Gabriel Scott
Gabriel Scott Jensen (8. maaliskuuta 1874 Leith, Britannia – 9. heinäkuuta 1958 Arendal, Aust-Agder, Norja) oli norjalainen prosaisti ja runoilija.[1]
| Gabriel Scott | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. maaliskuuta 1874 Leith, Britannia |
| Kuollut | 9. heinäkuuta 1958 (84 vuotta) Arendal, Aust-Agder, Norja |
| Kansalaisuus | norjalainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | norja |
| Tuotannon kieli | norja |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jensen käytti kirjailijanimeä Gabriel Scott. Hänen vanhempansa olivat merimiespappi Svend Holst Jensen (1846–1908) ja säveltäjä, kirjailija Caroline Mathilde Schytte Jensen (1848–1935).[1]
Scott on kirjoittanut luonnonlyriikkaa ja panteistista proosaa, joista merkittävimpiä ovat Kilden sekä suositut lastenkirjat. Merimiespappi-isän työn vuoksi Scott syntyi Edinburgin lähellä satamakaupunki Leithissä. Nimi Scott on toinen etunimi ja viittaa syntymäpaikkaan mutta myös kirjailija Walter Scottiin. Perhe palasi Norjaan kun Gabriel oli seitsemänvuotias.[1]
Scott oli sepänopissa ennen kuin kävi Skiensfjordenin teknillisen ammattikoulun josta hän valmistui 1894. Hän oli kiinnostunut metsästyksestä ja ulkoilmaelämästä, ja molemmat leimaavat hänen tuotantoaan.[1]
Scottin esikoisteos oli runokokoelma Digte (1894), jossa oli uusromanttisia piirteitä. Hän sai vaikutteita Jonas Lieltä ja Sigbjørn Obstfelderilta, ja hänen ystäviinsä kuuluivat kirjailijaveljekset Thomas ja Vilhelm Krag kotiseudulta Sørlandetista. Scott oli tuottelias kirjailija ja halusi saada toimeentulonsa kirjailijana. Vuonna 1898 ilmestynyt Knut Hamsun -vaikutteinen avainromaani Fugl Føniks synnytti skandaalin. Se liittyi hänen vanhempiensa asuinpaikkaan Grimstadiin, josta hän itse muutti pois kirjan ilmestyttyä. Hän eli kahdenlaista elämää, toisaalta luonnonläheistä elämää Sørlandetissa, toisaalta boheemielämää Oslon kahviloissa. Kevyt humoristinen Tante Pose ilmestyi 1904 ja oli hänen ensimmäinen myyntimenestyksensä. Kirjailijantyönsä ohella hän teki keksintöjä ja sai niille patentteja.[1]
Scottin taiteellinen läpimurto oli romaani Camilla Dyring (1906), jonka hän kirjoitti osittain oleskellessaan Firenzessä. Siinä hän käsittelee syvälleluotaavia uskonnollisia teemoja, kuten pahan ongelmaa. Hänen todellinen läpimurtonsa oli Jernbyrden (1915), jonka voimakas päähenkilö Jan Vilbe muistuttaa Hamsunin Isak Sellanraata. Hamsun arvioi kirjan Aftenpostenissa hyvin myönteisesti. 1917 ilmestynyt Enok Rubens levnedsløp lujitti hänen asemansa kirjailijana. Lähteestä (1918) tuli Scottin tunnetuin teos. Siinä Scott paljastuu uskonnolliseksi luonnonmystikoksi.[1]
Scottin tuotantoa on filmattu. Elokuviksi ovat päätyneet Fant (1937), Tante Pose (Täti Kielevä, 1940), De vergeløse (Turvaton nuoruus, 1939) ja Himmeluret (1925), jotka saivat paljon katsojia. Hänen lastenkirjansa ovat olleet suosittuja, ja niistä otetaan yhä uusia painoksia.[1]
Scottin 1930-luvun saksalaismyönteiset kirjoitukset herättivät sota-aikana paljon keskustelua. Hän otti kuitenkin sittemmin etäisyyttä natsidiktatuuriin, kun juutalaisvainot paljastuivat hänelle.[1]
Myöhempinä vuosinaan Scott asui maatilallaan Galtesundissa. Hänelle myönnettiin Norjan valtion taiteilijapalkka 1951.[1]
Suomennetut teokset
muokkaa- Lähde eli Kirje Markus kalastajasta (Kilden eller Brevet om fiskeren Markus) Gabriel Scott; suom. Ada Norna. Helsinki: Otava, 1924.
- Polku, suom. Uuno Kailas, Helsinki: Schildt, 1926.
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Gabriel Scott, Store norske leksikon
- Scottin tuotantoa digitoituna Norjan Kansalliskirjastossa
- Norjan arkistolaitos
- Gabriel Scott -seura (Arkistoitu – Internet Archive)