Erytroosi
kemiallinen yhdiste
Erytroosi on tetrooseihin kuuluva, pääasiassa D-erytroosina esiintyvä monosakkaridi, jossa on neljä hiiliatomia. Se on aldotetroosi eli siinä on aldehydiryhmä. Erytroosin, kuten muidenkin tetroosien, kemiallinen kaava on C4H8O4.[1]
| Erytroosi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi |
(2R,3R)-2,3,4-trihydroksibutanaali (D) (2S,3S)-2,3,4-trihydroksibutanaali (L) |
| CAS-numero |
533-49-3 (L) 583-50-6 (D)533-49-3 (L)] |
| PubChem CID | |
| SMILES |
(D): OC[C@@H](O)[C@@H](O)C=O (L): OC[C@H](O)[C@H](O)C=O |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C4H8O4 |
| Moolimassa | 120,104 g/mol |
| Sulamispiste | 154–156 °C |
| Kiehumispiste | 311.1 °C, |
| Tiheys | 1,4 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | liukenee hyvin veteen |
Erytroosin eristi raparperista ranskalainen kemisti Louis Garot. Hän antoi sille nimen erytroosi (ἐρυθρός, "punainen" kreikaksi), koska vaikka se on normaalisti vaalean keltaista, se värjäytyi alkalimetallien läsnäollessa punaiseksi.[2]
Erytroosi-4-fosfaatti on pentoosifosfaattireitin välivaihe.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Merck Index, 11th Edition, 3637
- ↑ Wells, David Ames; Cross, Charles Robert; Bliss, George; Trowbridge, John; Nichols, William Ripley; Kneeland, Samuel: Annual of Scientific Discovery, s. 211. Boston: Gould, Kendall, and Lincoln, 1851. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.9.2019).
- ↑ Kruger, Nicholas J; von Schaewen, Antje: The oxidative pentose phosphate pathway: structure and organisation. Current Opinion in Plant Biology, June 2003, 6. vsk, nro 3, s. 236–246. doi:10.1016/S1369-5266(03)00039-6
Aiheesta muualla
muokkaa
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Erytroosi.
- PubChem: D-Erythrose (englanniksi)
- PubChen: L-Erythrose (englanniksi)
| Pääjoukko | |
|---|---|
| Geometria | |
| Suuri / pieni | |
| Pentoosit | |
| Heksoosit | |
| Disakkaridit | |
| Polysakkaridit | |
| Glykosaminoglykaanit | |
| Aminoglykosidit |