Dave Bautista
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Vierasperäisiä termejä ja muita "huonoa suomea" termejä |
David Michael ”Dave” Bautista (s. 18. tammikuuta 1969 Washington, DC[1]) on yhdysvaltalainen showpainija ja näyttelijä. Hänen toistaiseksi tunnetuin roolinsa on Drax Tuhoaja hahmo elokuvassa Guardians of the Galaxy vuonna 2014. Vuonna 2015 Bautista esiintyi James Bond -elokuvassa 007 Spectre.
Showpaini
muokkaa| Dave Bautista | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. tammikuuta 1969 Washington, DC |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Showpainija | |
| Kehänimet |
Batista Dave Batista Khan Leviathan |
| Aktiivisena | 2000–2010, 2014 |
| Pituus | 193 cm |
| Paino | 132 kg |
| Kouluttajat | Afa Anoaʻi, Marrese Crump, Ohio Valley Wrestling |
Bautista tunnetaan painijana nimellä Batista. Hänen painoksi on ilmoitettu on 126 kg (278 paunaa) ja pituudeksi 190 cm (6 jalkaa, 3tuumaa)[2]. Batista aloitti painiuransa WCW Power Plantissa, jonka jälkeen Batista meni WWF:ään, josta hänet lähetettiin Afa Anoa'in painikouluun Wild Samoan Training Centreen.[3]
Ohio Valley Wrestling (2000–2002)
muokkaaBatista debytoi Ohio Valley Wrestlingissä (OVW) vuonna 2000. OVW-aikanaan hänet tunnettiin nimellä Leviathan.[3] Disciples of Synn -tiimin jäsenenä hän oli voittamaton, kunnes hävisi OVW:n Christmas Chaosissa World Wrestling Federationin Kanelle Steve Austinin otettua osaa otteluun. Myöhemmin hän voitti OVW Heavyweight -mestaruuden 'The Machine' Doug Bashamilta, mutta hävisi sen myöhemmin The Prototypelle.[3] Pari kuukautta myöhemmin Batista siirtyi World Wrestling Entertainmentiin OVW:stä.
World Wrestling Entertainment
muokkaa2002
muokkaaBatista aloitti WWE-uransa 9. toukokuuta 2002 SmackDown!-jaksossa esiintyen Deacon Bautistana, Reverend D-Vonin heel-apurina.[3] Batistan debyyttiottelu oli tag team -ottelu D-Vonin kanssa Faarooqia ja Randy Ortonia vastaan. Batistan joukkue voitti Batistan tehtyä Ortonille spinebusterin. Tästä seurasi monien viikkojen pituinen vihanpito näiden kyseisten kilpakumppanien kesken, jonka aikana Orton yritti voittaa D-Vonin sekä Batistan useiden eri kumppanien avulla, mutta hävisi joka kerralla. Batista kärsi kahdeksannen tappionsa Rikishiä vastaan. Ottelussa D-Von vahingossa löi häntä ja antoi Rikishille mahdollisuuden voittaa Batistan.[4] Batistan ja D-Vonin välille syntyi tästä riitaa seuraavien viikkojen aikana, ja lopulta Batista käänsi D-Vonille selkänsä. Tämän jälkeen hän siirtyi Raw'hon ja hänet nimettiin uudelleen Batistaksi. Hän muodosti liiton Ric Flairin kanssa ja aloitti feudin Kanea vastaan, jonka hän päihitti ppv-debyytissään Armageddon 2002 -tapahtumassa.[5]
2003–2004
muokkaaTammikuussa 2003 Batista muodosti Triple H:n, Ric Flairin ja Randy Ortonin kanssa Evolution -ryhmän.[3] Batista kuitenkin joutui melkein koko vuodeksi pois kehästä telottuaan olkalihaksensa Raw:n house show:ssa tag team -ottelussa Dudley Boyzia vastaan. Batistan vaiva uusiutui hänen treenatessaan loukkaantumisen jälkeen, ja poissaolo pitkittyi.[3] Batista teki paluunsa Raw'hon 20. lokakuuta 2003 ottelussa Goldbergin ja Shawn Michaelsin välillä.[6] Batistan telottua Goldbergin nilkan terästuolilla Evolution tuli paikalle ja Triple H ojensi hänelle palkkiona 100 000 dollaria. 10. marraskuuta Goldberg voitti Batistan Triple H:n aiheuttamalla hylkäämisellä.[7]
