Giovanni Savonuzzi
Giovanni Savonuzzi (28. tammikuuta 1911 Ferrara – 18. helmikuuta 1988 Ferrara[1]) oli Torinon polyteknisessä yliopistossa[1] koneensuunnittelun tutkinnon suorittanut, kuuluisa italialainen insinööri ja muotoilija. Hänen ensi pestinsä alkoi vuonna 1940 Fiat Aviazionen[1] palveluksessa, joskaan ei muotoilijana vaan työnantajansa lentokoneiden aerodynamiikan ja lentomoottoreiden suunnittelijana[1]. Savonuzzin saavutuksiin kuului kahden Fiatin V12-moottorin yhdistelmä, jonka voimin Macchi-Castoldi MC-72 -kellukekone saavutti Francesco Agellin ohjaamana ensin 682 km/t nopeusennätyksen 10.4.1933, mitä hän paransi 23.10.1934 lukemaan 709 km/t [2]. Välirauhan synnyttyä Savonuzzi oli eräs monista Fiat-johtajista tai teknikoista, jotka Yhdysvaltain OSS värväsi tietojen vaihtoon sekä yhteydenpitoon partisaaniryhmiin: Savonuzzin nuorempi lakimies-veli Alberto oli näet yhtenä seitsemästä fasismin vastustajista murhattu Schutzstaffelin järjestämässä Caffè del Doro-verilöylyssä Ferraran liepeillä 17.11.1944.
Elokuussa 1945 Piero Dusion värväämästä Savonuzzista tuli Dante Giacosan seuraaja syntyvän Cisitalia-autonvalmistajan ( lyhenne toiminimestä Consorzio Industriale Sportivo Italia)[3] teknisenä johtajana[1]. Varhain sodan päätyttyä pesti tarjosi Savonuzzille tilaisuuden kehittää tietämystään keskusteluilla ja yhteistyössä merkittävien autoalan henkilöiden kuten Giacosan, Piero Taruffin, Ferry Porschen, Tazio Nuvolarin, Rudolf Hruskan, Carlo Abarthin ja muiden autotekniikan taitajien kanssa. Pestinsä aikana hän loi yhtiön ensimmäisen[3], erään tuon aikakauden kauneimman automallin, D46:n (D-kirjaimen juontuessa Piero_Dusiosta), ja viritetyllä Fiat 1100-moottorilla varustetun Cisitalia 202[1] coupé-korin muodot (joissain lähteissä muotoilija oli Battista "Pinin" Farina[4]), ja korin valmisti Alfredo Vignale[5]. Vuoden 1946 Cisitalia 202 Berlinettaa pidetään sodanjälkeiseen automuotoiluun laajasti vaikuttaneena merkkipaaluna[6]. Virtaviivaisen matalakeulaisen korimuodon ansiosta Cisitlia 202 saavutti vain 61 hevosvoimaa tuottavalla moottorilla jopa 200 km/t nopeuksia[5]. Cisitalia 202 oli ensimmäinen auto, minkä New_Yorkin Museum_of_Modern_Art asetti näytteille taide-esineenä[7]. Ennen eroaan Cisitalian palveluksesta erimielisyyksien vuoksi Savonuzzi loi useita, myöhempien Alfa Romeo B.A.T. -koeautojen kaltaisilla, aerodynaamisilla ja takalokasuojien "siivillä" varustettuja tutkielma-autoja Cisitalia-tekniikan pohjalta: esimerkiksi vuosien 1946-1949 kolmen coupé-prototyypin sarjan Cisitalia Mille Miglia Coupe Aerodinamica-autoja[6]. Samoin Savonuzzin työ oli yksi kolmen spider-prototyypin sarjasta, vuoden 1947 Cisitalia Spider Nuvolari-auton [6] takalokasuojien siivillä, myös tunnettu SMM-mallinimellä l. Spider Mille Miglia. Savonuzzin piirtämä vuoden 1951 Ghia Gilda, tunnettu myös Wilke Ferrari 410-nimellä, jakoi sen sijaan yleisön mielipiteitä. Carrozzeria Ghian Luigi Segren, Savonuzzin sodan aikaisen partisaanitoverin alaisena vuosina 1953-1957 hän toimi yrityksen teknisenä johtajana[1]. Siinä ominaisuudessa hän loi sarjan virtaviivaisia Supersonic-autoja[6], sillä hän sai käyttää Alma_materinsa tuulitunnelia näiden autojen koreja suunnitellessaan.
Vuosi 1957 veisikin Savonuzzin taas Yhdysvaltoihin, sillä Chrysler-yhtymä oli kutsunut hänet suihkuturbiinimoottorilla varustettua Chrysler Turbine Car -koeautoa kehittelevään ryhmään. Edellä mainittu, aluksi vailla voimanlähdettä ollut Gilda-koeauto saisikin vuonna 1962 Chrysler-pestin aikana kehitetyn suihkuturbiinimoottorin[2]. Savonuzzin muita töitä yhtymälle olivat esimerkiksi osallisuus Virgil Exnerin vuoden 1956 siipiauto-muotoilututkielmassa Chrysler Dart[8] ja siitä Eugene Casarollille hänen toiveidensa mukaan vuonna 1958 valmistettu kehitysversio, Hemi-V8:lla varustetun Dual-Ghia 400-auto.
Kuvia
muokkaa-
1946 Cisitalia 202 MM Aerodinamica. -
1946 Cisitalia 202 CMM takaa. -
1949 Cisitalia 202 SMM Nuvolari. -
1951 Cisitalia 202 Berlinetta. -
1953 Fiat 8V Ghia Supersonic. -
1955 Ghia "Gilda", myös: Wilke Ferrari 410. -
Fiat 2300 Coupé (1965).
Aiheesta muualla
muokkaa
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Savonuzzi, Gianni (G. Savonuzzi-esittely) coachbuild.com. 07.10.2019. coachbuild.com. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)
- ↑ a b pete: Giovanni Savonuzzi`s Detroit Odyssey velocetoday.com. 23.5.2012. velocetoday.com. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Frank, Len: 1949 Cisitalia 202 SC. (Cisitalia 202 SC:n tarina) Motor Trend, 1/1986, 1986. vsk, nro Tammikuu, s. 86-91. Los Angeles, CA: Petersen Publishing Co.. ISSN 0027-2094 (englanniksi)
- ↑ Schröder, Martin: Das bahnbrechende Cisitalia 202 SC Coupé und der Porsche 356 (Cisitalia 202 Berlinetta ja Porsche 356) 9.10.2018. zwischengas.com. Viitattu 11.4.2024. (saksaksi)
- ↑ a b Ludvigsen, Karl: Cisitalia 370 – Der Stromlinien-Porsche, der nicht sein durfte (Cisitalia 370-projektin esittelyn rinnalla joitain huomioita 202-mallista) Zwischengas (CH). 7.10.2022. zwischengas.com. Viitattu 28.4.2024. (saksaksi)
- ↑ a b c d pete: The Cars of Giovanni Savonuzzi (Giovanni Savonuzzin muotoilemia, uraa uurtavia autoja (kuvia)) velocetoday.com. 29.10.2019. velocetoday.com. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi), ja mikä vaikutti merkittävästi aikakautensa urheiluautojen korin muotoiluun
- ↑ Hamann, Wolfram: Sonderausstellung "When Automotive Design Becomes Art" in der Autoworld Brüssel (verkkosivu) (Brysselin Autoworld-museon erikoisnäyttelyn Cisitalia 202 SC vuodelta 1948) Zwischengas. 11.9.2024. CH-8004 Zürich (toimitus): zwischengas.com. Viitattu 20.9.2024. (saksaksi)
- ↑ Vaughan, Daniel: 1957 Chrysler Dart Concept conceptcarz.com. 2007. conceptcarz.com. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)