Wikipedia

Eurajoki

kunta Satakunnan maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Eurajoki on myös joki.

Eurajoki (ruots. Euraåminne) on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Eurajoen väkiluku on 9 061 henkilöä[3]. Eurajoen pinta-ala on 1 504,96 km², josta 5,91 km² on sisävesiä ja 984,05 km² merialueita.[2] Väestötiheys on 17,6 asukasta/km². Vuoden 2016 lopussa, ennen vuodenvaihteessa tapahtunutta kuntaliitosta Luvian kanssa, Eurajoen väkiluku oli 6 070 henkilöä, pinta-ala 643,78 km² ja väestötiheys 17,56 asukasta/km².[10][11]

Eurajoki
Euraåminne

vaakuna

sijainti

Eurajoen kirkko.
Eurajoen kirkko.
Sijainti 61°12′05″N, 021°43′50″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Kuntanumero 051
Hallinnollinen keskus Eurajoen kirkonkylä
Perustettu 1869[1]
Kuntaliitokset Luvia (2017)
Pinta-ala ilman merialueita 520,91 km²
185:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 504,96 km²
72:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 515,00 km²
– sisävesi 5,91 km²
– meri 984,05 km²
Väkiluku 9 061
107:nneksi suurin 31.8.2024 [3]
– väestötiheys 17,59 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 17,1 %
– 15–64-v. 56,7 %
– yli 64-v. 26,2 %
Äidinkieli 2023 [5]
– suomenkielisiä 95,9 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 3,7 %
Kunnallisvero 5,40 %
305:nneksi suurin 2024 [6]
Työttömyysaste 5,6 % (2018) [7]
Kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi[8]
Hallituksen puheenjohtaja Marja Vaitomaa
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
– puheenjohtaja Ilona Sjöman
  2021–2025[9]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • KD.
13
10
6
5
1
www.eurajoki.fi

Luvian kunta liitettiin Eurajokeen valtioneuvoston päätöksellä vuoden 2017 alussa.[12] Eurajoen kunnanjohtajana on helmikuusta 2017 lähtien toiminut Vesa Lakaniemi.[8]

Sijainti ja liikenne

muokkaa

Eurajoen naapurikunnat ovat Eura, Nakkila, Pori ja Rauma. Eurajoen kirkonkylästä on matkaa lähimpään kaupunkiin, Raumalle, 15 kilometriä ja Poriin 35 kilometriä.[13] Kunnan halki kulkevat valtatie 8 sekä Kokemäen ja Rauman välinen rautatie. Parhaillaan Olkiluotoon rakennetaan kolmatta ydinvoimalaa, joka oli alun perin tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2009. Eurajoelle oli suunnitteilla myös neljäs ydinvoimala, mutta voimalaitosyhtiö luopui hankkeesta vuonna 2015[14].

Nähtävyydet ja palvelut

muokkaa
 
Olkiluodon ydinvoimalaitos ilmakuvassa.

Eurajoen tunnettu nähtävyys on Teollisuuden Voiman omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos vierailukeskuksineen.[15] Voimalan kolmannen voimalaitosyksikön käyttöönotto oli meneillään vuonna 2022, ja laitoksen käyttöönoton on arvioitu tapahtuvan talvella 2022-2023.[16] Olkiluodon vierailukeskuksessa on vuosittain 13 000 – 15 000 kävijää.[17]

Vuonna 1985 rakennetussa Eurajoen vesitornissa on 40-metrinen Foucault'n heiluri. Opetustarkoituksensa lisäksi se on matkailukohde jonne järjestetään opastettuja kierroksia. Lisäksi vesitornilla on näköalatasanne josta näkyy hyvin muun muassa Olkiluodon ydinvoimalaitos ja Vuojoen kartano.[18] Eurajoella on myös vuonna 1964 rakennettu radio- ja televisiolähetin, Pinkjärven retkeilyalue Eurajoen ja Luvian rajalla.lähde?

Eurajoella on seitsemän koulua, lukio, kaksi päiväkotia (Majakka keskustassa ja Metsätähti Lapijoella), vanhainkoti, kirjasto, Lavilan makasiini, jäähalli, Eurajoen kristillinen opisto ja kolme nuortentaloa: Lapijoella, Irjanteella sekä Eurajoen keskustassa. Keskustassa on Walkers-nuorisoillanviettokahvila, jäähalli ja keilahalli. Eurajoen keskustassa on kaksi ruokakauppaa, S-market ja K-Supermarket (Eurajoen portti) sekä liikekeskus, jossa on useita liikkeitä. Teollisuusalueita on kaksi, Köykällä ja Kuusimäkelässä. Teollisuusalueet ovat laajentuneet kovaa tahtia Lapijoelle päin ja Kuusimäkelä myös Lapin suuntaan. Eurajoki on tunnettu kunnan monenlaisista virkistysalueista. Kunnassa on muun muassa Lahdenperän virkistysalue, Pinkjärven virkistysalue ja Verkkokarin virkistysalue.[19][20][21]

Eurajoella toimii kesä-heinäkuussa Kuivalahden kesäteatteri, jossa suurin osa näyttelijöistä on eurajokisia. Elokuussa järjestetään Eurajoen markkinat. Markkinoilla valitaan joka vuosi kartanoherra ja kartanorouva. Eurajoen markkinoita järjestettiin 28 vuotta aivan kunnan keskustassa, minkä jälkeen markkinat siirrettiin ahtauden vuoksi hiukan sivummalle.

Urheilu

muokkaa

Eurajoen keskustassa on yli 5 kilometriä valaistua kuntorataa, luontopolku ja kiintorastiverkosto. Kunnassa on myös jäähalli, hiekkatekonurmikenttä, urheilukenttä, paikallisravirata, autoilumoottorirata sekä tenniskenttiä.lähde?

Eurajoella on seitsemän urheiluseuraa, joissa on jäseniä yhteensä yli 2 000. Eurajoen Veikot, joka on seuroista suurin, on keskittynyt yleisurheiluun, suunnistukseen, pesäpalloon ja hiihtoon. Joukkuelajien seuroista vahvimpia on Eurajoen Lätkä, jolla on useita juniorijoukkueita. Jääkiekkoa on mahdollista harrastaa myös HC Eurajoen miesten IV-divisioona joukkueessa tai HC Eurajoen naisten harrastejoukkueessa. FC Eurajoki pyörittää myös laajaa juniorijalkapallotoimintaa. Lentopalloa voi pelata Eurajoen Kisassa muun muassa keskustassa, Huhdan koululla ja Lapijoella sekä Eurajoen Pallossa. Keilailua voi harrastaa Eurajoen Ydinkeilaajissa. Eurajoen Voimistelijoilla on sisäliikuntaa muun muassa nuorisotaloissa ja koulujen liikuntatiloissa. Kuntokeskus Flamingossa voi harrastaa kuntosaliharjoittelua ja sisäpyöräilyä. Eurajoen autoilumoottoriradalla Koivuniemellä järjestetään kaksi kertaa vuodessa jokamiesluokan autokilpailut. Moottoriautoradalla järjestetään myös harjoittelukilpailuja. Eurajoella on oma ravirata jossa pidetään harjoitus- ja paikallisravikilpailuja. lähde?

Historia ja kulttuuri

muokkaa
 
Eurajoen vaakuna vuoden 2016 loppuun saakka.

Lähellä Eurajoen suuta ovat Liinmaan linnoituksen eli Vregdenborchin linnan vallit. Linnoituksen rakennutti Albrekt Mecklenburgilainen 1360-luvulla. Sieltä kyettiin hallitsemaan Lapin- ja Eurajokien laaksoa sekä läheistä meriliikennettä. Linnoituksen oletetaan tuhoutuneen 1400-luvulla.[22]

Keskeinen vaikuttaja Eurajoen historiassa on ollut Vuojoen kartano, jonka nykyisen empiretyylisen päärakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel.[22] 1900-luvulle asti kartano muodosti suuren osan koko nykyisestä Eurajoesta käsittäneen yksityisen maaomaisuuden, johon kuului muun muassa vuosina 1912–1918 toiminnassa ollut Vuojoen metsärata. Vuonna 1933 kartano siirtyi Eurajoen kunnalle ja oli vuosina 1936–2003 vanhainkotina.[23] 2000-luvulla Eurajoen kunnan omistuksessa edelleen oleva kartano on restauroitu kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskukseksi ja ravintolaksi ja siellä on nykyään myös majoitusmahdollisuutta ja Posiva Oyn:n toimitiloja.[24]

Eurajoen kirkko on rakennettu vuonna 1803. Arkkitehtuuriltaan se edustaa uusklassismia.[22] Kirkkoa on korjattu 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Se tunnetaan myös nimellä Kustaa II Aadolfin kirkko, ja sinne mahtuu noin tuhat henkeä. Kivinen sakaristo on tätä varhaisemmalta ajalta, todennäköisesti myöhäiskeskiajalta[22].

Irjanteen kylässä on vuodelta 1731 peräisin oleva pienempi puinen Irjanteen kirkko,[22] jonne mahtuu noin 200 henkeä. Se on muodoltaan pitkäkirkko, ja sen barokkityylinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1758. Irjanteen kirkko on Satakunnan vanhin puukirkko. Irjanteen hautausmaalla on myös kappeli.lähde? Iljanteella järjestetään kerran kesässä motoristikirkkotapahtuma, joka kerää useita satoja osallistujia kirkkoon.lähde?

Viime sotien jälkeen Eurajoelle asutettiin Räisälän siirtoväkeä.[25]

Apteekkimuseo sijaitsee Eurajoen kristillisen opiston tiloissa.[26]

Eurajoen Nuorisosoittokunta on perustettu vuonna 1972. Ensimmäisinä kapellimestareina toimivat Esa Laihonen ja Markku Lehtihalme. lähde?

Eurajoen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1950.[27]

Eurajoella järjestetään vuosittain Eurajoki Bel Canto klassisen laulun festivaali. Festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014.[28]

Heinäkuussa 2023 järjestettiin Luvian Laitakarissa ensimmäistä kertaa ihmisoikeustapahtuma Eurajoki Pride.[29]

Murre

muokkaa

Eurajoen alueella puhutun kielen perustana on Lounais-Suomen murre. Eurajoen murre kuuluu lounaismurteiden pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.[30] Eurajoen murteen vanha tunnusmerkki on ollut dentaalispirantti, jota Rauman seudulla on kuultu vielä 1900-luvun loppupuoliskollakin.[31]

Heikki Ojansuun mukaan Eurajoen murre muodostaa yhdessä Euran, Lapin, Kiukaisten, Luvian, Honkilahden ja Rauman kanssa Rauman murteen.[32]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Eurajoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunoista ja suolasilakasta keitetty sualpualikka, voisoosi, hapanleipä, kirnupiimä ja maripuuro.[33]

Väestö

muokkaa

Eurajoen väkiluku on ollut 2000-luvulla tasaisen hienoisessa kasvussa. Eurajoella asuu myös paljon ulkomaalaisia kunnassa sijaitsevan Olkiluodon voimalaitostyömaan takia.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Eurajoen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 9 017
1985
  
 9 242
1990
  
 9 554
1995
  
 9 620
2000
  
 9 233
2005
  
 9 159
2010
  
 9 245
2015
  
 9 287
2020
  
 9 386
Lähde: Tilastokeskus.[34]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Eurajoella oli 9 521 asukasta, joista 6 148 asui taajamissa, 3 279 haja-asutusalueilla ja 94:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Eurajoen taajama-aste on 65,2 %.[35] Eurajoen taajamaväestö jakaantuu kuuden eri taajaman kesken:[36]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Eurajoen kirkonkylä 2 679
2 Luvian kirkonkylä 1 930
3 Lapijoki 814
4 Irjanne 296
5 Olkiluoto 219
6 Kipuksenkulma 210

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Eurajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[37]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Eurajoen alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[38]

Entiset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Eurajoen kunnan nykyisellä alueella.[37]

Talous

muokkaa

Eurajoen kunnassa sijaitsee Olkiluodon ydinvoimalaitos. Eurajoen kunnallisvero on 18,0 prosenttia vuonna 2018 ja kunta on käytännössä velaton. Työttömien työntekijöiden osuus työvoimasta toukokuussa 2018 oli 5,6%.[39] Ydinvoimalaitoksesta saatavat verotulot vaikuttavat kunnan talouteen. Vuonna 2012 suurin verotulo tuli sillä hetkellä Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennustyömaalla työskentelevien ansiotuloverotuksesta.[40]

Kylät

muokkaa

Eurajoen kylät ennen Luvian kuntaliitosta 2017:

Eurajoen kirkonkylän kartta[41] vuodelta 1707 maanmittari J.Östringin tekemä ja kartta [42] vuodelta 1726 maanmittari Daniel Ekmanin tekemä. Lapijoen kartta[43] vuodelta 1697 maanmittari Olof Mörtin tekemä.

Luvian kuntaliitoksessa 2017 Eurajokeen liitetyt Luvian kylät:

  • Hanninkylä, Korpi, Lemlahti, Luodonkylä, Löytty, Mikkola, Niemenkylä, Perä, Sassila, Sitlahti, Väipäre

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Eurajoen historiaa – Eurajoki Eurajoen kunta. Viitattu 22.2.2007.
  2. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  6. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. ↑ Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 26.6.2018.
  8. ↑ a b Yhteystiedot eurajoki.fi. Viitattu 5.1.2017.
  9. ↑ Kuntavaalit 2021, Eurajoki Oikeusministeriö. Viitattu 23.10.2021.
  10. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 2003 - 2016 kunkin tilastovuoden aluejaolla Tilastokeskus. Arkistoitu 29.8.2017. Viitattu 28.8.2017.
  11. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2016 Maanmittauslaitos. Viitattu 28.8.2017.
  12. ↑ Valtioneuvosto päätti Eurajoen ja Luvian kuntien yhdistymisestä (Valtioneuvoston tiedote 10.12.2015) valtioneuvosto.fi. Arkistoitu 3.1.2017. Viitattu 2.1.2017.
  13. ↑ Eurajoki - Portaali Eurajoen kunta. Viitattu 9.6.2018.
  14. ↑ TVO vahvisti Olkiluoto 4:n luvan raukeamisen (Taloussanomien uutinen 24.6.2015) taloussanomat.fi. Viitattu 11.8.2016.
  15. ↑ Olkiluodon ydinvoimalaitos TVO. Arkistoitu 9.2.2007. Viitattu 22.2.2007.
  16. ↑ Laura Kukkonen: Olkiluoto 3 kärsii taas ongelmista ja on mahdollista, ettei säännöllinen sähkön­tuotanto ala vielä tänä vuonna Helsingin Sanomat, hs.fi. 18.8.2022.
  17. ↑ Tule vierailulle Teollisuuden voima, tvo.fi. Viitattu 18.8.2022.
  18. ↑ O'Rourke, Petra: Eurajoen Foucault'n heiluri osoittaa maapallon pyörimisliikkeen akselinsa ympäri 29.4.2010. Teollisuuden Voima Oyj. Arkistoitu 25.5.2012. Viitattu 19.1.2011.
  19. ↑ Minna Piirainen: Tilapalvelut Eurajoki. Viitattu 11.12.2022.
  20. ↑ Pinkjärven aktiviteetit Luontoon.fi. Viitattu 11.12.2022.
  21. ↑ SATAKUNNAN SEUTUKAAVASSA 5 OSOITETTUJA MATKAILUPALVELUJEN ALUEITA RM KOSKEVAT MERKINTÖJEN SELITYKSET (pdf) satakunta.fi. Viitattu 11.12.2022.
  22. ↑ a b c d e Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1984 (ISBN 951-1-07703-1, viitattu 18. elokuuta 2022), Eurajoki , s. 51-54 (Osa 2: Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa) 
  23. ↑ Vuojoen kartanon historiaa Eurajoen kunta. Viitattu 12.5.2009.
  24. ↑ Vuojoen kartanon restaurointi- hanke Eurajoen kunta. Viitattu 12.5.2009.
  25. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129, Otava 1950, Helsinki.
  26. ↑ Apteekkimuseo Eurajoen kotiseutuyhdistys. Viitattu 16.8.2022.
  27. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 157, Otava 1979, Helsinki.
  28. ↑ Eurajoki Bel Canto Eurajoen kunta. Viitattu 1.12.2021.
  29. ↑ Pride-kulkueet Raumalle ja Eurajoelle ensimmäistä kertaa – päivämäärät julkaistu LS24. 30.5.2023. Viitattu 6.8.2023.
  30. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  31. ↑ Eurajoen murrepiirteitä Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.9.2024.
  32. ↑ Kurki, Tommi: Havaintoja Eurajoen murteen muuttumisesta Journal.fi. 1999. Viitattu 17.9.2024.
  33. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 34. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  34. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980–2015 Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2017. Viitattu 5.3.2017.
  35. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  36. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  37. ↑ a b Yhteystiedot evl.fi. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  38. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  39. ↑ Työllisyyskatsaus toukokuu 2018 Työllisyyskatsaus. 31.5.2018. Ely-keskus. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 26.6.2018.
  40. ↑ Tutustumiskäynti Olkiluodon ydinvoimalaan ja keskustelutilaisuus eurajokisten yrittäjien / maataloustuottajien kanssa Maataloustuottajain Pohjois-Suomen Liitto. 12.4-13.4.2012. Arkistoitu 15.3.2016. Viitattu 9.6.2018.
  41. ↑ Astia-verkkopalvelu astia.narc.fi. Viitattu 20.4.2021.[vanhentunut linkki]
  42. ↑ Astia-verkkopalvelu astia.narc.fi. Viitattu 20.4.2021.[vanhentunut linkki]
  43. ↑ Astia-verkkopalvelu astia.narc.fi. Arkistoitu 21.4.2021. Viitattu 20.4.2021.

Aiheesta muualla

muokkaa
Eurajoen kylät
Eurajoen kylät
Luvian kylät
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eurajoki&oldid=22651021”