Don Rosa

Keno Don Hugo Rosa, taiteilijanimeltään Don Rosa, (s. 29. kesäkuuta 1951 Louisville, Kentucky) on yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä ja -käsikirjoittaja. Hän on tunnetuimpia Aku Ankka -sarjakuvien piirtäjiä. Koulutukseltaan Rosa on rakennusinsinööri.

Don Rosa
Don Rosa vuonna 2012.
Henkilötiedot
Koko nimi	Keno Don Hugo Rosa
Syntynyt	29. kesäkuuta 1951 Louisville, Kentucky, Yhdysvallat
Kansalaisuus	yhdysvaltalainen
Taiteilija
Ala	sarjakuvataiteilija
Kuuluisimpia töitä	Aku Ankka -sarjakuvat
Palkinnot
Eisner-palkinto 1995 (Roope Ankan elämä ja teot)
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ennen Aku Ankka -sarjakuvia Rosa piirsi collegensa lehteen The Kentucky Kerneliin The Pertwillaby Papers -nimistä seikkailusarjakuvaa, joka sai jatkoa paikallisessa sanomalehdessä julkaistusta The Adventures of Captain Kentucky -sarjakuvasta. Monet hänen Disney-sarjakuvansa ovat olleet uusintoja näistä Rosan vanhoista tarinoista.

Rosa on tunnettu yksityiskohtaisesta piirrosjäljestään, tarkoista historiallisista viittauksistaan sekä ihailemansa Carl Barksin tarinoihin tekemistään jatko-osista. Rosan ensimmäinen Aku Ankka -sarjakuvatarina oli yhdysvaltalaiselle Gladstone-kustantamolle tehty ”Auringon poika” vuodelta 1987. Vuonna 1989 hän siirtyi tanskalaisen Egmont-kustantamon palvelukseen, jonka kautta hänen tarinansa levisivät myös Suomen Aku Ankka -lehteen. Ensimmäinen Aku Ankassa julkaistu Rosa-tarina on vuoden 1990 ensimmäisessä numerossa julkaistu ”Jos metsään haluat mennä nyt...”.

Rosan merkittävimpänä työnä pidetään 12-osaista Roope Ankan elämä ja teot -sarjaa, joka kertoo Roope Ankan elämän vaiheista Barksin tarinoissaan esittämien viittausten perusteella. Rosa palkittiin tarinasta Eisner-palkinnolla. Hänen historiaan ja mytologiaan kytkeytyviin töihinsä lukeutuu myös Kalevala-aiheinen tarina ”Sammon salaisuus”, jossa Roope Ankka etsii Sampoa, Kalevalassa kuvailtua taikaesinettä.

Rosan viimeinen tarina ilmestyi vuonna 2005. Hän ilmoitti vuonna 2008 lopettaneensa sarjakuvien tekemisen. Vuonna 2011 julkaistiin hänen elämästään kertova tanskalainen dokumenttielokuva Life and Times of Don Rosa.

Elämäkerta

Lapsuus ja nuoruus

Rosan isoisä Gioachino Rosa oli kotoisin Italiasta Maniagon kylästä läheltä Venetsiaa, mutta saapui 1900 Amerikkaan ja perusti rakennusyhtiön, jonka nimeksi tuli Keno Rosa Tile & Terrazzo Company hänen lempinimensä ’Keno’ mukaan. Myöhemmin rakennusyhtiö periytyi Rosan isälle ja sedälle. Lempinimi syntyi, kun hänen yhdysvaltalaiset ystävänsä eivät osanneet lausua hänen nimeään. Keno Rosa palasi Italiaan 1908, meni naimisiin ja sai neljä lasta, joista yksi oli Rosan isä Ugo Rosa. Perhe muutti vuonna 1914 Yhdysvaltoihin. Siellä Ugo Rosa tapasi Rosan äidin, Chilistina Titianon.

Rosa syntyi 29. kesäkuuta 1951. Alun perin Rosan isä Dante Ugo Rosa nimesi vauvan itsensä mukaan Don Hugo Rosaksi, ja siitä seurasi suuri riita Rosan isän ja isoisän välillä. Isoisä oli olettanut ensimmäisen Yhdysvalloissa syntyneen miespuolisen Rosan saavan nimen hänen mukaansa. Kuitenkin jossain vaiheessa Rosan isoisä tarjosi pojalleen tuhat dollaria, jotta hän vaihtaisi Rosan nimeksi Keno Don Hugo Rosa, ja tähän Rosan isä myöntyi. Italialaisista sukujuuristaan huolimatta Rosalle ei koskaan opetettu italiaa. Rosan kerrotaan aloittaneen piirtämisen jo hyvin varhaisessa iässä, jolloin hänen vanhempansa täyttivät piirrosten puhekuplat. Rosa ei nauttinut niinkään piirtämisestä vaan tarinoiden tekemisestä. Niinpä hänen piirroshahmonsa olivatkin aina pitkälle nuoruuteen asti samanlaisina pysyviä pikku-ukkoja, joiden tehtävänä oli vain viedä itse tarinaa eteenpäin.

Rosan perheeseen kuului vanhempien lisäksi Rosaa yksitoista vuotta vanhempi isosisko, Deanna Rosa, jolta Rosa peri sarjakuvainnostuksensa. Isosiskolla oli tuhansia sarjakuvalehtiä, joista osa oli Dell-kustantamon Disney-lehtiä. Rosa luki nämä sarjakuvat ja sai näin lukea Carl Barksin tarinoita vuodesta 1949 eteenpäin. Hänestä tuli Barksin ihailija, vaikkei hän tuolloin vielä tuntenutkaan tämän nimeä. Myöhemmin Rosa peri kotoa lähteneen isosiskonsa sarjakuvat, mutta heitti ne hieman yli kymmenvuotiaana oman sarjakuvakokoelmansa mukana pois kahta suosikkiaan lukuun ottamatta. Jälkeenpäin hän hankki tuhansia sarjakuvalehtiä käsittäneeseen kokoelmaansa kaikki hävittämänsä lehdet takaisin, mutta on myöhemmin myynyt osan kokoelmastaan pois.

Ensimmäiset sarjakuvat

Rosa kävi nuoruudessaan muutamia collegen taidehistorian luentoja lukuun ottamatta ainoastaan poikakouluja. Jopa koulutunteina hän piirteli satiirisarjakuvia opetettavista asioista, mutta yhdessäkään koulussa hän ei ottanut taidekursseja. Yliopisto-opiskelujensa aikana Rosa piirsi myös pilapiirroksia yliopiston lehteen, Kentucky Kerneliin. Lehti halusi kuitenkin julkaista poliittista satiirisarjakuvaa, minkä vuoksi Rosa tekikin yhden lukukauden ajan päivittäin ilmestynyttä sarjakuvaa nimeltä The Pertwillaby Papers. Myöhemmin sarjan hahmot siirtyivät aarteenmetsästystarinaan nimeltä ”Lost in (an Alternative Section of) the Andes” (1973), jonka juonen pohjalta syntyi myöhemmin myös Rosan ensimmäinen Disney-tarina ”Auringon poika”.

Valmistuttuaan rakennusinsinööriksi yliopistosta vuonna 1973 Rosa meni töihin lattioiden laatoittajaksi isoisänsä perustamaan rakennusyhtiöön, jonka Rosan isä oli perinyt ja joka Rosan itse oli tarkoitus periä. Vapaa-aikanaan hän jatkoi The Pertwillaby Papers -sarjakuvansa piirtämistä The Rocket's Blast Comicollector -fanzinelle, jolle hän piirsi kaiken kaikkiaan kolme tarinaa.

Vuonna 1979 Rosa alkoi tehdä paikalliselle sanomalehdelle lauantaisin ilmestynyttä sunnuntaisarjakuvan kokoista The Adventures of Captain Kentucky -sarjakuvaa, joka kertoi supersankari Captain Kentuckyn seikkailuista. Rosan päätös tehdä sarjakuvasta supersankarien kustannuksella irvaileva parodia pohjautui pitkälti siihen tosiasiaan, ettei Rosa koskaan ymmärtänyt yhdysvaltalaisten valtaisaa innostusta supersankarisarjakuviin. Rosa on sanonut, että ainoat supersankarisarjakuvat, joiden lukemisesta hän on nauttinut, olivat 1940-luvun loppupuolella ilmestyneitä Teräsmies-sarjakuvia. Niitä kunnioittaakseen Rosa piirsi Ankka-tarinassaan ”Musta ritari” nähdyn oranssihiuksisen ja pisamanaamaisen toimittajan Teräsmies-sarjakuvien Jimmy Olsenin näköiseksi.

Piirrettyään The Adventures of Captain Kentuckya kolmen vuoden ajan ja saatuaan 150 jaksoa piirretyksi hän lopetti sen tekemisen vähäisen palkan vuoksi. Niinpä hän pakkasi piirustusvälineensä pois eikä ajatellut jatkaa enää koskaan.

Vuonna 1980 Rosa meni naimisiin erityisopettaja Ann Paynen kanssa.

Ensimmäiset Disney-sarjakuvat

1980-luvun puolivälissä Disneyn sarjakuvia julkaissut Western Publishing päätti luopua lisenssistään julkaista Disneyn hahmoja sisältäviä sarjakuvia. Disneyn sarjakuvat eivät olleet Yhdysvalloissa enää suosiossa, joten Disney päätti, ettei sarjakuvien massatuotanto ollut kannattavaa ja vuokrasi lisenssin halvalla kolmen tai neljän arizonalaisen Disney-fanin Gladstone-kustantamolle. Eräänä päivänä vuonna 1986 Rosa näki pienessä sarjakuvaliikkeessä Gladstonen julkaiseman sarjakuvalehden. Rosa innostui tästä heti ja soitti Byron Ericksonille, Gladstonen silloiselle päätoimittajalle, ja ilmoitti, että hänen kohtalonsa oli kirjoittaa ja piirtää Roope Ankka -seikkailu. Jo seuraavana päivänä Rosa alkoi tehdä ensimmäistä Disney-tarinaansa. Hänellä ei ollut aikomustakaan tehdä Gladstonelle lisää sarjakuvia, mutta kun seikkailu sai Uncle Scrooge -lehdessä ilmestymisensä jälkeen paljon myönteistä palautetta ja nimettiin jopa Harvey Awardin ehdokkaaksi parhaasta tarinasta, hän myi isoisänsä perustaman rakennusyhtiön ja ryhtyi täysipäiväiseksi sarjakuvataiteilijaksi.

Gladstonelle työskentelemisen ohessa Rosa teki Disney-sarjakuvia myös alankomaalaiselle Oberonille. Oberonin budjetti oli kuitenkin liian pieni, jotta Rosa olisi voinut tehdä sille tarinoita koko ajan. Niinpä hän työskentelikin Oberonille vain Gladstonelle tehtyjen töiden välissä, ja silloinkin hän yleensä sai piirrettäväkseen valmiin käsikirjoituksen. Rosa ehti Oberonilla työskennellessään piirtää Gary Leachin, Ruud Straatmanin, Evert Geradtsin ja Buitinkin käsikirjoittamia tarinoita, ja nämä tarinat ovat Rosan tuotannon ainoat, joita hän ei ole käsikirjoittanut itse lukuun ottamatta tarinaa ”Ankkalinnan pillipiipari”, jonka kolme ensimmäistä sivua ovat Carl Barksin käsikirjoittamia.

Vuonna 1989 Rosa lopetti Gladstonelle työskentelyn, sillä Disney ei antanut sen enää palauttaa taiteilijoille heidän tarinoidensa alkuperäisiä piirroksia, eikä Rosa voinut omasta puolestaan hyväksyä tällaista käytöstä, varsinkaan kun hän sai osan elannostaan myymällä niitä. Hän sai kuitenkin pian paljon korkeampipalkkaista työtä yhdysvaltalaiselta DuckTales (Ankronikka) -lehdeltä, jossa julkaistiinkin yksi hänen tarinansa, ”Aikasauva”. Rosa ei kuitenkaan pitänyt siitä, että joku lehden toimittajista muokkasi hänen käsikirjoituksiansa poistaen muun muassa vitsejä, ja lisäksi hänellä oli usein vaikeuksia saada palkkaansa. Niinpä hän erosikin toimestaan.