Armageddon 2003:ssa Batista osallistui kahteen otteluun: hän hävisi Shawn Michaelsille single-ottelun, mutta voitti tag team turmoil -ottelun Ric Flairin kanssa ja voittivat World Tag Team Championship -mestaruuden.[8] Illan päätyttyä Evolution-tiimin jäsenillä oli hallussaan kaikki WWE:n miespuolisten painijoiden mestaruudet. Batista ja Ric Flair pitivät vöitä 16. helmikuuta 2004 saakka, jolloin he hävisivät ne Booker T:lle ja Rob Van Damille.[9] Myöhemmin he voittivat vyöt takaisin. Vuoden 2004 puolivälissä Randy Orton peittosi Chris Benoit'n ja voitti World Heavyweight -mestaruuden. Ortonin mestaruuden jälkeen Triple H hylkäsi Ortonin Evolutionista ja sanoi mestaruuden kuuluvan hänelle itselleen. Batista teki Ortonille electric chair dropin merkiksi siitä, että hän ei enää kuulunut Evolutioniin.[10]
Survivor Series 2004:ssä Triple H, Batista, Gene Snitsky, ja Edge kohtasivat Mavenin, Chris Jerichon, Chris Benoit'n ja Randy Ortonin kahdeksan miehen eliminointiottelussa, jossa panoksena oli mahdollisuus päästä toimimaan RAW'n toimitusjohtajana kuukauden ajan, jokainen voittajajoukkueen jäsen toimisi viikon kyseisessä toimessa. Batistan joukkue hävisi, mikä synnytti ongelmia Evolutionin sisällä.[3]
Seuraavien kahden kuukauden aikana Batistan ja Triple H:n välit muuttuivat huonommaksi.[3] Batistan hävittyä Chris Jericholle Triple H loukkasi Batistaa yleisön edessä. Sinä iltana Batista uhosi lähtevänsä Evolutionista, mutta myöhemmin selvitti olevansa yhä osa tiimiä ja sanoi vain huijanneensa yleisöä. Silti Batista alkoi seuraavina viikkoina osoittaa enemmän facen merkkejä Evolutionin heel-tyylistä huolimatta. Hän kuitenkin yhä pysyi uskollisena Triple H:lle ja Evolutionille auttamalla heitä otteluissa.
2005
muokkaaKun vuosi 2005 alkoi, Triple H tajusi, että Batistasta, kuten Randy Ortonista aikaisemmin, oli tulossa uhka hänen World Heavyweight -mestaruudelleen. Triple H ehdotti, ettei Batista ilmaantuisi Royal Rumble -otteluun ja keskittyisi suojelemaan hänen mestaruuttaan. Batista kuitenkin osallistui Rumbleen ja voitti sen eliminoiden ottelun lopuksi John Cenan. Hän sai oikeuden osallistua Wrestlemania 21:n pääotteluun valitsemaansa maailmanmestaria vastaan.[3]
Triple H yritti saada Batistan haastamaan WWE:n toisen maailmanmestarin SmackDown!in John "Bradshaw" Layfieldin hänen sijastaan ja kehitti suunnitelman, jossa Batistan yli ajaisi Layfieldin limusiinia muistuttava auto. Batista ei halunnut Evolutionin apua ja halusi kohdata JBL:n yksin. Triple H kuitenkin halusi välttämättä tulla koko porukalla mukaan ja niin ollen pelasti hänet jäämästä limusiinin alle. Batista pääsi selville Triple H:n suunnitelmasta salakuuntelemalla hänen ja Ric Flairin välistä keskustelua, ja hän teeskenteli viimeiseen saakka allekirjoittavansa sopimuksen SmackDown!-brändin kanssa ja haastavansa JBL:n. Lopulta hän kuitenkin heitti Triple H:n pöydän läpi power bombilla ja ilmoitti vievänsä häneltä World Heavyweight -mestaruuden Triple H:lta Wrestlemaniassa.
Batistasta tuli World Heavyweight -mestari 3. huhtikuuta Wrestlemania 21:ssä.[3] Tämän jälkeen hän alkoi käyttää kuuluisaa "peukut ylös, peukut alas" -elettä merkkinä Batista Bomb -erikoisliikkeestään. Batista kohtasi jälleen Triple H:n mestaruudestaan Backlash-tapahtumassa. Hän säilytti mestaruuden, mutta feudi Triple H:n kanssa jatkui.[11] Feudin aikana hän auttoi kuuluttaja Jim Rossia voittamaan Triple H:n Raw'ssa.[12] Ric Flair petti vanhan kumppaninsa Batistan ja hyökkäsi Triple H:n kanssa hänen kimppuunsa hänen puolustaessaan mestaruuttaan Edgeä vastaan. Triple H haastoi Batistan Hell in a Cell -otteluun, joka pidettiin Vengeance-tapahtumassa. Batista selvisi Triple H:n pedigree-erikoisliikkeestä ja voitti hell in a cell -ottelun ja säilytti tittelinsä. Voiton ansiosta Batistasta tuli ensimmäinen, joka on onnistunut voittamaan Triple H:n Hell in a cellissä.[11]
Kesäkuun 30. Batista siirtyi SmackDown!iin ja debytoi SmackDownissa John "Bradshaw" Layfield juhliessa voitettuaan kuuden miehen eliminointiottelun ja tultuaan uudeksi WWE-mestariksi.[3] JBL ja Batista kohtasivat Great American Bashissä 24. heinäkuuta, jolloin JBL voitti Batistan hylkäämisellä tuomarin nähtyä Batistan käyttävän terästuolia apunaan.[13] He kävivät uusintaottelun SummerSlamissa 21. elokuuta No Holds Barred -säännöillä. Batista voitti ottelun tehtyään JBL:lle powerbombin teräsrappusten päälle.[14] Feudi saavutti huipunsa SmackDown!in jaksossa, joka oli ensimmäinen jakso sen jälkeen, kun show’n televisiolähetys siirrettiin perjantai-iltoihin. Batista säilytti vyönsä bull rope matchissa.[15] Pian voitettuaan mestaruusottelun Eddie Guerreroa vastaan, WWE.com ilmoitti, että Batistalta oli revennyt selkälihas marraskuun 11. SmackDown!-jakson kuvauksissa Big Show'n ja Kanen heitettyä hänet chokeslamilla selostuspöydän läpi.[16] Batistan oli määrä puolustaa mestaruuttaan Guerreroa ja Randy Ortonia vastaan 18. marraskuuta, mutta ottelua ei käyty Eddie Guerreron kuoltua yllättäen 13. marraskuuta.[3] Muiden painijoiden tapaan Batista kunnioitti Guerreron muistoa seuraavan viikon SmackDown!- ja Raw-jaksoissa.
Batista johti SmackDown!in tiimiä Raw'n tiimiä vastaan brändien välisessä feudissa ennen Survivor Seriesiä. Feudissa Big Show ja Kane heittivät Batistan useita kertoja chokeslamilla, millä selitettäisiin Batistan loukkaantuminen. Batista lopulta johti tiiminsä voittoon Survivor Seriesin pääottelussa. Batistan pelastettua Rey Mysterio Raw'n hallitsevien tag team -mestareiden, Big Show’n ja Kanen hyökkäykseltä, Armageddon-tapahtumaan järjestettiin tag team -ottelu, jossa Batista ja Mysterio kohtaisivat Big Show’n ja Kanen.
16. joulukuuta SmackDown!issa Batista ja Mysterio voittivat WWE Tag Team -mestaruudet MNM:ltä ottelussa, jonka he omistivat Eddie Guerrerolle. Kohtaamisesta Big Show’n ja Kanen kanssa Armageddonissa tuli mestarit vastaan mestarit -ottelu.[17] Batista ja Mysterio hävisivät ottelun Kanen peitettyä Mysterion chokeslaminsa jälkeen.[18] Batista ja Mysterio hävisivät mestaruutensa kaksi viikkoa myöhemmin SmackDown!issa MNM voitettua Batistan ja Mysterion WWE:hen palaavan Mark Henryn avulla. Henry hyökkäsi Batistan kimppuun ja teki hänelle World's Strongest Slamin.[19] Batista ja Mysterio hävisivät toistamiseen uusintaottelussa, joka oteltiin häkissä (engl. Steel Cage- match): Henry otti osaa kyseiseen otteluun.[20]
2006
muokkaa9. tammikuuta WWE.com ilmoitti, että Batistalta repeytyi oikea olkalihas ottelussa Mark Henryä vastaan live-lähetyksen aikana 6. tammikuuta Veronassa, New Yorkissa.[21] WWE.com ilmoitti, että vammansa takia Batistan on pakko luopua World Heavyweight -mestaruudesta SmackDown!issa Philadelphiassa 13. tammikuuta.[22] Vain kaksi päivää aikaisemmin Batista oli ohittanut Triple H:n ennätyksen 280 päivää kestäneellä mestaruuskaudellaan. Myöhemmin sinä iltana Kurt Angle voitti Battle royal -ottelun ja hänestä tuli uusi World Heavyweight -mestari.[22] Kirjassaan Batista Unleashed Batista sanoi, että hänen mielestään Henry oli "huolimaton" heidän ottelunsa aikana, sillä hän ei varoittanut Batistaa siitä, että liike (Chocolate Mousse) oli tulossa. Daven käsi leikattiin 12. tammikuuta, ja leikkaus onnistui hyvin.
Batista ilmaantui No Way Out -tapahtumaan ja kertoi yleisölle, että kunhan hänen kätensä on parantunut, hän palaisi ottamaan World Heavyweight -mestaruutensa takaisin.[23] Batista teki virallisen paluun SmackDown!in kehään 7. heinäkuuta ja kutsui loukkaantumisestaan vastuussa olevan miehen, Mark Henryn, kehään.[24] Saturday Night's Main Eventissä Batista voitti ensimmäisen loukkaantumisen jälkeisen televisioidun ottelunsa kuuden miehen tag team -ottelun Rey Mysterion ja Bobby Lashleyn kanssa King Bookeria (Booker T), Finlayta ja Mark Henryä vastaan. Erikoisena käänteenä Mark Henry loukkaantui ja määrätty ottelu Batistaa vastaan tulevassa Great American Bashissä peruttiin, ja miesten välinen feudi pitkittyi.[25]
Great American Bashissa Batista esitti avoimen haasteen saadakseen loukkaantuneelle Henrylle korvaajan, ja haasteeseen vastasi Mr. Kennedy. Batista hävisi ottelun diskauksella, kun hän kuristi kengällään Mr. Kennedyä kulmatolpassa liian kauan. Ottelun jälkeen Batista jatkoi Kennedyn murjomista, ja tuloksena Kennedy sai 20 tikkiä otsaansa.[26] Batista hävisi toisenkin ottelun Kennedyä vastaan uloslaskun seurauksena SmackDown!issa.[27] Lopulta Batista peittosi Kennedyn 4. elokuuta.[28]
Batista tavoitteli tähän aikaan maailmanmestaruuksia ja kohtasi sekä ECW-mestari Big Show’n ja World Heavyweight -mestari King Bookerin SummerSlamissa ja SmackDown!issa. Batista voitti SummerSlamin ottelun, mutta ei mestaruutta, sillä ottelu päättyi diskaukseen.[29] SmackDown! -ottelussa pari viikkoa myöhemmin, Booker säilytti mestaruutensa kätyreidensä William Regalin ja Finlayn avulla.[30]
Batista pysyi yhä suurimpana haastajana King Bookerille ja otteli tätä vastaan useasti samalla, kun hänellä oli käynnissä feudi Finlayta vastaan. Lopulta Batista voitti World Heavyweight Championship -vyön Survivor Series 2006:ssa Philadelphian Wachovia Centerissä, samalla areenalla jolla hän tammikuussa joutui luovuttamaan vyön.[31]
2007
muokkaaVuoden alussa Batista puolusti mestaruuttaan Mr. Kennedyä vastaan Royal Rumblessa.[32] Kaksi kuukautta myöhemmin Wrestlemania 23:ssa Batista hävisi mestaruuden Royal Rumble -ottelun voittajalle, The Undertakerille.[33] He jatkoivat taisteluaan mestaruudesta Backlashissa last man standing -ottelussa ja häkkiottelussa 11. toukokuuta SmackDown!issa.[34][35] Tämän jälkeen Money in the Bank -tikasottelun voittanut Edge käytti mestarin haastamismahdollisuuttaan hyväkseen ja voitti mestaruuden Undertakerilta.[35][36] Batista haastoi sitten Edgen mestaruudesta kolmesti: Judgement Dayssä, One Night Standissä häkissä ja Vengeancessä. Vengeancen tappion seurauksena Batista menetti mahdollisuutensa enää haastaa Edge hänen kuluvan mestaruuskautensa aikana.[37]
Batista otti vastaan The Great Khalin haasteen Great American Bashissä. Edge luovutti World Heavyweight -vyön loukkaannuttuaan viikkoa ennen tapahtumaa, ja Khalista tuli uusi World Heavyweight -mestari, eliminoituaan Batistan ja voitettuaan battle royalen. Batista ja Kane, Edgen mahdolliset vastustajat, kohtasivat Khalin triple threat -ottelussa, jossa Khali säilytti mestaruutensa.[38] Batista sai diskausvoiton Khalista SummerSlam 2007:ssä Khalin käytettyä terästuolia.[39] Batista voitti lopulta kolmannen maailmanmestaruutensa kahdeksan peräkkäisen yrityksen jälkeen peitottuaan Khalin Unforgivenissa ottelussa, johon Rey Mysterio sotkeutui.[40] Batistan ensimmäinen haaste oli Great Khalia vastaan punjabi prison -ottelussa No Mercyssä, jonka Batista voitti ja säilytti vyönsä, vaikka Khali oli lähes koko ajan niskan päällä. Hän voitti ottelun hyppäämällä sisemmästä bambupuurakennelmasta ulompaan ja lyhensi siten pakoreittiään huomattavasti.[41]
Undertakerin paluun jälkeen Unforgivenissa, kaksikko uusi feudinsa Cyber Sundayssa, jossa fanit valitsivat Stone Cold Steve Austinin ottelun tuomariksi. Batista voitti tehtyään Takerille kaksi peräkkäistä batista bombia.[42] Feudi jatkui hell in a cell -ottelulla Survivor Series 2007:ssä. Ottelun aikana Edge palasi ja sotkeutui otteluun iskemällä Undertakeria Conchairtolla, liikkeellä, jossa hän asettaa vastustajan pään lattialle terästuolin päälle ja iskee toisella tuolilla päähän. Edge raahasi sitten tajuttoman Batistan Undertakerin päälle ja auttoi näin häntä säilyttämään mestaruutensa.[43]
Edelliset tapahtumat olivat esimakua tulevasta, sillä Edge pääsi Armageddon 2007:ssä triple threat -otteluun Batistan ja Undertakerin kanssa Batistan World Heavyweight -mestaruudesta. Tämä tapahtuma johti Batistan kolmannen maailmanmestaruuskauden päättymiseen, kun Edge peitti hänet ja voitti mestaruuden itselleen.[44]
2008–2009
muokkaa
Shawn Michaelsin voitettua Ric Flairin Wrestlemania XXIV:ssä Batista aloitti feudin Michaelsin kanssa, kutsumalla häntä itsekkääksi ja egoistiseksi. Kuitenkaan kumpikaan ei lopulta tuloksena kääntynyt heeliksi, aivan kuten hänen feudissaan Undertakerin kanssa. Kaksikko kohtasi Backlash 2008:ssa, ja Chris Jericho toimi ottelun tuomarina. Michaels voitti teeskentelemällä polvivammaa ja yllättäen tekikin Batistalle Sweet Chin Music -finisherinsä.[45] Batista voitti Michaelsin One Night Stand 2008:ssa Stretcher Matchissa ja feudi päättyi siihen.[46] 23. kesäkuuta Batista siirrettiin Raw'hon WWE Draftin seurauksena. Batistasta tuli World Tag Team -mestari kolmannen kerran 4. elokuuta, kun hän muodosti joukkueen John Cenan kanssa Cody Rhodesia ja Ted DiBiasea vastaan, mutta hävisivät mestaruudet takaisin Rhodesille ja DiBiaselle seuraavassa show’ssa. Batista kohtasi Cenan SummerSlamissa ja otti yllättävän voiton.[47] 26. lokakuuta Cyber Sundayssa Batista peittosi Chris Jerichon ja voitti neljännen World Heavyweight -mestaruutensa ottelussa, johon Steve Austin jälleen kerran oli äänestetty tuomariksi.[48] Chris Jericho väitti myöhemmin Raw'ssa tappionsa olevan suurin kusetus WWE:n historiassa ja syytti jopa faneja häviöstään. Jericho sai uusintaottelun, ja viikon päästä Batista menetti mestaruuden hänelle Steel Cage -ottelussa.[49] Batista aloitti sitten feudin WWE:hen juuri palanneen Randy Ortonin kanssa. Survivor Seriesissä Batista pääsi joukkueensa (CM Punk, Kofi Kingston, Matt Hardy ja R-Truth) kapteeniksi kymmenen miehen eliminointiotteluun Randy Ortonin joukkuetta (Shelton Benjamin, William Regal, Cody Rhodes ja Mark Henry) vastaan. Batistan joukkue hävisi ottelun Randy Ortonin tehtyä hänelle RKO:n.[50] Batista ja Orton alkoivat myöhemmin puhua ajoista, jolloin he molemmat olivat Triple H:n johtamassa Evolution-joukkueessa. Kumpikin väitti olevansa joukkueen vahvempi lenkki, ja kiristynyt tunnelma miesten välillä kulminoitui lopulta Armageddon 2008:ssa, jossa Batista voitti Ortonin. Batista oli vähän aikaa poissa WWE:stä loukkaantumisen takia mutta teki virallisen paluun 4. huhtikuuta 2009. Backlashissa Batista oli Triple H:n ja Shane McMahonin kanssa samassa ottelussa Ortonia, DiBiasea ja Rhodesia vastaan. Legacy kuitenkin voitti ottelun Ortonin tehtyä Triple H:lle Punt Kickin. Judgment Dayssa Batistalla oli mestaruusottelu Ortonia vastaan ja voitti sen diskauksella, mutta mestaruus ei vaihtanut omistajaa diskauksen seurauksena. Extreme Rulesissa Batista vei WWE-mestaruuden Ortonilta Steel Cage-ottelussa. Heti seuraavana iltana Rawissa Orton ja legacy hyökkäsivät Batistan kimppuun ja teloivat Batistan käden. Seuraavassa Rawissa Batistalta riistettiin mestaruus koska hän kärsi loukkaantumisesta ja Randy Ortonista tuli jälleen kerran WWE-mestari. Kolme viikkoa myöhemmin Batista oli Raw:n guest host ja määräsi Ortonin Gauntlet otteluun Evan Bournea, Mark Henryä ja Jack Swaggeriä vastaan. Batista palasi RAW:hon syyskuussa ja kertoi siirtyvänsä SmackDowniin. Hänellä oli sinä iltana vielä No Holds Barred ottelu Randy Ortonia vastaan, jonka hän voitti. Hell In A Cell-PPV:ssä hän kohtasi Rey Mysterion kanssa unified tag team mestarit Chris Jerichon ja Big Show’n. He kuitenkin hävisivät ottelun.
2009 – Heel Turn
muokkaaWWE Bragging Rightsissa hän oli mukana Fatal-four Way ottelussa, jossa taisteltiin World Heavyweight mestaruudesta. Hallitseva mestari Undertaker kuitenkin säilytti mestaruutensa tehtyään Batistalle Tombstone Piledriverin. Ottelun jälkeen Batista syytti Rey Mysteriota tappiostaan ja hakkasi Mysterion kääntyen Heeliksi. Kaksi viikkoa myöhemmin kerrottiin että Batista kohtaa Rey Mysterion Survivor Seriesissä. Batista voitti tämän ottelun murskaamalla Rey Mysterion, ottelu päättyi kun tuomari päätti että Rey Mysterio ei voi jatkaa ottelua. WWE TLC:ssä Batista sai uusintaottelunn Undertakeria vastaan world heavyweight championshipistä mutta hävisi sen. Batista olisi voittanut mutta Theodore Long tuli ja perui ottelun tuloksen ja käynnisti sen uudelleen joka johti Undertakerin voittoon.
Batistalla oli häkkimatsi Rey Mysteriota vastaan jonka Batista hävisi ja Mysteriosta tuli ykköshaastaja World Heavyweight Championshipille. Batista voitti WWE Championshipin John Cenalta Elimination Chamber 2010:ssä. Batistalla ei olisi pitänyt olla matsia Elimination Chamberissa mutta John Cenan Chamber -matsi voiton jälkeen Mr. McMahon aloitti ottelun joka johti Batistan helppoon voittoon. Batistalla oli matsi Wrestlemania 26:ssä John Cenaa vastaan jonka John Cena voitti. Extreme Rulesissa hänellä oli matsi John Cenaa vastaan Last Man Standing ottelussa mutta Cena voitti ja Batista lopetti WWE-uransa "I quit"-matsin tappion myötä. Eräässä haastattelussa Batista sanoi lähteneensä koska hän ei ollut pitänyt WWE:n kääntymisestä TV-PG programiin (Lapsiystävällisyyteen). Samassa haastattelussa Batista sanoi että hän ei tule lähitulevaisuudessa palaamaan takaisin WWE:n riveihin ennen kuin WWE luopuu TV-PG programista.[51]
Paluu (2014–)
muokkaaBatista palasi WWE:hn tammikuussa 2014. Suorana Monday Night Raw jakson aikana, WWE ilmoitti hänen paluun. Tähti Alberto Del Rio vannoi kaatavansa ja voittavansa Royal Rumble matsin. 26. tammikuuta, Batista voitti vuoden 2014 Royal Rumble matsin. Seuraavassa ppv:ssä Elimination Chamberissa Batista voitti Alberto Del Rion.
