Margareta "Greta" Krohn os. Hjelt (19. kesäkuuta 1891 1881 Jepua5. heinäkuuta 1962) oli Lotta Svärd -järjestön 1920-luvun alussa järjestön perustajia eli keväällä 1921 nimitetyn väliaikaisen keskusjohtokunnan jäsen.[1]

Greta Krohn
Margareta "Greta" Krohn os. Hjelt
Henkilötiedot
Syntynyt19. kesäkuuta 1891
Helsinki
Kuollut15. toukokuuta 1969 (77 vuotta)
Vanhemmat August Hjelt ja Adéle Elisabeth Faltin
Sukulaiset tohtori Väinö Krohn (puoliso)

Greta Krohn oli senaattori August Hjeltin ja Adéle Elisabeth os. Faltinin tytär. Hän oli avioitunut tohtori Väinö Krohnin kanssa. Aviopari asui 1920-luvun alussa Haminassa, missä Greta Krohn teki opettajan sijaisuuksia ja vuodesta 1921 lähtien Haminan yhteiskoulun englannin ja saksan opettajana.[1]

Greta Krohn toimi Vehkalahden Lotta Svärd -yhdistyksen puheenjohtajana, josta hänet kutsuttiin Lotta Svärd -järjestön järjestely- ja sääntökomiteaan yhdistyksensä edustajana. Vuoden 1921 alussa hänet nimitettiin myös keskusjohtokunnan puheenjohtajaksi, mutta erotettiin jo saman vuoden heinäkuussa. Greta Krohn joutui jättämään keskusjohtokunnan puheenjohtajuuden johtuen ristiriidoista järjestön sääntökysymyksissä.[1]

Lottajohtamisen uran jälkeen Greta Krohn toimi Helsingin yliopiston kasvitieteen apulaisassistenttina ja eri koulujen opettajana. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1931. Krohn tutkielmaan perustuva kirja Kasvitieteen historia: kasvien keräily ja tutkiminen tieteessä ja kouluopetuksessa (1933) oli kauan suomalaisen kasvitieteen perusoppikirjoista. Vuodesta 1934 Greta Krohn toimi Turun suomalaisen klassisen lyseon luonnonhistorian ja maantiedon lehtorina. Hän julkaisi eläkevuosinaan kaksi muistelmateosta: August Hjelt isänä, toveripirissä ja isänmaan palveluksessa (1967) ja Iso-äiti kertoo (1967).[1]

Greta Krohn menehtyi 15. toukokuuta 1962 77 vuoden iässä.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Maritta Pohls ja Annika Latva-Äijö: Lotta Svärd- Käytännön isänmaallisuutta, s. 28,29,34,35. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23698-6