American Sniper

vuoden 2014 elokuva

American Sniper on vuonna 2014 ensi-iltansa saanut Clint Eastwoodin ohjaama Oscar-palkittu elämäkerrallinen toimintaelokuva yhdysvaltalaisesta tarkka-ampujasta Chris Kylesta. Elokuva perustuu Kylen samannimiseen omaelämäkertaan vuodelta 2012. Elokuvan pääosissa ovat Bradley Cooper, Sienna Miller, Luke Grimes, Kyle Gallner, Sam Jaeger, Jake McDorman ja Cory Hardrict.

American Sniper
Ohjaaja Clint Eastwood
Käsikirjoittaja Jason Hall
Perustuu Chris Kylen, Scott McEwenin ja Jim DeFelicen elämäkertaan American Sniper
Tuottaja Clint Eastwood
Robert Lorenz
Andrew Lazar
Bradley Cooper
Peter Morgan
Kuvaaja Tom Stern
Leikkaaja Joel Cox
Gary D. Roach
Pukusuunnittelija Deborah Hopper
Pääosat Bradley Cooper
Sienna Miller
Luke Grimes
Kyle Gallner
Jake McDorman
Cory Hardrict
Sam Jaeger
Max Charles
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Warner Bros.
Village Roadshow Pictures
Mad Chance Productions
22nd & Indiana Pictures
Malpaso Productions
Levittäjä Warner Bros.
InterCom
Netflix
Ensi-ilta Yhdysvallat 11. marraskuuta 2014
(AFI Fest)
Yhdysvallat 16. tammikuuta 2015
Suomi 6. maaliskuuta 2015
Kesto 132 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 58 800 000 $[1]
Tuotto 547,4 miljoonaa dollaria
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
AllMovie

Elokuva sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa 11. marraskuuta 2014. Suomessa elokuvan ensi-ilta oli 6. maaliskuuta 2015.

American Sniper sai kuusi Oscar-ehdokkuutta parhaasta elokuvasta, miespääosasta (Bradley Cooper), sovitetusta käsikirjoituksesta, leikkauksesta, äänitehosteista ja äänityksestä.

Chris Kylen (|Bradley Cooper) isä Wayne (Ben Reed) opettaa poikansa käyttämään kivääriä ja opettaa tälle sanonnan, jonka mukaan maailmassa on susia (saalistajia), lampaita (saaliita) ja paimenkoiria (suojelijoita). Vuosia myöhemmin Kyle on rodeocowboy. Hän näkee uutisen pommi-iskuista Yhdysvaltain suurlähtystöihin 1998 ja päättää liittyä Yhdysvaltain laivastoon. Ankaran koulutuksen jälkeen hänestä tulee Navy SEAL-tarkka-ampuja. Kyle tapaa Taya Renaen (Sienna Miller) sandiegolaisessa baarissa ja pari avioituu. Hieman myöhemmin Kyle lähetetään Irakin sotaan.[2]

Irakissa Kyle saa taidoistaan lempinimen "Legenda". Irakissa hän yrittää napata al-Qaidan paikallista johtajaa Abu Musab al-Zarqawia ja maksaa eräälle paikalliselle perheelle 100 000 dollaria, jotta nämä johtaisivat hänet al-Zarqawin oikeana kätenä tunnetun "Teurastajan" (Mido Hamada) luokse. "Teurastaja" saa kuitenkin surmattua perheen isän ja pojan samalla, kun hänet ampumaan valmistautunut Kyle joutuu taistelemaan Teurastajan tarkka-ampujaa vastaan. Kyle palaa myöhemmin Irakista kotiin, jossa häntä kalvavat sodan kokemukset. Vaimonsa pyynnöistä huolimatta hän lähtee uudestaan Irakiin. Palattuaan toiselta komennukseltaan Kyle on saanut tyttären, mutta myös kasvanut entistä enemmän erilleen perheestään.[2]

Kolmannella komennuksellaan Kyle haavoittuu SVD-tarkkuuskiväärin osumasta, mutta jatkaa vanhaa tehtäväänsä neljännellä komennuksellaan. Hänet määrätään myös surmaamaan vihollisen "Mustafaksi" (Sammy Sheik) kutsuttu tarkka-ampuja, joka on surmannut amerikkalaissotilaita. Kylen onnistuu osua Mustafaan miltei kahden kilometrin päästä .338 Lapua Magnum-patruunaa käyttäen. Toisaalta laukaus paljastaa hänen yksikkönsä aseman viholliselle. Yksikön onnistuu paeta hiekkamyrskyn turvin, mutta Kyle haavoittuu miltei kuolettavasti.[2]

