Douglas A-4 Skyhawk

Douglas A-4 Skyhawk (lempinimeltään Heinemann's Hot Rod)[2] on amerikkalainen rynnäkkölentokone, joka on alun perin suunniteltu toimimaan Yhdysvaltain laivaston lentotukialuksilla.[3] 50 vuotta konetyypin ensilennon jälkeen lähes 3 000 valmistetusta Skyhawkista jotkin olivat edelleen toiminnassa pienemmissä ilmavoimissa ympäri maailmaa. Kone oli ennen nimetty A4D Skyhawkiksi. Sen on alun perin suunnitellut Douglas, ja myöhemmin sitä on valmistanut McDonnell Douglas, joka sulautettiin Boeing-yhtymään.lähde?

A-4 Skyhawk
U.S. Navyn A-4E Pohjois-Vietnamin yllä vuonna 1967
U.S. Navyn A-4E Pohjois-Vietnamin yllä vuonna 1967
Tyyppi rynnäkkökone
Alkuperämaa  Yhdysvallat
Valmistaja Douglas
Suunnittelija Ed Heinemann[1]
Ensilento 22. kesäkuuta 1954[1]
Esitelty 1956
Pääkäyttäjät Yhdysvaltain laivasto, Yhdysvaltain merijalkaväki
Valmistusmäärä 2 960
Valmistusvuodet 1954–1979[1]

Argentiinan ilmavoimilla oli runsaasti Skyhawkeja Falklandin sodassa. Ne aiheuttivat vakavia laivastomenetyksiä Britannian merivoimille. Muilla sotanäyttämöillä konetyyppi oli kunnostautunut sekä Vietnamin sodassa (Yhdysvallat) että Jom kippur -sodassa (Israel) vuonna 1973. Israelin ilmavoimat (IAF) teki A-4 Skyhawkeilla useita ilmataisteluissa tehtyjä viholliskoneiden pudotuksia erillisiin aseellisiin selkkauksiinkin liittyen.lähde?

Pitkän käyttöhistoriansa aikana koneesta tehtiin eri kehitysversioita. Myöhemmät versiot kykenivät kuljettamaan suuremman aselastin, mutta tämä tapahtui muiden lento-ominaisuuksien kustannuksella. Keveänä pidettyä A-4 Skyhawkia korvaamaan saapui raskaampi rynnäkkökone, LTV A-7 Corsair II. Brasilian ilmavoimat käyttävät A-4 Skyhawkin päivitettyä versiota edelleen, lentotukialus NAe São Paulolta. Argentiina käyttää päivitettyjä versioita A-4AR[4] ja OA-4AR Fightinghawk.[5]

Lentolaivue VA-153:n A-4 Skyhawk-koneita lentotukialus USS Coral Sean kannella, höyrykäyttöisillä katapulteilla laukaistavaksi ilmaannousua varten. Kuva vuodelta 1967.

Tekniset tiedot (A-4M)

muokkaa

Lähde:[3]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 1 (koulutusversioissa 2)
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&012.029000012,29 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&&08.03800008,38 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&04.05700004,57 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&024.015000024,15 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&04747.&&&&004 747 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&011113.&&&&0011 113 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Pratt & Whitney J52-P-408A -suihkumoottori; &&&&&&&&&&&&&050.&&&&0050 kN

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&01078.&&&&001 078 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&03220.&&&&003 220 km (F-versio)
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&012880.&&&&0012 880 m

Aseistus

  • 2 × 20 mm tykkiä
  • 5 ulkopuolista ripustinta pommeja, ohjuksia, raketteja tai lisäpolttoainesäiliöitä varten 4 153 kg saakka

Lähteet

muokkaa
  • Donald, David: The encyclopedia of world aircraft. Enderby: Blitz editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X (englanniksi)

Viitteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa