Amenemhet I
| Amenemhet hieroglyfein | |||||||||||||
| syntymänimi | |||||||||||||
|
|||||||||||||
| Amenemhet Amon on etummaisena |
|||||||||||||
| valtaistuinnimi | |||||||||||||
|
|||||||||||||
| Sehotepibra Joka tyydyttää Ra-jumalan sydämen |
|||||||||||||
| Horus-nimi | |||||||||||||
|
|||||||||||||
| Sehoteptawy Joka tyydyttää kaksi maata |
|||||||||||||
| Kultainen Horus-nimi | |||||||||||||
Horus-nebu wehemmesut Kultainen haukka joka yhdistää |
|||||||||||||
| Nebty-nimi | |||||||||||||
Sehoteptawy Joka tyydyttää kaksi maata |
Amenemhet I oli muinaista Egyptiä 12. dynastian aikaan vuosina 1985–1956 eaa. tai 1991–1962 eaa.[1] hallinnut faarao. [2]
Amenemhetin isä oli Senusret -niminen pappi ja Nefret -niminen nainen oli hänen äitinsä. Amenemhet ei ollut siis ollenkaan kuninkaallista sukua.[1] Hänen nimensä on ensimmäinen, jossa on Amon-jumalan nimi. Amon oli aikaisemmin melko tuntematon jumala, joka sai alkunsa ilmeisesti Theban seudulla 11. dynastian aikaan.
Amenemhetin edeltäjän, Mentuhotep IV:n, visiirin nimi oli myös Amenemhet. Nämä saattoivat olla yksi ja sama henkilö, mikä selittäisi Amenemhetin valtaan nousun ja uuden dynastian perustamisen kuninkaallisen perheen ulkopuolelta.
Amenemhetin valtaannoususta ei ole tarkempia tietoja, mutta el-Lishtistä löytyneeseen kivilaattaan on kaiverrettu Mentuhotep IV:n ja Amenemhetin nimet vierekkäin, joka mahdollisesti osoittaa Amenemhetin toimineen Mentuhotepin kanssa sijaishallitsijana. Tässä tapauksessa olisi mahdollista, että Mentuhotep oli valinnut Amenemhetin seuraajakseen.lähde? Kirjallisista dokumenteista on löydetty "Neferetin ennustuksena" tunnettu kirjoitelma, jonka väitetään olevan vanhan valtakunnan ajalta.[2] Siinä ennustetaan Amenemhetin valtaannousua, mutta on mahdollista, että se oli hänen hallituskautenaan laatimaa propagandaa, jolla hän pyrki oikeuttamaan hallintoaan.
Amenemhetin ulkopolitiikka keskittyi pääasiassa Lähi-idän suuntaan, jossa hän karkotti karavaaneja ryösteleviä beduiiniheimoja ja rakennutti sinne linnakkeen nimeltään "kuninkaan muurit". Myöhemmällä ajalla tätä linnaketta lienee ilmeisesti pidetyn Amenemhetin hallituskauden merkittävimpänä rakennusprojektina, sillä se mainitaan Nefertin ennustuksessa sekä Sinuhen tarinassa. Amenemhet järjesti myös sotaretken libyalaisia vastaan, jota johti hänen poikansa ja seuraajansa Senusret I.
Amenemhetin harjoittama sisäpolitiikka pyrki pääasiassa siirtämään valtaa lääninherroilta, jotka sen olivat ensimmäisen välikauden aikana saavuttaneet, takaisin keskushallinnolle. Tehostaakseen tätä muutosta (ja myös ollakseen lähempänä lädi-idän rajaa) Amenemhet siirsi pääkaupungin Thebasta uuteen perustamaansa kaupunkiin nimeltä Amenemhet-Itj-Tawy (Amenemhet on ottanut kaksi maata haltuunsa), joka sijaitsi Faijumin lähistöllä.[2] Vaikka kaupungin tarkkaa sijaintia ei tiedetä, oletetaan sen olleen lähellä el-Lishtiä, johon Amenemhet rakennutti hautansa. Amenemhet rakennutti pääkaupunkinsa uuteen paikkaan todennäköisesti erottaakseen itsensä perinteisitä valtakeskuksista näin pakottaen hallintoeliitin muuttamaan uuteen pääkaupunkiin ja hylkäämään omistamansa valtavat maa-alueet. Osaltaan tästä vanhojen hallintokeskusten hylkäämisestä kertoo myös se, ettei Amenemhet rakennuttanut Amonin kulttikeskukseen Thebaan juurikaan monumentteja, vaikka Amon on mainittu hänen nimessäänkin. Amenemhet näyttää myös ajaneen politiikkaa, jossa virkailijoiden virat eivät enää periytyneet isältä pojalle, vaan niihin päästiin ansioiden kautta.