Rosa siirtyi töihin Walt Disney Televisionille käsikirjoittamaan Pilipalipilotit -piirrossarjaa. Rosa kuitenkin lopetti työt kolmen käsikirjoitetun jakson jälkeen, koska hän ei aina voinut olla varma saisiko hän palkkaa vai ei, ja koska televisiokäsikirjoittajana hän ei saanut olla yksin vastuussa tekemisistään.

1990-luvulta nykypäivään

Don Rosa Helsingissä 24.9.2010.

Rosa sai tietää, että Egmont-kustantamo oli julkaissut Euroopassa uusintapainoksia hänen tarinoistaan ja halusi niitä vielä lisää. Myös Oberon oli kiinnostunut hänen tarinoistaan, mutta Rosa valitsi kustantajakseen Egmontin, koska sillä oli suurempi budjetti ja näin ollen varaa maksaa kunnon palkkaa. Egmont oli sitä paitsi ilmoittanut eurooppalaisten lukijoiden kaipailevan jatko-osia vanhoihin Barks-tarinoihin. Samoihin aikoihin Disney otti Gladstonelta oikeudet sarjakuvien kustantamiseen ja se halusi myös Rosan sarjakuvia. Disney ei kuitenkaan suostunut antamaan hänelle alkeellisimpiakaan freelancerin oikeuksia, minkä vuoksi Rosa päätti jäädä Egmontille. Hän teki kuitenkin Disneylle yhden tarinan, ”Ahneen palkan”, jolla hän halusi kertoa voivansa työskennellä heille, jos he muuttaisivat sopimusta.

Rosa on tehnyt sarjakuviaan pääasiassa Egmontille, vaikka hän virallisesti onkin freelancer. Hän on tehnyt myös tarinat ”Kolikko karussa”, ”Hakkaa päälle!” ja ”Culebran liikenero” ranskalaiselle Picsou-lehdelle lähinnä siksi, ettei Egmont ollut suostunut kustantamaan niitä. Rosa on tehnyt myös lukuisia yhden sivun kuvia samaiselle lehdelle, koska hän sai niistä työmäärään nähden paremman palkkion kuin sarjakuvista.

Vuonna 1990 julkaistiin ensimmäistä kertaa Rosan tarina, ”Jos metsään haluat mennä nyt...” Suomen Aku Ankassa ja vastaavissa pohjoismaisissa julkaisuissa. Vuonna 1991 hän vieraili Skandinaviassa ja huomasi olevansa erittäin suosittu jo silloin. Vuonna 1995 Rosa oli Suomessa ja Skandinaviassa jo niin suosittu, että hän alkoi saada nimensä jokaisen lehden kanteen, jossa julkaistiin jokin hänen tarinansa. Aikaisemmin vain Barksin tarinoita oli mainostettu samalla tavalla. Vuoden 1995 lopulla julkaistiin myös maailman ensimmäinen ainoastaan Rosan tarinoita sisältävä kovakantinen sarjakuvakokoelma, Kadonneen kirjaston vartijat ja muita Don Rosan parhaita. Rosa tuli juhlistamaan kirjan julkaisua Suomeen ja jakoi sen julkistuksen yhteydessä tuhansia nimikirjoituksia ja omistuspiirroksia.

Vuosina 1991, 1992 ja 1993 Rosa teki suurimman ja arvostetuimman työnsä, 12-osaisen Roope Ankan elämä ja teot -sarjan, joka kertoo Roope Ankan elämäntarinan kymmenenvuotiaasta pojasta vuoden 1947 joulupäivään. Vuonna 1995 Rosa sai teoksesta parhaan sarjakuvamuotoisen tarinan Eisner-palkinnon. Vuonna 1997 hänet palkittiin parhaana huumorisarjakuvien piirtäjä-käsikirjoittajana.

Vuonna 1999 julkaistiin Rosan kenties tunnetuin teos Suomessa, Kalevalan sammon etsimisestä kertova ”Sammon salaisuus”, kokoelmassa Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita. Rosa kävi tälläkin kertaa juhlistamassa kirjansa julkaisua Suomessa. Vuonna 2001 Suomen Posti julkaisi kaksi postimerkkiä, joissa oli otteita Sammon salaisuudesta. Vuonna 2000 julkaistiin vuodelle 2001 myös ensimmäinen Don Rosa -vuosikalenteri, jollainen julkaistiin myöhemmin myös vuosille 2003 ja 2005. Maaliskuussa 2001 Rosa kävi Norjassa juhlistamassa hänen aikaisemmista sarjakuvistaan The Pertwillaby Papersistä ja The Adventures of Captain Kentuckysta tehtyjä kokoelmia.

Rosa on hyvin perfektionistinen ja osoittaa usein tyytymättömyyttä sarjakuviinsa. Suosiostaan huolimatta hän sanoo näkevän teoksissaan kömpelöä käsikirjoitusta ja harrastelijamaista piirrosjälkeä. Rosalla on vain muutamia sarjakuvia, joista on ilmaisut tyytyväisyyttä käsikirjoituksen ja piirrosten laadusta. Roope Ankan elämän ja tekojen lisäksi Rosa on sanonut olevan ylpeä vain tarinoista ”Lumikenttien kimallus”, ”Andien kutsu”, ”Takaisin Xanaduun” ja ”Olla kuin ei olisikaan”.