Kyle palaa jälleen kotiin ja hänellä on edelleen vaikeuksia tottua siviilielämään. Hän osallistuu kuitenkin traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivien veteraanien kuntouttamiseen. 2. helmikuuta 2013 yksi tällainen kuntoutuja ampuu Kylen kuolettavasti ampumaradalla. Elokuva loppuu arkistovideoilla Kylen hautajaisista ja muistotilaisuudesta, joista jälkimmäiseen osallistui tuhansia tuolloisella Cowboys Stadiumilla Texasissa.[2]

Tuotanto

muokkaa

Chris Kyle oli palvellut Navy SEAL-oukoissa Irakissa vuosina 2003–2009. Hänestä oli tullut palvelusaikanaan Yhdysvaltain asevoimien menestynein tarkka-ampuja 160 varmistetulla tapollaan. Sittemmin hän asui Midlothianissa Texasissa. Hän kirjoitti yhdessä Scott McEwenin ja Jim DeFelicenn kanssa muistelmansa American Sniper: The Autobiography of the Most Lethal Sniper in U.S. Military History. Vuonna 2012 julkaistu teos oli The New York Times-lehden bestseller-luettelossa kaikkiaan yhdeksän kuukautta. Kyle oli alkanut myös tehdä elokuvakäsikirjoitusta Jason Hallin kanssa jo vuonna 2010. Jason Hall esitteli hanketta Bradley Cooperille ja Cooperin kiinnostuttua mukaan lähti Warner Bros, joka osti elokuvaoikeudet Kylelta toukokuussa 2012. Hallin käsikirjoituksen luonnos valmistui 1. helmikuuta 2013 ja päivää myöhemmin Kyle ja hänen ystävänsä ammuttiin ampumaradalla Glen Rosessa Texasissa. Myöhemmin entinen merijalkaväen sotilas Eddie Ray Routh tuomittiin teosta elinkautiseen vankeuteen.[2]

Steven Spielberg oli ottanut elokuvan ohjaajan pestin jonkin aikaa Kylen kuoleman jälkeen, mutta hän päätyi vetäytymään elokuvasta parin kuukauden jälkeen budjettiriitojen takia. Hänen tilalleen tuli syyskuussa 2013 Clint Eastwood.[2]

Elokuvan kuvaukset alkoivat 31. maaliskuuta 2014. Ensimmäiset kuvaukset tehtiin Los Angelesissa ja seuraavat Rabatissa Marokossa. 23. huhtikuuta – 6. toukokuuta kuvattiin irakilaiskylän lavasteissa Santa Claritassa Kaliforniassa. Loppukuussa kuvattiin Culver Cityssä ja jälleen Los Angelesissa. Kuvaukset saatiin valmiiksi aikataulussaan 44 päivässä. Clint Eastwoodille sanottiin olevan tyypillistä ottojen pieni määrä ja ennakkoharjoittelun minimoiminen.[2]

Näyttelijät

muokkaa
 Bradley Cooper  Chris Kyle  
 Sienna Miller  Taya Renae Kyle  
 Max Charles  Colton Kyle  
 Luke Grimes  Marc Lee  
 Kyle Gallner  Winston  
 Sam Jaeger  Captain Martens  
 Jake McDorman  Ryan Job  
 Cory Hardrict  'D' / Dandridge  
 Navid Negahban  Sheikh Al-Obodi  
 Eric Close  DIA Agent Snead  
 Eric Ladin  Squirrel  
 Joel Lambert  Delta Sniper  
 Rey Gallegos  Tony  
 Kevin Lacz  itsenään  

Vastaanotto

muokkaa
Palkinnot ja ehdokkuudet
Palkinto Kategoria Kenelle Voitto / Ehdokkuus
Oscar[3] Paras elokuva Clint Eastwood, Robert Lorenz, Andrew Lazar, Bradley Cooper ja Peter Morgan Ehdokkuus
Paras miespääosa Bradley Cooper Ehdokkuus
Paras sovitettu käsikirjoitus Jason Hall Ehdokkuus
Paras leikkaus Joel Cox ja Gary D. Roach Ehdokkuus
Paras äänitys John T. Reitz, Gregg Rudloff ja Walt Martin Ehdokkuus
Parhaat äänitehosteet Alan Robert Murray ja Bub Asman Voitto

