Aivosähkökäyrä

neurofysiologinen kuvantamismenetelmä
Hakusana ”EEG” ohjaa tänne. Katso EEG (täsmennyssivu) muista merkityksistä.

Aivosähkökäyrä (elektroenkefalografia, engl. electroencephalography; EEG[1]) on menetelmä aivojen sähköisten ilmiöiden kuvaamiseen. EEG:ssä päänahkaan kiinnitetään elektrodeja, joilla mitataan aivotoiminnan aiheuttamia sähköisiä potentiaaleja. [2] Kliinisessä tutkimuksessa EEG:tä käytetään erityisesti epilepsian diagnosoimiseen, sillä kohtaus voidaan havaita aivosähkökäyrällä selvänä poikkeamana normaalimittauksesta. Toissijaisesti EEG:tä käytetään myös kooman, enkefalopatian ja aivokuoleman diagnosointiin. Aikaisemmin EEG:tä on käytetty myös ensisijaisena diagnostisena menetelmänä kasvainten, aivoverenkierron häiriöiden ja muiden alueittaisten aivosairauksien tunnistamiseen. Sen käyttö on sittemmin vähentynyt erityisesti uusien kuvantamismenetelmien, kuten magneettikuvauksen ja CT-kuvauksen kehittymisen myötä.

Sekunti EEG-signaalia
EEG -potilas

Normaalisti aivosähkökäyrän aaltomuodoilla on tarkoin määritellyt ominaispiirteet. Aaltojen muutosten perusteella voi diagnostisoida mahdollista aivotoiminnan häiriön luonnetta ja laajuutta.

Myös ADHD:n, migreenin ja muiden keskushermostopohjaisten häiriöiden tutkimus EEG:n ja siihen liittyvän hermopalautteenselvennä avulla on yleistymässä hiljalleen aivosähkökäyrien entistä monipuolisempien analysointimenetelmien ansiosta.lähde?

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Lyhenneluettelo, Kotus
  2. Niedermeyer, E. & da Silva, F.L.: Electroencephalography: Basic Principles, Clinical Applications, and Related Fields. Lippincot Williams & Wilkins, 2004. ISBN 0781751268

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.