Kesällä 2002 Rosa lopetti työskentelyn. Hän oli kyllästynyt Egmont-kustantamon toimintaan. Amerikkalaisen Comic Buyer’s Guiden marraskuun numerossa Rosa totesi: ”He [Euroopan suuret kustantajat] ovat tottuneet uudelleenjulkaisemaan töitäni keskustelematta kanssani. Rojaltien puuttumisen lisäksi heidän tuloksensa saavat minut häpeään. Tarinoitani julkaistaan uudelleen usein väärillä kuvituksilla, huonoilla tai väärillä värityksillä, tekstaus on vajavaista tai puuttuu kokonaan ja tietokoneella tehty uuspainos on pikselöitynyttä. Enkä edes tiedä mitä käsikirjoituksilleni tapahtuu käännösvaiheessa. Lukijat, jotka paitsi luulevat että saan kirjoista korvausta, myös olettavat että minulla on jonkinlaista sanavaltaa lopputulokseen ja luonnollisesti syyttävät minua virheistä!” Rosan mukaan syynä lakkoon eivät olleet Suomessa julkaistut kovakantiset kokoelmat, joiden tekemisessä hän oli itse ollut mukana. Rosa totesi, että hän on erittäin tyytyväinen suomalaisen Aku Ankan toimituksen väkeen. Joulukuussa 2002 Rosa ilmoitti päässeensä yhteisymmärrykseen Egmontin kanssa, ja lakko päättyi.

Vetäytyminen eläkkeelle

Don Rosa on omien sanojensa mukaan lopettanut sarjakuvien piirtämisen pysyvästi. Hän kertoi päätöksestään julkisesti vuonna 2008. Lopettamisen syiksi Rosa kertoi vakavan silmäsairautensa, palkkakiistan julkaisijan kanssa sekä jatkuvat ongelmat tekijänoikeuksien ja lisenssimaksujen kanssa. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen Rosa on kiertänyt maailmaa tavatakseen ystäviään ja fanejaan. Suomessa Don Rosa vieraili vuonna 2009 ja 2010, kun uusi Rosan kovakantinen Pako Kielletystä laaksosta julkaistiin Suomessa, sekä vuosien 2011, 2014 ja 2018 Helsingin kirjamessuilla.

Ominaispiirteitä

Piirrostyyli

Rosa luonnostelee ihailijalle Aku-piirrosta Stuttgartissa vuonna 2006.

Rosa on tunnettu erityisen tarkasta piirrostyylistään, mikä on harvinaista Disney-sarjakuvissa. Rosa piirtää myös taustoille hyvin paljon yksityiskohtia, joissa on pieniä vitsejä, ja jotka voivat jopa sisältää oman pienen tarinan. Toisaalta piirrostyyli on eräs Rosan suosion syistä, mutta monet myös arvostelevat sitä. Lukuisat yksityiskohdat lisäävät joidenkin mielestä sarjakuvan mielenkiintoisuutta, mutta toisaalta ne tekevät lukemisen raskaammaksi.

Rosan mukaan hänen omintakeinen piirrostyylinsä johtuu siitä, ettei hän ole koskaan opiskellut piirtämistä, vaan valmistui insinööriksi. Tämän vuoksi hän käyttää apuna piirtämisessä mallineita ja piirtää jopa Roope Ankan rahasäiliön jokaisen kolikon mallineilla. Piirrosten yksityiskohtaisuus johtuu osittain myös siitä, että Rosa on lukenut lapsuudestaan Barksin lisäksi myös muiden 1950-luvulla työskennelleiden yhdysvaltalaisten sarjakuvakäsikirjoittajien ja -piirtäjien teoksia. Esikuvikseen hän on maininnut muiden muassa MAD-lehden Harvey Kurtzmanin ja Will Elderin, Alex Raymondin Flash Gordonin, Curt Swanin ja Kurt Schaffenbergerin Teräsmies-sarjakuvat sekä Will Eisnerin sarjakuvia. Rosa on sanonut nauttivansa seikkailu-, kauhu-, ja tieteisfiktio-aiheisista sarjakuvista. Hän on myös sanonut saaneensa vaikutteita eräästä René Goscinnyn ja Albert Uderzon Asterix-sarjakuvasta, jonka hän löysi kerran hyllyltä high schoolin kirjastossa. Näistä sarjakuvista Rosa sai vaikutteita omaan tyyliinsä.

Koska jutuissa on sovittu määrä sivuja, Rosa piirtää ensin tarinaa lopusta alkuun päin ja sitten siirtyy piirtämään alusta päin jatkaen niin, että molemmat puoliskot yhdistyvät – siten hän pystyy keskittymään paremmin tarinan tärkeimpiin osiin eli alkuun ja loppuun. Saatuaan piirroksen valmiiksi hän käy katsomassa sitä peilistä, että näkisi paremmin siinä olevat virheet.

Intertekstuaalisuus

Viittaukset Carl Barksin tarinoihin

Koska Rosa vietti lapsuutensa ja nuoruutensa lukemalla Carl Barksin tarinoita, hänestä tuli Barksin suuri ihailija. Erityisesti ensimmäisissä Disney-sarjakuvissaan Rosa otti mallia Barksin piirroksista ja piirrostyylistä. Jo näissä tarinoissa voi huomata lukuisia viittauksia Barksin klassisiin tarinoihin, kuten ”Auringon pojassa” esiintyvät Roope Ankan löytämiin aarteisiin kuuluvat arvoesineet, Barksin klassikkoseikkailussa ”Kulmikkaat munat” nähdyn vanhan vikunjanmetsästäjän cameorooli ja muut vastaavanlaiset yksityiskohdat.

Rosa on myös tehnyt jatko-osia moniin Barksin kuuluisiin Ankka-tarinoihin; ”Andien kutsu” on jatkoa ”Kulmikkaille munille”, ”Kolumbukset kartat” ”Kultaiselle kypärälle” ja ”Pako Kielletystä laaksosta” ”Kielletylle laaksolle”. Rosan mukaan jatko-osien käsikirjoittamisen suhteen on oltava varovaisia, ettei tarinoihin syntyisi ristiriitoja alkuperäisen tarinan tapahtumien ja hahmojen kanssa. Esimerkiksi ”Andien kutsussa” Barksin ”Kulmikkaiden munien” vanha vikunjanmetsästäjä nähdään Kulta-Into Piin oppaana, vaikka alkuperäisessä tarinassa hahmo oli likinäköinen. Vuonna 2014 Suomessa julkaistiin kokoelmakirja Kielletyn laakson tarinat ja muita klassikoita, joka sisältää viisi Rosan jatkotarinaa sekä niihin liittyvät Barksin alkuperäistarinat.

