Aulikki Oksanen
Vuokko Aulikki Oksanen-Halonen (s. 19. heinäkuuta 1944 Karvia)[1] on suomalainen prosaisti ja runoilija.
| Aulikki Oksanen | |
|---|---|
 Kuvanveistäjä Mollu Heino (vas.) ja Aulikki Oksanen Porissa vuonna 2018. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. heinäkuuta 1944 Karvia |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | prosaisti, runoilija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämä ja ura
muokkaaOksanen syntyi Karvian Sarvelan kylässä opettaja Väinö Oksasen ja Hilkka Oksasen perheeseen. Perheessä oli kuusi lasta. Hän vietti varhaislapsuutensa Keski-Suomessa Pylkönmäellä ja kävi koulunsa Kokemäellä Satakunnassa. Oksanen valmistui opettajaksi Helsingin opettajakorkeakoulusta 1965 ja toimi opettajana Helsingissä vuoden verran (1965–1966). Oksanen on naimisissa Alpo Halosen kanssa, ja heillä on kaksi lasta[2].
Oksanen on monipuolinen taiteilija, jonka mittavaan tuotantoon kuuluu romaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä, runoja, lastenkirjoja ja sarjakuvaa. Oksasen kirjoittama TV-näytelmä Aliisa (1970) sai Pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon. Oksasen teoksia on ilmestynyt käännöksinä ruotsin, saksan, venäjän, norjan, viron, unkarin ja azerin kielillä. Oksanen tunnetaan myös esiintyjänä ja näyttelijänä (Elokuva jalostavasta rakkaudesta 1967, Lapualaismorsian 1967). Oksanen on tunnettu paitsi vasemmistolaisista, yhteiskunnallisesti kantaa ottavista teksteistään, myös herkistä kaunokirjallisista teksteistään ja runoistaan.
Omaelämäkerrassaan Piispa Henrikin Sormi (2004) Oksanen kuvaa tekstein, valokuvin ja piirroksin muun muassa nuoruutensa Ylioppilasteatteria ja poliittista laululiikettä, kirjailijaksi kasvamista, äitiyttä ja isoäitiyttä, yhteiskunnallisia haasteita ja rakkautta. Oksanen on lapsesta saakka kuvittanut tekstejään. Muun muassa runoteokset Sinua, sinua rakastan: Kauneimmat rakkausrunot (2000), Puškinin hevonen (2007), Kolmas sisar (2011) ja Helise taivas! (2014) ovat Oksasen itsensä kuvittamia. Keväällä 2018 julkaistiin teos Outojen kieli, sarjakuvia vuosilta 1966–2004, missä yhteydessä Oksasta luonnehdittiin nykysarjakuvan omaperäiseksi edelläkävijäksi[3].
Oksasen laululyriikkaa ovat säveltäneet muun muassa Kaj Chydenius, Henrik Otto Donner, Tuure Kilpeläinen ja Kerkko Koskinen sekä tulkinneet ja levyttäneet lukuisat artistit, kuten Kristiina Halkola, Kaisa Korhonen, Arja Saijonmaa, Vuokko Hovatta ja KOM-teatteri. Osan lauluistaan Oksanen on levyttänyt myös itse. Monista lauluista on tullut sukupolvet ylittäviä klassikkoja, ja lauluja on julkaistu useilla eri levyillä. Yksi Oksasen tunnetuimmista kappaleista on elokuvassa Asfalttilampaat esitetty ”Sinua, sinua rakastan”, jota monet pitävät kauneimpana suomalaisena rakkauslauluna. Vuonna 2015 ilmestyi runo- ja laulualbumi Voi kuinka myrsky rauhoittaa, jolla Oksanen lausuu runojaan ja Vuokko Hovatta sekä Zarkus Poussa tulkitsevat runoista sävellettyjä lauluja.
Oksaselle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 2005.[4] FT Helena Ruuska on kirjoittanut Oksasesta elämäkerran Hyppy syreenien tuleen joka julkaistiin syksyllä 2024[5].
Kirjallinen tuotanto
muokkaaRomaanit
muokkaa- Tykkimiehen syli. Helsinki: Kirjayhtymä, 1968.
- Näin syntyy kyyneleet. Helsinki: Kirjayhtymä, 1970.
- Isosisko ja pikkuveli. Helsinki: Kirjayhtymä, 1973. ISBN 951-26-0788-3.
- Alumiinipaita. Helsinki: Kirjayhtymä, 1984. ISBN 951-26-2604-7.
- Henkivartija. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16668-5.
- Järjen varjo. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21320-9.
- Tryffelikoirat. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24485-6.
Runoteokset
muokkaa- Hevosen kuolema. Helsinki: Kirjayhtymä, 1966.
- Emilia ja Suomi. Helsinki: Kirjayhtymä, 1967.
- Maallisia lauluja. laulutekstejä vuosilta 1964–74. Helsinki: Kirjayhtymä, 1974. ISBN 951-26-0957-6.
- Seitsemän rapua, seitsemän skorpionia. Helsinki: Kirjayhtymä, 1979. ISBN 951-26-1756-0.
- Kootut mustelmat. Runoja ja lauluja. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18411-X.
- Sinua, sinua rakastan: Kauneimmat rakkausrunot. WSOY, 1998. ISBN 951-0-21378-0.
- Puškinin hevonen. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32750-0.
- Kolmas sisar. Siltala, elokuu 2011. ISBN 978-952-234-084-9.
- Helise, taivas! – Valitut runot 1964–2014. Helsinki: Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-233-1.
Novellikokoelmat
muokkaa- Kirsikkavarkaat. Helsinki: Kirjayhtymä, 1976. ISBN 951-26-1260-7.
- Kultivoidut rikokset. Lyhytproosaa. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978. ISBN 951-26-1531-2.
- Entiset vyötäröt. Helsinki: Kirjayhtymä, 1986. ISBN 951-26-2804-X.
Lastenkirjat
muokkaa- Ykä ja kuu. Helsinki: Kirjayhtymä, 1979. ISBN 951-26-1745-5.
- Kukkapää ja kiemurakorva. Helsinki: Kirjayhtymä, 1981. ISBN 951-26-2146-0.
Näytelmäkäsikirjoituksia
muokkaa- Aliisa (TV-näytelmä), 1970
- Kyllä, kyllä (Tikapuuteatteri), 1971
- Avaruuslintu, näytelmä, KOM-teatteri, 1973
- Pirunpolska (TV-näytelmä), 1981
Muut
muokkaa- Piispa Henrikin sormi ja muita katkelmia. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29424-1. (omaelämäkerta)
- Outojen kieli (sarjakuvia vuosilta 1966–2004). Toim. Ville Hänninen ja Pertti Jarla. Helsinki: Täys Käsi Oy. 2018. ISBN 9789526873015
Diskografia
muokkaaAlbumit
muokkaa- Kenen joukoissa seisot?, 1970, Love Records LRLP 13
- Aulikki Oksanen, Kaj Chydenius, Agit Prop - Rauhan äiti / Avaruuslintu, 1977, Love Records LRLP 224
- Aulikki Oksasen lauluja, 1997, kokoelma
Palkintoja ja apurahoja
muokkaa- J. H. Erkon palkinto 1966
- Pohjoismainen näytelmäpalkinto 1974
- Valtion kirjallisuuspalkinto 1974 ja 1980
- Runeberg-palkinto (Porvoo) 1991
- Alfred Kordelinin -rahasto, 4 000 EUR, v. 2004
- Taiteilijaeläke 2005
- WSOY:n kirjallisuussäätiö, Taiteen apurahasto, 5 000 EUR v. 2006
- Pro Finlandia -mitali 2020[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on : henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 640. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ Runoilija Aulikki Oksanen muistelee 50-vuotista uraansa: "Olen aina ollut vähän kapinajalalla" ET. 5.12.2016. Viitattu 21.8.2018.
- ↑ Å-fest 2018 – Porvoon sarjakuvafestivaali 2018.a-fest.fi. Arkistoitu 22.8.2018. Viitattu 21.8.2018.
- ↑ 43 kulttuurivaikuttajalle valtion taiteilijaeläke Yle Uutiset. 28.2.2005. Viitattu 27.12.2022.
- ↑ Timo Simula: Näin kokemäkeläisestä koulutytöstä tuli kaikkien tuntema poliittinen rääväsuu ja ylistettyjen rakkauslaulujen tekijä SKLS. Viitattu 6.11.2024.
- ↑ Pro Finlandia -mitali muun muassa Ulla Tapaniselle, Aulikki Oksaselle ja Tuomas Kyrölle Helsingin Sanomat. 2.12.2020. Viitattu 21.12.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa- Aulikki Oksanen Kustannusosakeyhtiö Siltalan kirjailijaluettelossa
- Rautiainen, Tarja (2001): Pop, protesti ja laulu – korkean ja matalan murroksia 1960-luvun suomalaisessa populaarimusiikissa. Väitöskirja. Tampere.
- Aulikki Oksasen sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Aulikki Oksasen sanoituksia Fono-äänitetietokannassa