Elokuva oli taloudellinen menestys. Sen ensi-iltaviikonloppu oli 16. – 18. tammikuuta 2015 ja elokuva tuotti heti 89 miljoonaa dollaria. Koko pidemmällä 27 viikon esitysjaksollaan sen lipputulot olivat maailmanlaajuisesti 547,4 miljoonaa dollaria. Elokuvan budjetti oli ollut vain 59 miljoonaa. Elokuva sai kuusi Oscar-ehokkuutta ja palkittiin lopulta parhaiden äänitehosteiden Oscar-palkinnolla.[2]

Kritiikki

muokkaa

Elokuva on herättänyt paljon arvostelua. Arvostelijat ovat kritisoineet elokuvaa republikaanien sotapropagandaksi, jossa syyskuun 11. päivän terroriteot ja Irakin sota liitetään sumeilematta yhteen.[4] Ihmetystä arvostelijoissa on herättänyt se, kuinka elokuvan päähahmo on saatu näyttämään sankarilta, vaikka tosielämässä Chris Kyle oli toista maata. Arvostelijoiden mukaan Kyle on kertonut nauttineensa tappamisesta ja kehuskellut ryöstelleensä irakilaisten perheiden koteja Fallujassa. Hän on haukkunut irakilaisia villeiksi, joista hän ei piittaa pätkän vertaa, arvostelijat huomauttavat.[5] Elokuvan on myös sanottu lietsoneen vihaa ja väkivaltaa arabeja kohtaan.[6][7] Clint Eastwood on itse luonnehtinut elokuvaa sodanvastaiseksi.[8] Irakilainen elokuvantekijä Mohamed Al-Daradji on sanonut, että irakilaisten pitäisi itse tehdä enemmän elokuvia irakilaisista ihmisistä.[9]

Historiallisuus

muokkaa

Elokuvan juoni ei vastaa kaikin osin tositapahtumia ja se muuntelee Kylen oman kirjan tietoja. Esimerkiksi pommi-iskuilla Yhdysvaltain lähetystöihin vuonna 1998 ei tiettävästi ollut mitään vaikutusta Kylen liittymiseen laivastoon vuonna 1999. Elokuvassa Yhdysvallat hyökkää Irakiin seurauksena syyskuun 11. päivän terroriteoista, vaikka selvää yhteyttä Irakin sodalla iskuihin ei ollutkaan. Irakissa oli tosiaan Mustafana tunnettu tarkka-ampuja, mutta häntä Kyle ei koskaan kohdannut. Kohtauksen lisäsi elokuvan käsikirjoitukseen Steven Spielberg. Elokuvan juonen ohella myös Kylen itsensä kertomat eri tarinat on kyseenalaistettu. Hän on väittänyt muun muassa perättömästi ampuneensa siviilejä New Orleansissa hurrikaani Katrinan aikaan vuonna 2005 ja pahoinpidelleensä Jesse Venturan baarissa vuonna 2006.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. Box Office Mojo
  2. a b c d e f g h i Robert Niemi: 100 great war movies : the real history behind the films, s. 4-7. ABC-CLIO, 2018. ISBN 978-1-4408-3386-1 (englanniksi)
  3. ‘Birdman,’ ‘Grand Budapest Hotel’ Top Oscar Nominees Variety. 15.1.2015. Viitattu 16.1.2015. (englanniksi)
  4. Edelstein, David: Clint Eastwood Turns American Sniper Into a Republican Platform Movie Vulture. 29.12.2014. Viitattu 30.1.2015. (englanniksi)
  5. West, Lindy: The real American Sniper was a hate-filled killer. Why are simplistic patriots treating him as a hero? The Guardian. 6.1.2015. Viitattu 30.1.2015. (englanniksi)
  6. Mosbergen, Dominique: 'American Sniper' Triggers Flood Of Anti-Muslim Venom, Civil Rights Group Warns Huffington Post. 24.1.2015. Viitattu 30.1.2015. (englanniksi)
  7. Beydoun, Khaled A. & Ayoub, Abed: Hollywood shoots Arabs: The movie Al Jazeera. 25.1.2015. Viitattu 30.1.2015. (englanniksi)
  8. Sieczkowski, Cavan: Clint Eastwood Says 'American Sniper' Makes An Anti-War Statement Huffington Post. 26.1.2015. Viitattu 30.1.2015. (englanniksi)
  9. Perez, Chris: ‘American Sniper’ thrills audiences — in Iraq New York Post. 29.1.2015. Viitattu 30.1.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa