Etelä-Mantšurian rautatieyhtiö

japanilainen rautatieyhtiö

Etelä-Mantšurian rautatieyhtiö (jap. 南満州鉄道株式会社, Minami Manshū Tetsudō Kabushiki-gaisha tai 満鉄 Mantetsu) oli japanilaisten hallitsema rautatieyhtiö, joka liikennöi 1 128 kilometrin pituista merkittävää rautatietä Kiinalle kuuluneessa Mantšuriassa vuosina 1906–1945. Keskeisin osa siitä oli Kiinan itäiseen rautatiehen liittynyt ratayhteys, joka ulottui Port Arthurin satamakaupungista Liaotungin niemimaalta aina Changchuniin.

Asia-suurnopeusjuna
Kartta Mantšurian rautatieverkostosta vuodelta 1945, jossa Etelä-Mantšurian rautatieyhtiön osuus merkittynä punaisella.

Kyseessä oli alun perin Kiinan itäisen rautatien sivurata, jonka Venäjä rakennutti Kiinan kanssa tekemänsä sopimuksen pohjalta vuosina 1898–1903. Venäjän–Japanin sodan jälkeen Venäjä joutui vuonna 1905 luovuttamaan Japanille sivuradan Changchuniin asti. Sivuradan pohjoisin osa, joka yhtyi Harbinissa Kiinan itäiseen rautatiehen, jäi Venäjälle. Japanilaiset perustivat Etelä-Mantšurian rautatieyhtiön vuonna 1906 hallinnoimaan rataa. He rakensivat myös yhteydet Mukdeniin (nykyään Shenyang) ja Dandongiin. Muita rautatieyhteyden varrella olevia kaupunkeja olivat muun muassa Dalian, Anshan ja Fushun.

Etelä-Mantšurian rautatieyhtiö oli Mantšurian suurin yritys, ja se yhdisti sisämaan raaka-ainevarat satamiin. Varsinaisen toimintansa lisäksi yhtiö harjoitti kaupungeissa julkista rakentamista, satamien kehittämistä sekä hiili- ja rautakaivostoimintaa, muuta infrastruktuurin kehittämistä sekä maatalouteen liittyviä kokeiluja. Toisen maailmansodan päätteeksi Kiinan tasavalta kansallisti yhtiön.

Yhtiön rautatiellä 1931 tapahtunut pommiräjähdys oli alkusyynä japanilaisten vuosien 1931–1932 Mantšurian valtaamiselle ja Mantšukuon valtion julistamiselle. Mantšukuon aikana rautatieyhtiön toiminta laajeni entuudestaan ja se sai myös julkiselle hallinnolle kuuluneita tehtäviä. Toisen maailmansodan lopussa vuonna 1945 Neuvostoliitto valtasi Mantšurian ja japanilainen rautatieyhtiö ajettiin alas. Neuvostoliitto luovutti myöhemmin itse radan Kiinalle.

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.