Huomattavin ja tunnetuin Rosan tekemistä viittauksista Barksin tarinoihin on 12-osainen Roope Ankan elämänvaiheista kertova Roope Ankan elämä ja teot -sarjakuvakokoelma, jonka tarinoiden tapahtumat pohjautuvat Barksin tarinoissa mainittuihin tietoihin Roopen nuoruudesta. Koska Barksin tarinoiden viittaukset Roopen nuoruuteen ovat satunnaisia eivätkä tarkoituksellisesti muodosta yksityiskohtaista jatkumoa, ne sisältävät myös monia pieniä ristiriitaisuuksia. Niinpä Rosa joutui käsikirjoitusvaiheessa soveltamaan paljon ja jopa hylkäämään Roopen elämäkerrastaan eräitä Barksin kertomuksissa esiintyviä ”vääriä tosiasioita”. Esimerkiksi Barksin seikkailukertomus ”Taikatiimalasi”, joka oli yksi Roope Ankan varhaisimmista esiintymistä, esittää Roopen rikastuneen lumotun tiimalasin taikavoimien ansiosta, mutta koska myöhempien Barksin tarinoiden mukaan Roope ansaitsi omaisuutensa päinvastoin vuosikymmenten uuraalla työnteolla, Rosa päätti sivuuttaa ”Taikatiimalasin” kokonaan Roopen elämäkerrasta.

Toinen huomattava Barksin antamiin tietoihin pohjautuva Rosan teos on piirros Aku Ankan sukupuusta. Se pohjautuu keskeisimmiltä osin Barksin 1950-luvulla omaan käyttöönsä luonnostelemaan näkemykseen Ankkojen suvun sukulaissuhteista. Rosan oma näkemys Ankkojen sukupuusta tuli kuuluisaksi, kun Italiassa – jonne on syntynyt oma Ankka-tarinoita piirtävä ja käsikirjoittava sarjakuvateollisuus – kehkeytyi kohu siitä, että Roope ja Mummo Ankka eivät olisikaan sukua toistensa kanssa: monissa Euroopan maissa vallitsi Ankka-fanien keskuudessa käsitys, jonka mukaan Roope ja Mummo Ankka ovat sisaruksia. Barksin tarinoissa heitä ei kuitenkaan koskaan esitetä sisaruksina. Eurooppalaisten kustantajien vaatimuksesta Rosan täytyi poistaa sukupuusta Taavi Ankka.

Koska Carl Barks piirsi useimmat Ankka-tarinansa 1950-luvulla ja siksi myös sijoitti Ankat seikkailemaan näihin aikoihin, Rosa on päättänyt osoittaa uskollisuutensa Barksille sijoittamalla myös omat tarinansa 1950-luvulle. Tämän takia Rosan tarinoissa Ankkalinnan arkkitehtuuri, kulkuneuvot, sähkölaitteet ja muut vastaavanlaiset yksityiskohdat on suunniteltu ja piirretty 1950-luvun mallisiksi. Tarinoiden sijoittaminen pysyvästi 1950-luvulle teki Rosalle myös mahdolliseksi sijoittaa Roope Ankan elämäkerta tiettyyn historialliseen aikaan ja ilmoittaa Roopen syntymävuodeksi 1867.

Barks itse sanoi, ettei Rosan tyyli sovi Aku Ankka -tarinoihin. Rosa epäilee lausunnon olevan peräisin Barksin managereilta.

Viittaukset historiallisiin tapahtumiin

Rosalla on tapana sijoittaa tarinoihinsa monia viittauksia historiallisiin tapahtumiin. Joidenkin seikkailujen taustatarinat perustuvat kokonaan historiallisiin tositapahtumiin tai kuuluisiin taruihin, esimerkiksi ”Kadonneen kirjaston vartijat” käsittelee Aleksandrian kirjaston historiaa, ”Ankka kuningas Arthurin hovissa” tarinoita kuningas Arthurista ja ”El Doradon viimeisessä valtiaassa” myyttiä Eldoradosta. Rosalla on myös tapana piilottaa tarinoihin suuret määrät tarinan etenemisen kannalta epäolennaisia tiedonjyväsiä, joiden ainoana tarkoituksena on Rosan mukaan viihdyttää häntä ja tehdä tarinasta entistä mielenkiintoisempi.

Koska Rosa haluaa tehdä tarinoista historialliselta kannalta mahdollisimman tarkkoja, hän tekee käsikirjoitusvaiheessa valtavan määrän taustatyötä hankkimalla tietoja muiden muassa tarinan historiallista aihetta käsittelevistä tietokirjoista ja valokuvista, minkä jälkeen hän kirjoittaa muistiinpanoja ja aloittaa niiden pohjalta tarinan käsikirjoittamisen. Erityisesti pitkien seikkailutarinoiden taustatyö pidentää sarjakuvien valmistumisaikaa huomattavasti, mutta Rosan mielestä historiallisten viittauksien etsiminen tietoteoksista tekee käsikirjoittamisesta paljon mielekkäämpää. Rosan tarinoissa myös tieteelliset seikat on otettu huomioon, vaikka hahmot seikkailevatkin kuvitteellisessa sarjakuvamaailmassa.

Rosan historiallisissa viittauksissa esiintyy tarinan aihetta käsittelevien taustatietojen tai historiallisten paikkojen ohella myös monia historiallisia henkilöitä, joita myös Roope on kohdannut Roope Ankan elämän ja tekojen tarinoissa ja niiden niin sanotuissa ”b-osissa”. Nämä tarinat suorastaan vilisevät erilaisia 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun merkkihenkilöitä, mukaan lukien Jesse James, Theodore Roosevelt, Buffalo Bill, Annie Oakley, Wyatt Earp, Jack London ja Nikolai II. Hahmot kuitenkin yleensä esiintyvät vain muutaman sivun mittaisissa, yleensä humoristisissa kohtauksissa, vaikka muutamilla henkilöillä kuten Theodore Rooseveltilla on merkittävämpikin rooli Rosan tarinoissa.

Rosa on myös lainannut hahmojensa nimiä historiasta, esimerkiksi ”Temppeliherrojen kätketyssä kruunussa” ja ”Kirjeessä kotoa” esiintyvä temppeliherrojen suurmestari Molay on nimetty keskiajalla eläneen Temppeliherrojen ritarikunnan viimeisen johtajan Jacques de Molayn mukaan.

Viittaukset elokuviin

Historiallisten viittauksien ohella Rosan tarinat sisältävät runsaasti viittauksia vanhoihin elokuviin. Monet vuorosanat, tai toisinaan jopa kokonaiset kohtaukset, voivat olla suoria lainauksia klassikkoelokuvista. Rosan mukaan suurinta osaa näistä ei voi edes huomata, mutta historiallisten viittauksien tavoin ne tekevät tarinoiden tekemisestä hauskempaa.

Miltei huomaamaton elokuvaviittaus on esimerkiksi kuorma-auto, jonka Roope vuokraa Andien ylittämistä varten kertomuksessa Eldoradon viimeinen valtias. Se on tarkka jäljennös autosta, jota käytetään samaan tarkoitukseen ranskalaisessa seikkailuelokuvassa Pelon palkka vuodelta 1953. Toisinaan elokuvaviittaukset ovat helpomminkin tunnistettavia, kuten Roope Ankan elämän ja tekojen viimeiseen osaan, ”Ankkapalatsin erakkoon”, sisältyvät useat viittaukset Orson Wellesin kuuluisaan Kansalainen Kaneen vuodelta 1941. Samaan elokuvaan Rosa on viitannut useasti myös muissa tarinoissaan.

Silloin tällöin Rosan tarinoissa hahmojen lausahdukset ovat peräisin suoraan elokuvista, esimerkiksi ”Maailman rikkaimmassa ankassa” afrikkalainen poppamies Fuula Tsuula huutaa raivoissaan Roope Ankalle: ”M’gawa! Niktimba!” – kyseinen repliikki on peräisin Johnny Weissmullerin Tarzan-elokuvista. Rosan tarinoissa myös esiintyy elokuvahahmoja, kuten ”Kolme caballeron paluun” konna nimeltä Kultahattu, joka pohjautuu alun perin Alfonso Bedoyan samannimiseen roolihahmoon vuoden 1948 seikkailuelokuvassa Sierra Madren aarre.

Tyypillinen D.U.C.K.-omistus Don Rosan sarjakuvan ”Hämäyksen hurrikaani” ensimmäisessä ruudussa. Omistus löytyy Roopen leikekirjan avoinna olevan aukeaman oikeasta alareunasta.

D.U.C.K.-omistukset

Sarjakuvassa ”Olla kuin ei olisikaan” Mikki Hiiri -nukke esiintyy taustalla vitriinissä myyttihahmojen joukossa. Myöhemmässä ruudussa se ei olekaan enää yhtä iloinen kuin normaalisti.

Omistuskirjoitus D.U.C.K. on akronyymi, jonka Rosa on piilottanut lähes jokaisen piirtämänsä Disney-tarinan ensimmäiselle sivulle aina ensimmäisestä tarinasta lähtien. Se on omistus Carl Barksille ja tarkoittaa Rosan mukaan Dedicated to Unca Carl from Keno eli ”omistettu Carl-sedälle Kenolta”. Sana duck tarkoittaa myös ankkaa, joten omistus muistuttaa tässä suhteessa Sudenpennut-järjestön arvonimiä.

Aluksi Rosa kirjoitti omistuksen ruudun alakulmaan, mutta toimittajat pitivät sitä signeerauksena, minkä vuoksi se jouduttiin poistamaan. Disney-sarjakuvia oli kiellettyä julkaista muiden kun Walt Disneyn nimissä. Niinpä Rosa alkoi huolellisesti piilottaa omistukset kuviin, jotteivät julkaisijat löytäisi niitä. Myöhemmin Rosa kertoi omistuksestaan toimittajille, eivätkä he enää poistaneet sitä.

Kahdessa ensimmäisessä Rosan Disney-tarinassa omistus sijaitsee viimeisessä ruudussa, mutta siitä lähtien Rosa on piilottanut omistuksen tarinan aloitusruutuun, paitsi tarinoissa ”Onnesta turtana”, jossa se on viidennessä ruudussa, ”Lumikenttien kimallus”, jossa se on toisessa ruudussa ja ”Tyylittä taaplaten”, jossa se sijaitsee tarinan kolmannessa ruudussa. Rosa piilottaa omistuksensa yleensä myös tarinoiden kansikuviin. Silloin tällöin Rosa itse unohtaa piilottaa omistuksen, tai se katoaa väritysvaiheessa.

Suomeksi julkaistuissa Rosa-kokoelmissa on aina mukana ”D.U.C.K.-ilonpilaajaksi” kutsuttu osio, jossa jokaisen omistuksen sijainti paljastetaan.

Piilotetut Mikki Hiiret

Rosa on sanonut pitävänsä Mikki Hiirtä mielenkiinnottomana hahmona, eikä hän siksi ole koskaan piirtänyt Mikki Hiiri -tarinaa. Rosan tapana onkin pilailla hahmon kustannuksella sijoittamalla Mikkiä muistuttava esine tai kuvio tarinan taustalle, usein nöyryyttäviin paikkoihin. Joskus toimittajat poistavat nämä hahmot julkaisuvaiheessa, erityisesti Yhdysvalloissa, jossa sarjakuvasensuuri on tiukka.

Tuotanto

Katso myös: Luettelo Don Rosan Disney-sarjakuvista

Don Rosan Disney-tarinoiden sivumäärä vuosittain.

Don Rosan nykyiseen sarjakuvatuotantoon kuuluvat muun muassa 127 Pertwillaby Papers -jaksoa, 150 Captain Kentucky -jaksoa, vajaat sata yhteensä noin 1–500 sivua kattavaa Disney-tarinaa, sekä lukuisat kansi- ja pin-up-piirrokset. Hänen tuotantoaan on julkaistu ainakin 23 maassa: Alankomaissa, Brasiliassa, Egyptissä, Espanjassa, Indonesiassa, Islannissa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Kiinassa, Kolumbiassa, Kreikassa, Latviassa, Norjassa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Tanskassa, Tšekissä, Virossa ja Yhdysvalloissa.

2000-luvulla sivumäärä on laskenut reilusti 1990-luvulta, jolloin Rosa piirsi sivumäärällisesti eniten. Tarinoiden sivumäärien keskiarvo on noussut 1980-luvun noin kymmenen sivun tarinoista 2000-luvun keskimäärältään jopa yli 20 sivun tarinoihin.

Yleensä Disney-piirtäjät käyttävät sivua kohti noin kahdeksan ruutua, mutta Rosalla on tapana käyttää jopa 10–12 ruutua. Tämä johtuu siitä, että Rosan on yleensä lupa käyttää tarinoihinsa vain noin 25–30 sivua, mutta hänen suunnitelmansa ovat yleensä huomattavasti pidempiä. Niinpä hänen täytyy mahduttaa yhdelle sivulle mahdollisimman paljon.

Rosa on harvoja Disney-piirtäjiä, jotka sekä käsikirjoittavat että piirtävät tarinansa. Hän on kuitenkin aikaisemmin tehnyt yhteen Ankronikka-tarinaan pelkän käsikirjoituksen, sekä Oberonille työskennellessään piirtänyt muutamia muiden käsikirjoittajien tarinoita.

Rosa lopetti sarjakuvien tekemisen vuonna 2005 osittain siitä syystä, ettei ollut tyytyväinen siihen, että Disney halusi häneltä enemmän lyhyttä materiaalia. Hän itse piti eniten pitkien tarinoiden tekemisestä.

Rosa Suomessa

Katso myös: Luettelo Don Rosan Suomessa julkaistusta Disney-tuotannosta

Ensimmäinen Suomessa julkaistu Don Rosan tarina oli ”Jos metsään haluat mennä nyt...”, joka julkaistiin Aku Ankka -lehden vuoden 1990 ensimmäisessä numerossa. Erottuva piirrostyyli keräsi heti huomiota, ja jo numeron 8/1990 toimituspalstalla kyselijöille paljastettiin ”jenkkiläisten ankkaintoilijoiden piirissä todelliseksi kulttipiirtäjäksi” luonnehditun taiteilijan nimi. Alusta alkaen palaute vaihteli vuolaista kehuista jyrkkään teilaukseen: nimimerkin Yllättynyt lukija mukaan ”Jos metsään haluat mennä nyt...” oli parasta mitä lehdessä oli nähty sitten 1970-luvun, kun taas toinen lukija arvosteli loppuvuodesta julkaistua ”Mestaripuutarhuria” piirrosjäljeltään surkeaksi ja tarinaltaan sekavaksi.

Vuoden 1990 jälkeen on Aku Ankassa julkaistu Rosan tuotantoa vuosittain. Kaiken kaikkeaan lehdessä on ilmestynyt noin 70 Rosan tarinaa sekä lukuisia kansi- ja keräilykuvia. Marraskuussa 1995 julkaistiin ensimmäinen Rosa-aiheinen erikoisnumero, 45/1995, joka sisälsi 24-sivuisen tarinan ”Kolumbuksen kadonneet kartat” kokonaisuudessaan. Myös Roope-sedässä on julkaistu Rosan piirtämä juliste, kansikuva ja keräilykuva, sekä liitteenä tarina ”Takaisin Xanaduun”. Aku Ankan sukupuu -juliste julkaistiin alun perin Aku Ankan taskukirjan liitteenä.

Sanoma Magazines Finland (entinen Helsinki Media) on julkaissut vuodesta 1995 lähtien joka toinen vuosi Rosan tarinoita sisältävän kovakantisen kokoelman. Tähän mennessä ovat ilmestyneet kokoelmat Kadonneen kirjaston vartijat (1995), Roope Ankan elämä ja teot (1997), (2007), Sammon salaisuus (1999), Temppeliherrojen kätketty kruunu (2001), Kymmenen avataran aarre (2003), Musta Ritari (2005), Roope Ankan elämä ja teot 2 (2007), Kolmen caballeron paluu (2009) ja Pako Kielletystä laaksosta (2010). Näissä kokoelmateoksissa on julkaistu yhtä tarinaa (”Aikasauva”) lukuun ottamatta koko Don Rosan Disney-tuotanto. Rosan sarjoja on julkaistu myös monissa muissa kokoelmissa, jotka sisältävät useiden eri piirtäjien tarinoita. Vuosina 2011–2012 julkaistiin Don Rosan kootut yhdeksässä niteessä.

Vuonna 2001 kahdessa Suomen Postin julkaiseman Aku Ankka -lehden 50-vuotisjuhlaa juhlistaneen postimerkkiarkin postimerkissä oli otteita Rosan tarinasta ”Sammon salaisuus”. Suomessa on julkaistu myös kolme Rosan julistekuvia sisältävää vuosikalenteria vuosille 2001, 2003 ja 2005. Lisäksi Rosa on piirtänyt Disney-uran ulkopuolella Betoniporsas-yhtyeen vuonna 1998 julkaistun Rämpätirää-albumin kannen. Hän piirsi myös Roope Ankkaa esittävän kansikuvan Tuomas Holopaisen vuonna 2014 julkaistuun albumiin Music Inspired by the Life and Times of Scrooge, joka oli syntynyt Roope Ankan elämä ja teot -sarjan innoittamana.

Suomalaiset kovakantiset kokoelmat

• Kadonneen kirjaston vartijat ja muita Don Rosan parhaita. Helsinki: Helsinki Media, 1995. ISBN 951-32-1242-4
• Roope Ankan elämä ja teot. Helsinki: Helsinki Media, 1997. ISBN 951-32-0355-7 Uudistettu painos 2007, ISBN 978-951-32-2312-0.
• Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita. Helsinki: Helsinki Media, 1999. ISBN 951-32-0702-1
• Temppeliherrojen kätketty kruunu ja muita Don Rosan parhaita. Helsinki: Helsinki Media, 2001. ISBN 951-32-1192-4
• Kymmenen avataran aarre ja muita Don Rosan parhaita. Helsinki: Sanoma Magazines Finland, 2003. ISBN 951-32-1520-2
• Musta Ritari ja muita Don Rosan parhaita. Helsinki: Sanoma Magazines Finland, 2005. ISBN 951-32-1874-0
• Roope Ankan elämä ja teot 2. Helsinki: Sanoma Magazines Finland, 2007. ISBN 978-951-0-72437-8
• Kolmen caballeron paluu ja muita Don Rosan parhaita. Helsinki: Sanoma Magazines Finland, 2009. ISBN 978-951-32-2694-7
• Pako Kielletystä laaksosta ja muita Don Rosan parhaita. Helsinki: Sanoma Magazines Finland, 2010. ISBN 978-951-32-2887-3
• Don Rosan kootut 1. (Kolme nidettä) Helsinki: Sanoma Magazines Finland, 2011.
• Don Rosan kootut 2. (Kolme nidettä) Helsinki: Sanoma Magazines Finland, 2012.
• Don Rosan kootut 3. (Kolme nidettä) Helsinki: Sanoma Magazines Finland, 2012.
• Kielletyn laakson tarinat ja muita klassikoita. (Barksin klassikoita ja Rosan niihin tekemiä jatko-osia) Helsinki: Sanoma Media Finland, 2014. ISBN 978-951-32-3849-0
• Kulmikkaiden munien jäljillä ja muita klassikoita. (Barksin klassikoita ja Rosan niihin tekemiä jatko-osia) Helsinki: Sanoma Media Finland, 2015. ISBN 978-951-32-4055-4
• Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita. (Barksin klassikoita ja Rosan niihin tekemiä jatko-osia) Helsinki: Sanoma Media Finland, 2016. ISBN 978-951-32-4312-8

Palkintoja

• Sproing (Norja, 1991) – paras ulkomaalainen sarjakuva – Takaisin Xanaduun
• Yambo (Italia, 1995) – paras sarjakuvataiteilija
• Eisner (Yhdysvallat, 1995) – paras sarjatarina – Roope Ankan elämä ja teot
• Eisner (Yhdysvallat, 1997) – paras huumorisarjakuvien piirtäjä-käsikirjoittaja
• Adamson (Ruotsi, 1999) – paras ulkomaalainen sarjakuvataiteilija

Lähteet

• Kataisto, Vesa: Mies, joka keksi uuden Sammon. Ankkalinnan Pamaus, 1999, nro 2, s. 3–9.
• Kotovirta, Elli: Sammon taontaa. Ankkalinnan Pamaus, 2000, nro 2, s. 20–25.
• Lehtonen, Tuomas: Don Rosa – Uusi Ankkamestari – artikkelin kirjoittaja on antanut luvan artikkelin täydelliseen hyödyntämiseen Wikipediassa
• Ritola, Marja: Intertekstuaaliset ankat. Ankkalinnan Pamaus, 2001, nro 4, s. 12–15.
• Salminen, Arttu: Pitkä Don Rosan esittely – artikkelin kirjoittaja on antanut luvan artikkelin täydelliseen hyödyntämiseen Wikipediassa

Kirjallisuutta

• Kontturi, Katja: Ankkalinna – portti kahden maailman välillä: Don Rosan Disney-sarjakuvat postmodernina fantasiana. (Väitöskirja: Nykykulttuurin tutkimusyksikkö) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2014. ISBN 978-951-39-5985-2 Verkkoversio (PDF).

Aiheesta muualla

• Ankkamestari.
• The D.U.C.K.man. (englanniksi)
• DUCKhunt – kasaa useita Don Rosa -sivustoja yhteen. (englanniksi)
• DuckMania. (saksaksi) (englanniksi)
• Inducksin listaus Rosan tuotannosta
• Don Rosa on himself – kokoelma Don Rosan Disney-sarjakuvafanien postituslistalle lähettämistä sähköpostiviesteistä, jotka käsittelevät häntä tai hänen tuotantoaan. (englanniksi)
• Don Rosan Ylen Aamu-TV:ssä antama haastattelu vuodelta 1999.
• Ville Salminen: Don Rosan elämä ja teot. Kvaak.fi 25.7.2011.
• Don Rosan jälkikirjoitus koottuihin teoksiin (Arkistoitu – Internet Archive).

Don Rosa

Suomessa julkaistut kokoelmat	Kadonneen kirjaston vartijat (1995) Roope Ankan elämä ja teot (1997) Sammon salaisuus (1999) Temppeliherrojen kätketty kruunu (2001) Kymmenen avataran aarre (2003) Musta Ritari (2005) Roope Ankan elämä ja teot 2 (2007) Kolmen caballeron paluu (2009) Pako Kielletystä laaksosta (2010)
Tarinoita	Hänen Majesteettinsa Roope Ankka Kirje kotoa Sammon salaisuus Temppeliherrojen kätketty kruunu Musta Ritari Musta Ritari slurppaa jälleen Kymmenen avataran aarre Matka Maan keskipisteeseen
Muut	Aku Ankan sukupuu Pertwillaby Papers Captain Kentucky
Muuta	Luettelo Don Rosan Disney-sarjakuvista Luettelo Don Rosan Suomessa julkaistusta Disney-tuotannosta