Digesta

Digesta, tunnetaan myös nimellä Pandektit (lat. Digesta seu Pandectae, mukailtu muinaiskreikan πανδέκτης pandektes, "kaiken sisältävä"), on Justinianus I:n määräyksestä koottu roomalaisen oikeuden yhteenveto 500-luvulta (530-533). Se käsittää 50 osaa ja se edustaa sen ajan tunnetun roomalaisen oikeuden supistamista^selvennä ja kodifikaatiota^selvennä.

Digesta
Digestorum, seu Pandectarum libri quinquaginta. Lugduni apud Gulielmu[m] Rouillium, 1581. Biblioteca Comunale "Renato Fucini" di Empoli
Kieli	latina
Genre	lakikokoelma
Julkaistu	530–533
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Digesta oli osa Corpus iuris civilistä, Justinianus I:n aikana julkaistua siviilioikeuden kokoelmaa. Muuta kaksi osaa ovat Institutiones ja Codex. Neljäs osa Novellae lisättiin myöhemmin.

Historia

Pääartikkeli: Corpus iuris civilis

Alkuperäinen Codex Justinianus saatettiin voimaan huhtikuussa 539. Täten siitä tuli ainoa keisarillisen lainsäädännön oikeuslähde ja se kumosi aikaisemmat kodifikaatiot. Kuitenkin oli sallittua viitata aikaisempiin juristeihin, joiden kirjoituksia oli alettu pitää auktoriteetteina. Nämä auktoritatiivisen aseman saaneet juristit, joihin sai viitata tuomioistuimissa, olivat Papinianus, Paulus, Ulpianus, Modestinus ja Gaius.

Kodifioidut auktoriteetit olivat usein ristiriidassa keskenään. Sen vuoksi Justinianus I määräsi että nämä ristiriidat pitää selvittää ja viisikymmentä näistä julkaistiin nimellä "quinquaqinta decisiones" (viisikymmentä päätöstä). Pian hän myös päätti, että näiden entisten kirjoittajien teokset pitää tiivistää 1500:stä kirjasta viiteenkymmeneen. Tämä sai nimen Digesta (latinaa, järjestetyt tiivistelmät) tai Pandektit (kreikkaa, ensyklopedia). Täyttääkseen tämän käskyn, Tribonianus perusti komission tekemään tämän työn. Komissioon kuului kuusitoista jäsentä - yksi hallintovirkamies, neljä professoria ja yksitoista lainoppinutta.

Komissiolle annettiin valta tiivistää ja muuttaa tekstejä niiden yksinkertaistamiseksi, selkeyttämiseksi ja ristiriitojen poistamiseksi niistä. Digestan järjestys on monimutkainen; viisikymmentä kirjaa, joissa useita otsikoita, ja ne jaettuna laeiksi, joissa useita osia ja kappaleita. Nykyajan tutkimus on pystynyt luomaan melko tarkan kuvan työn toteuttamisesta.

Digestan pääasiallinen säilynyt käsikirjoitus on Littera Florentina myöhäiseltä 500-luvulta tai 600-luvun alusta. Keskiajalla Digesta jaettiin kolmeen osaan ja useat käsikirjoitukset sisälsivät vain yhden näistä osista.

Sisältö

Yli kolmasosa Digestasta on Ulpianuksen kirjoituksia kun taas yksi kuudesosa on Pauluksen. Teos julistettiin ainoaksi ei-säädännäisen oikeuden oikeuslähteeksi. Kokoelman kommentointi ja jopa alkuperäisten lainoppineiden teosten siteeraaminen tekstin epäselvyyksien selittämiseksi kiellettiin.