Amenemhetin ei ilmeisesti rakennuttanut juurikaan monumenttejä hallituskaudellaan, lukuun ottamatta Ptahin temppeliä Memfiksessä.
Amenemhet joutui salamurhan uhriksi kolmantenakymmenentenä hallitusvuonnaan. Tähän viitataan mm. Sinuhen tarinassa.[3] Myös Amenemhetin seuraajan, Senusret I:n, hallituskaudelta peräisin olevissa teksteissä kerrotaan kuinka Amenemhetin kimppuun hyökättiin tämän ollessa nukkumassa, kuinka hän puolustautui ja kuinka viimein hänen henkivartijansa murhasivat hänet. Tekstissä mainitaan myös Senusretin olleen sotaretkellä Egyptin rajojen ulkopuolella, joka saattaa osoittaa murhan olleen yritys kaapata valta ja tuhota Amenemhetin perustama dynastia. Senusret kuitenkin ehti takaisin Egyptiin ennen kuin tämä ehti tapahtua ja teloitutti kaikki murhasta vastuussa olevat.[1]
Amenemhet rakennutti "Amenemhet on mahtava ja miellyttävä" -nimisen pyramidinsa el-Lishtiin, lähelle Faijumia. Pyramidin tavoitteena oli osoittaa Amenemhetin dynastian olevan yhtä mahtava kuin vanhan valtakunnan suurten pyramidinrakentajien dynastioiden. Egypti ei kuitenkaan ollut vielä yhtä vauras toipuessaan yhä ensimmäisestä välikaudesta, joten Amenemhetin pyramidi jäi huomattavasti vanhan valtakunnan pyramideja pienemmäksi.
Pyramidin runko on rakennettu kalliosta louhitusta kivestä sekä mutatiilistä ja se on katettu tasaiseksi hakatulla kalkkikivellä, joka tosin on nykyään sortunut, paljastaen pyramidin ytimen. Pyramidin rakennuksessa on käytetty monista muista monumenteista irti hakattuja kiviä. Ainakin Khufun, Khafren, Unaksen ja Pepin nimet on löydetty Amenemhetin pyramidissaan käyttämistä kivistä. Vanhojen hautojen materiaalin uudelleenkäyttö oli hyvin tavallista tuona aikana, sillä niistä oli helppo louhia jo valmiiksi muotoon hakattuja kiviä.
Gaston Maspero suoritti kaivauksia pyramidissa vuonna 1882.
Kirjallisuutta
muokkaa- Wolfgang Kosack: Berliner Hefte zur ägyptischen Literatur 1 - 12: Teil I. 1 - 6/ Teil II. 7 - 12 (2 Bände). Paralleltexte in Hieroglyphen mit Einführungen und Übersetzung. Heft 9: Die Lehre des Königs Amenemhet I. an seinen Sohn. Verlag Christoph Brunner, Basel 2015. ISBN 978-3-906206-11-0.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Margaret Bunson: Encyclopedia of ancient Egypt, s. 25. Infobase Publishing, 2002. ISBN 9780816045631
- ↑ a b c Ian Shaw: The Oxford history of ancient Egypt, s. 146. Oxford University Press, 2003. ISBN 9780192804587
- ↑ J. Hill: Amenemhat I Sehetibre Ancient Egypt Online, 2010. (englanniksi) Viitattu 15.12.2015.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amenemhet I Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Mentuhotep IV |
Egyptin faarao 12. dynastia |
Seuraaja: Senusret I |