Dolgaanin kieli
Dolgaanin kieli (dolgaaniksi дулган тыла, dulgan tyla) on Venäjällä Pohjois-Siperiassa asuvien dolgaanien puhuma turkkilainen kieli.
| Dolgaani | |
|---|---|
| Oma nimi | Dolgan tıla |
| Tiedot | |
| Alue | Taimyr |
| Virallinen kieli | ei virallisen kielen asemaa |
| Puhujia | 5 100 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | turkkilaiset kielet |
| Kieliryhmä | pohjoisturkkilaiset kielet |
| ISO 639-3 | dlg |
Dolgaanit asuvat Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirin Dudinkan ja Hatangan kunnissa sekä Jakutian Anabarin piirissä.[1] Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 6 600 dolgaania ja 5 500 dolgaanin kielen puhujaa.[2] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan dolgaaneja oli 7 300[3] ja dolgaanin puhujia 4 900 henkeä.[4] Samana vuonna 93,1 % dolgaaneista osasi venäjää.[5] Väestönlaskennan yleiset tulokset antavat jonkin verran vääristyneen kuvan kielitilanteesta: Taimyrin dolgaaneista (4 300 henkeä) 78,8 % ilmoittaa puhuvansa dolgaanin kieltä, mutta Jakutiassa (1 300 henkeä) ainoastaan 3,2 %. Jakutian dolgaaneista 95,7 % osaa jakuuttia ja 80,5 % venäjää.[6][7] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on vain 1 100 dolgaanin puhujaa[8].
Kielen pohjana on jakuutti, jonka venäläisiin ja alueen alkuperäiskansoihin sekoittuneet evenkiheimot omaksuivat 1600–1700-lukujen vaihteessa. Pitkällisen erilliskehityksen tuloksena on syntynyt omia piirteitä, jotka näkyvät varsinkin sanastossa. Kielellisesti dolgaania voidaan pitää jakuutin murteena, mutta puhujien erillisen kansallisen identiteetin perusteella se katsotaan nykyään itsenäiseksi kieleksi.[9]
Vuonna 1933 ilmestyi dolgaaneille tarkoitettu jakuutinkielinen aapinen, mutta jakuutinkielisestä kouluopetuksesta luovuttiin pian.[1] Dolgaanin kirjakieli luotiin vasta 1970-luvun lopussa. Se perustuu kyrilliseen kirjaimistoon ja Hatangan murteisiin. Kielellä on julkaistu oppikirjoja ja jonkin verran alkuperäistä kaunokirjallisuutta. Sitä opetetaan aineena viidessä koulussa. Opettajia valmistetaan Herzenin pedagogisessa yliopistossa Pietarissa. Piirin sanomalehti Taimyr julkaisee dolgaaninkielisiä sivuja ja kieltä käytetään myös radiossa.[10]
Dolgaania voidaan pitää uhanalaisena kielenä, mutta sen asema yhteisön sisäisen kanssakäymisen välineenä on toistaiseksi melko vakaa.[11]
Kirjaimisto
muokkaa| А а | Б б | В в | Г г | Д д | Е е | Ё ё | Ж ж |
| З з | И и | Й й | К к | Һ һ | Л л | М м | Н н |
| Ӈ ӈ | О о | Ө ө | П п | Р р | С с | Т т | У у |
| Ү ү | Ф ф | Х х | Ц ц | Ч ч | Ш ш | Щ щ | Ъ ъ |
| Ы ы | Ь ь | Э э | Ю ю | Я я |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 344. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 150–151. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 3.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 3.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. perepis2002.ru. Arkistoitu 17.2.2007. Viitattu 3.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 3.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. perepis2002.ru. Arkistoitu 20.12.2007. Viitattu 3.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
- ↑ Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 25–26. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 154–158. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 163. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3
Kirjallisuutta
muokkaa- Aksjonova, Je.Je. & Beltjukova, N.I. & Koševerova T.M. Slovar dolgansko-russki i russko-dolganski. Sankt-Peterburg, 1992.
- Stachowski, M. Dolganischer Wortschatz, Kraków 1993 (+ Dolganischer Wortschatz. Supplementband, Kraków 1998).
- Stachowski, M. Dolganische Wortbildung, Kraków 1997.
- Ubrjatova, Je.I. Jazyk norilskih dolgan. Novosibirsk, 1985.
Aiheesta muualla
muokkaa- Ethnologue: Dolgan (englanniksi)