Frankenstein
Frankenstein. Uusi Prometheus (engl. Frankenstein; or, the Modern Prometheus) on englantilaisen Mary Shelleyn kirjoittama romaani, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Lontoossa vuonna 1818. Kirja kertoo tohtori Victor Frankensteinista, joka luo hirviön.[2]
| Frankenstein Uusi Prometheus |
|
|---|---|
| Frankenstein; or, the Modern Prometheus | |
 Vuoden 1831 laitoksen kuvitusta. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Mary Shelley |
| Genre | goottilainen romaani, kauhu, tieteiskirjallisuus[1] |
| Julkaistu | 1. tammikuuta 1818 |
| Sivumäärä | 280 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Paavo Lehtonen |
| Kustantaja | Gummerus |
| Julkaistu | 1973 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 251 |
| ISBN | 951-20-0753-3 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Frankenstein on eräs merkittävimmistä koskaan kirjoitetuista kauhutarinoista.[3] Teosta pidetään ensimmäisenä varsinaisena tieteiskirjallisuuden teoksena.[4] Romaanin on suomentanut Paavo Lehtonen ja se on ilmestynyt Gummeruksen Klassikko-sarjassa 1973.
Romaanin syntytarina
muokkaaKesällä 1816 (ilmasto oli maailmanlaajuisesti viileä Tambora-tulivuoren vuoden 1815 purkauksen vuoksi) 18-vuotias Mary Godwin ja hänen tuleva miehensä Percy Bysshe Shelley vierailivat lordi Byronin huvilassa Villa Diodatissa Genevenjärvellä Sveitsissä.[4] Sää oli liian kylmä suunnitelluille ulkoilma-aktiviteeteille ja ryhmä käytti iltansa kertoen toisilleen kummitustarinoita.[4] Lordi Byronin lääkäri John William Polidori kertoi uusimmista kehityksistä lääketieteessä.[4] Polidori kirjoitti huvilan tapahtumista ja spekulatiivisista keskusteluista.[4]
Luettuaan Fantasmagorianaa, saksalaisten kummitustarinoiden kokoelmaa, Byron keksi haastaa lääkärinsä John Polidorin ja Shelleyt kilpailuun siitä, kuka pystyisi kirjoittamaan pelottavimman kauhutarinan. Mary Shelley sai kertomansa mukaan omalle tarinalleen idean selkounesta tai painajaisesta. Hän kirjoitti myöhemmin tarinansa romaaniksi, joka julkaistiin vuonna 1818 nimellä Frankenstein; or, the Modern Prometheus. Romaani julkaistiin aluksi ilman kirjoittajan nimeä, mutta myöhemmin Shelleyn nimellä, ja se sai hyvät arvostelut.[5][6]
Teoksesta on kolme versiota: Mary Shelley aloitti ensimmäisen kirjoittamisen Villa Diodatissa ja laajensi sitä talvella 1816–1817; toinen versio oli hänen aviomiehensä vahvasti muokkaama ja julkaistiin vuonna 1818; kolmas versio on Mary Shelleyn yksinään radikaalisti muokkaama versio, joka julkaistiin vuonna 1831.[4]
Teatteriversio Presumption: or the Fate of Frankenstein sai ensi-iltansa vuonna 1823.[4]
Juoni
muokkaa1700-luvulle sijoittuvassa romaanissa geneveläinen Victor Frankenstein kokoaa tavallista ihmistä kookkaamman olennon ja herättää sen henkiin. Frankenstein yrittää luoda jotain uutta ja ihmeellistä ja nostaa tiedettä uudelle tasolle, mutta osaltaan hän on myös katkera äitinsä kuolemasta ja haluaa varmistaa, ettei hänen rakkailleen enää kävisi niin. Olento, Frankensteinin hirviö, karkaa luojaltaan, mutta palaa myöhemmin, opittuaan muun muassa lukemaan ja puhumaan. Se vaatii Frankensteinia rakentamaan sille puolison sen yksinäisyyttä lieventämään. Frankenstein suostuu, mutta kesken työnsä tuhoaa puolivalmiin naishirviön omantunnontuskissaan. Alkuperäinen hirviö kostaa petoksen tappamalla Frankensteinin morsiamen, minkä jälkeen Frankenstein ajaa takaa luomustaan Pohjoiselle jäämerelle. Siellä Frankenstein kuolee takaa-ajon uuvuttamana hänet jäälautalta pelastaneessa laivassa. Myös hirviö saapuu laivaan ja löydettyään luojansa kuolleena se nähdään viimeksi ajelehtimassa jäälautalla kohtaloaan kohti.
Elokuvasovitukset
muokkaa
Frankensteinista on tehty lukuisia elokuvasovituksia. Vuoden 1931 kuuluisassa elokuvassa Frankenstein hirviötä esitti Boris Karloff.[7] Tyypillisesti sovitukset eivät seuraa romaanin juonta kovinkaan tarkasti; esimerkiksi hirviö ei niissä useinkaan osaa puhua saati lukea. Romaanille uskollisin elokuvaversio on Kenneth Branaghin vuonna 1994 ohjaama Mary Shelleyn Frankenstein, jossa hirviötä esittää Robert De Niro.
Vuonna 2015 sai ensi-iltansa Paul McGuiganin ohjaama elokuva Victor Frankenstein. Frankenweenie, vuonna 2012 ensi-iltansa saanut Tim Burtonin ohjaama stop motion -tekniikalla tehty mustavalkoanimaatio parodioi ensimmäistä Frankenstein-elokuvaa vuodelta 1921.
Lähteet
muokkaa- ↑ Aldiss, Brian W. & Wingrove, David: Trillion Year Spree. The History of Science Fiction. London: Victor Gollancz, 1986. ISBN 0-575-03943-4 (englanniksi)
- ↑ Helenius, Elisa: Inkognito − Nimettömät ja jokamies-hahmot kaunokirjallisuudessa helmet.fi. 1.6.2012. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 25.12.2018.
- ↑ Paukku, Timo: Nuori tyttö loi ajankuluksi kummitusjutun, josta kehkeytyi kaikkien kauhutarinoiden ikoni – Frankensteinin hirviöstä tuli tieteelle ja tutkijoille ikuinen taakka Helsingin Sanomat. 6.3.2018. Viitattu 25.12.2018.
- ↑ a b c d e f g Richard Holmes: Science fiction: The science that fed Frankenstein nature.com. 27.7.2016. Viitattu 21.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Bechtel, Dale: The creation of the Lake Geneva monster 19.5.2006. SwissInfo. Arkistoitu 7.10.2013. Viitattu 5.10.2013. (englanniksi)
- ↑ Liptak, Andrew: A Meeting in Geneva: The Birth of 'Frankenstein' Kirkus Reviews. 3.5.2012. Viitattu 5.10.2013. (englanniksi)
- ↑ Parkkinen, Jukka: Mary Shelley ja Frankenstein Parkkinen.org. 13.4.2015. Viitattu 25.12.2018.
Kirjallisuutta
muokkaa- Mazzarella, Merete: Sielun pimeä puoli. Mary Shelley ja Frankenstein. ((Själens nattsida. Om Mary Shelley och hennes Frankenstein, 2014.) Suomentanut Raija Rintamäki) Helsinki: Tammi, 2014. ISBN 978-951-31-7792-8
- Shelley, Mary: Frankenstein. ((Frankenstein, or, The Modern Prometheus, 1818.) Suomentanut Paavo Lehtonen) Helsingissä: Otava, 2008 (1. painos: Gummerus, 1973). ISBN 978-951-1-23031-1
Aiheesta muualla
muokkaa
- Frankenstein; Or, The Modern Prometheus by Mary Wollstonecraft Shelley Project Gutenberg. Viitattu 25.12.2018 (englanniksi).
- Frankenstein, or The Modern Prometheus 20.10.2005. Viitattu 25.12.2018. Frankenstein äänitiedostoina. (englanniksi)
- Jari Olavi Hiltunen: Klassikko: Hirviön goottilaiset valmistusohjeet Kiiltomato.net. 10.10.2008. Viitattu 25.12.2018.