Vapaaottelu-ura
muokkaa| Dave Bautista | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. tammikuuta 1969 Washington, DC |
| Kansalaisuus |
Yhdysvallat |
| Vapaaottelija | |
| Lempinimi | Batista |
| Aktiivisena | 2012 |
| Pituus | 193 cm |
| Paino | 120 kg |
| Painoluokka | Raskassarja |
| Kätisyys | oikea |
| Taistelutyyli | paini, brasilialainen jujutsu |
| Seura | Gracie Fighter Team |
| Tilastot | |
| Ottelut | 1 |
| Voitot | 1 |
| – tyrmäyksellä | 1 |
| Tappiot | 0 |
Showpainiuransa päättänyt Batista ilmaisi vuonna 2010 halunsa koetella kykyjään MMA:ssa. Hän aloitti harjoittelun ja huhuja Batistan Strikeforceen liittymisestä esiintyi paljon. Batista neuvotteli muun muassa Strikeforcen kanssa ja hän aikoi otella vuoden 2011 alkupuolella. Batista otteli CES MMA -järjestössä 6. lokakuuta 2012 Vince Luceroa vastaan. Batista voitti kamppailun teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä.[52]
Feudit
muokkaaPainissa
muokkaa
Viimeistely ja nimikkoliikkeet
Batistana
Batista Bomb (Sitout powerbomb)
Spear
Spinebuster
Big boot
Diving shoulder block
Ankle lock
Running shoulder attack (Puskee kulmassa olevan vastustajan mahaa olkapäällä)
Running clothesline
Suplex Slam
Two-handed chokelift Leviathanina
Belly to back suplex lift muutettuna Running Powerslamiksi
Demon Bomb Sitout powerbomb
Big boot
Elevated single leg Boston crab
Hammerlock/Armbar yhdistelmä
Okaholma
Mestaruudet
muokkaa- 4 x OVW Heavyweight Champion
- 2 x WWE Champion
- 4 x World Heavyweight Champion
- 7 x World Tag Team Champion – neljä kertaa Ric Flairin kanssa ja kolme kertaa John Cenan kanssa
- 6 x WWE Tag Team champion – Rey Mysterion kanssa
- WWE Royal Rumble 2005, 2014 voittaja
Filmografia
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Batista news wrestlinginc.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ a b WWE.com: Batistan profiili WWE.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l John Milner ja Richard Kamchen: Batistan profiili SLAM! Sportsissa slam.canoe.ca. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Dr. Tom: SmackDown Results 22.8.2002 lordsofpain.ne. Arkistoitu 6.12.2008. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Batistan profiili mediaman.comissa mediaman.com.au. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Shawn Michaelsin ottelut forecer-shawn.netissä forever-shawn.net. Arkistoitu 2.3.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ RAW:n tulokset 10.11.2009 10.11.2003. pwwew.net. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Steven "Rommel" Schaeffer: Armageddon 2003:n tulokset 15.12.2003. lordsofpain.net. Arkistoitu 7.2.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ 100megsfree4.com: WWF RAW IS WAR arkisto - 2004 100megsfree4.com. Arkistoitu 17.5.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Nick Tylwalk: Raw: Evolution turns on Orton SLAM! Wrestling. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Biography for Dave Batista at imdb.com imdb.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ http://www.dailymotion.com/video/x46kt8_batista-sauve-jim-ross-de-triple-h_extreme
- ↑ Vili Lehtoranta: Suuria tunteita ja patriotismia - Great American Bashin historiaa 21.07.2006. wrestlingalert.com. Viitattu 15.2.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Eric Cohen: The History of SummerSlam about.com. Arkistoitu 21.6.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ wwe.com: SmackDown 9.9.2005 tulokset 9.9.2005. wwe.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Eric Cohen: Batista Injured 9.11.2005. about.com. Arkistoitu 8.12.2007. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ SmackDown!in tulokset 16.12.2005 obsessedwithwrestling.com. Arkistoitu 9.2.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ wwe.com: Armageddon 2005 tulokset wwe.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ SmackDown! 30. joulukuuta tulokset obsessedwithwrestling.com. Arkistoitu 4.2.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ SmackDown! 6. tammikuuta 2006 tulokset obsessedwithwrestling.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Ryan Clark: WWE.com Confirms Batista Injury 9.1.2006. wrestlinginc.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ a b SmackDown! 13.1.2006 tulokset obsessedwithwrestling.com. Arkistoitu 4.2.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ No Way Out 2006:den raportti obsessedwithwrestling.com. Arkistoitu 19.2.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ SmackDown! 7.7.2006 tulokset obsessedwithwrestling.com. Arkistoitu 31.1.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Saturday Night's Main Eventin tulokset 15.7.2006. obsessedwithwrestling.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ 2006 Great American Bashin raportti 23.7.2006. obsessedwithwrestling.com. Arkistoitu 2.2.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ SmackDown! 28.7.2006 tulokset obsessedwithwrestling.com. Arkistoitu 9.2.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ SmackDown! 4.8.2006 tulokset obsessedwithwrestling.com. Arkistoitu 1.2.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Summerslam 2006:den raportti 20.8.2006. obsessedwithwrestling.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ SmackDown! 8.9.2006 tulokset obsessedwithwrestling.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Survivor Series 2006:den raportti 26.11.2006. obsessedwithwrestling.com. Arkistoitu 31.1.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Royal Rumble 2007:den raportti 28.1.2009. obsessedwithwrestling.com. Arkistoitu 26.2.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Wrestlemania 23:den raportti 1.4.2007. obsessedwithwrestling.com. Arkistoitu 26.2.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ "Jason": Backlash 2007:den raportti 30.4.2007. lordsofpain.net. Arkistoitu 7.2.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Lennie DiFino: SmackDown! 11.5.2007 -raportti ottelusta The Undertaker vs. Batista 11.5.2007. wwe.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Eric Cohen: Edge Wins the World Heavyweight Championship 11.5.2007. about.com. Arkistoitu 30.3.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Esittely ottelusta Edge vs. Batista Vengeacessa 24.6.2007. wwe.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Raportti Great American Bash 2007:sta wrestlingrevealed.com/. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Louie Dee: Raportti ottelusta Batista vs. The Great Khali SummerSlamissa 2007 26.8.2007. wwe.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Louis Dee: Unforgiven 2007 raportti 16.7.2007. wwe.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Mike McAvennie: Raportti ottelusta Batista vs. The Great Khali vuoden 2007 No Mercyssä 7.10.2007. wwe.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Mike McAvennie: Raportti ottelusta Batista vs. The Undertaker vuoden 2007 Cyber Sundayssa 28.10.2007. wwe.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Louie Dee: Raportti ottelusta Batista vs. The Undertaker vuoden 2007 Survivor Seriesissä 18.11.2007. wwe.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Mike McAvennie: Raportti ottelusta Batista vs. The Undertaker vs. Edge 17.12.2009. wwe.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Greg Adkins: Raportti ottelusta Shawn Michaels vs. Batista vuoden 2008 Backlashissa 27.4.2008. wwe.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Greg Adkins: Raportti ottelusta Shawn Michaels vs. Batista vuoden 2008 One Night Standissä 1.6.2008. wwe.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Craig Tello: Raportti ottelusta Batista vs. John Cena vuoden 2008 SummerSlamissa 17.6.2008. wwe.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Craig Tello: Raportti ottelusta Chris Jericho vs. Batista vuoden 2008 Cyber Sundayssa 26.10.2008. wwe.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Jacob Spades: Raportti RAW! 3.11.2008 4.11.2008. xheadlines.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ James Vermillion: Raportti ottelusta team Orton vs. team Batista vuoden 2008 Survivor Seriesissä 23.11.2008. wwe.com. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ RAW: Batista quits WWE 24.05.2010. wwe.com. Arkistoitu 26.10.2012. Viitattu 10.06.2010. (englanniksi)
- ↑ CES MMA - Real Pain sherdog.com Viitattu 4.9.2016 (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dave Bautista Wikimedia Commonsissa
