EDSAC (akronyymi sanoista Electronic Delay Storage Automatic Calculator) oli varhaisia tallennetun ohjelman tietokoneita.[1] Se oli ensimmäinen toimiva Von Neumannin arkkitehtuurin mukainen laite. Sen kehitti Maurice Vincent Wilkesin johtama työryhmä Cambridgen yliopistossa Englannissa vuosina 19461949.[2][3] Tietokoneen ohjelmointiin liittyviä ratkaisuja kuvattiin Wilkesin, David Wheelerin ja Stanley Gillin vuoden 1951 teoksessa Preparation of Programs for Electronic Digital Computers.[4]

EDSAC

EDSAC sisälsi merkittävän ratkaisun käyttää elohopeaa sisältäviä säiliöitä tietokoneen muistin rakentamiseen.[5] Wilkes rakennutti elohopeasäiliön koemallin ja asetti kellotaajuudeksi 500 kHz. Muistin kooksi valittiin 32 säiliötä. Syksyllä 1948 kaikki säiliöt alkoivat olla toimintakunnossa ja myös aritmeettinen yksikkö toimi. Toukokuussa 1949 EDSAC oli valmis.

Alexander Douglas kirjoitti vuonna 1952 osana väitöskirjaansa ihmisten ja tietokoneiden vuorovaikutuksesta EDSAC:lle ristinollapelin OXO. Pelin pelaaminen tapahtui osoittamalla siirto tietokoneeseen kytketyllä numerovalintakiekolla. Tulostus tapahtui tietokoneen oskilloskooppinäytölle. Ohjelmaa pidetään maailman ensimmäisenä graafisena tietokonepelinä. Se oli myös yksi ensimmäisiä tekoälyä käyttäviä sovelluksia.[6][7]

Tekniset tiedot

muokkaa
  • Muisti 512 sanaa, 36 bittiä sana.
  • Tankit olivat 150 cm pitkiä metallilieriöitä.
  • Jokainen tankki sisälsi 32 kpl 18 bitin ryhmää.

Myöhemmin Wilkes rakennutti EDSAC 2:n, joka valmistui vuonna 1958. EDSAC 2 oli helpompi ohjelmoida kuin alkuperäinen. Vuonna 1962 siihen asennettiin laajennettu 16000 sanan muisti.

1950-luvun lopulla Toshiba ja Tokion yliopisto rakensivat TAC (Tokyo Automatic Computer) tietokoneen, joka käytti EDSAC:in käskykantaa ja hyödynsi diodeja elektroniputkien lisäksi.[8]

Lähteet

muokkaa
  1. EDSAC History National Museum of Computing. Arkistoitu 26.4.2019. Viitattu 4.9.2017.
  2. Edsac 1949[vanhentunut linkki] Xtimeline
  3. John von Neumann and von Neumann Architecture for Computers (1945)[vanhentunut linkki] Barney J. Cabrera
  4. Maurice V. Wilkes amturing.acm.org. Viitattu 3.9.2019. (englanniksi)
  5. Edsac Computerhistory.org
  6. https://history-computer.com/ModernComputer/Software/OXOgame.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. https://www.lifewire.com/oxo-aka-noughts-and-crosses-729624
  8. 【University of Tokyo】 TAC IPSJ Computer Museum. Viitattu 1.8.2017.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.