der ersten Hälfte des 16. Jahrhunderts, jossa hän tutki Itämeren piirin kaupankäynnin ja hansakaupan historiaa käyttämällä lähteinään Tallinnan kaupungin arkistoja.[1]
Mickwitz nimitettiin vuonna 1933 Helsingin yliopiston yleisen historian dosentiksi. Hän toimi samanaikaisesti vuosina 1933–1937 Hangossa ruotsinkielisen yhteislyseon historian ja yhteiskuntaopin lehtorina. Vuosina 1938–1939 hän oli Åbo Akademin yleisen historian vt. professori, mutta vuonna 1939 hän hävisi Helsingin yliopiston yleisen historian professuurin haussa Arvi Korhoselle. Mickwitz oli myös Finlands Svenska Studentkårsförbundin puheenjohtaja vuosina 1938–1939.[1] Lisäksi hän oli aktiivisesti mukana Suomen Rooman-instituutin perustamisessa 1930-luvun lopulla.[2] Mickwitz kaatui helmikuussa 1940 talvisodassa Karjalan kannaksella Peron taistelussa.[3] Hän oli sotilasarvoltaan vänrikki.[1] Hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaan sankarihauta-alueelle.[2]
Suomen ruotsinkielinen historiallinen seura Historiska föreningen perusti vuonna 1940 Mickwitzin mukaan nimetyn säätiön. Mickwitz oli ollut Historiska föreningenin varapuheenjohtaja. Säätiö on jakanut vuodesta 1992 Gunnar Mickwitz -palkintoa Helsingin yliopiston ruotsinkielisille historian opiskelijoille ansiokkaista opinnäytetöistä.[4]
Gunnar Mickwitzin veli oli kansantaloustieteen professori Gösta Mickwitz. Kuluttaja-asiamies Erik Mickwitz oli Gunnar Mickwitzin poika.[1]
Teoksia
muokkaa- Geld und Wirtschaft im römischen Reich des vierten Jahrhunderts n. Chr. (Helsinki 1932)
- Die Systeme des römischen Silbergeldes im IV. Jhdt. n. Chr (Helsinki 1934)
- Die Kartellfunktionen der Zünfte und ihre Bedeutung bei der Entstehung des Zunftwesens: eine Studie in spätantiker und mittelalterlicher Wirtschaftsgeschichte (Helsinki 1936)
- Gamla tidens historia, yhdessä K. Hanellin kanssa (1937)
- Aus Revaler Handelsbüchern: zur Technik des Ostseehandels in der ersten Hälfte des 16. Jahrhunderts (Helsinki 1938)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Christer Bruun: Mickwitz, Gunnar (1906 - 1940) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b Tutkijanura jäi sodan jalkoihin 375 humanistia, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 24.9.2015.
- ↑ Isänmaan puolesta, talvisodan 1939–1940 kaatuneiden upseerien elämäkerrasto, s. 326–327. Porvoo: WSOY 1949.
- ↑ Gunnar Mickwitz-fond (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) Historiska föreningen. Viitattu 6.12.2014.
Aiheesta muualla
muokkaa- Gunnar Mickwitz 375 humanistia -sivustolla 17.5.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.
- Gunnar Mickwitz : Bogislaus Rose Kustaa Aadolfin tallinnalainen luottamusmies, Hakkapeliitta, 07.02.1939, nro 6, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot