Aitaorapihlaja
Aitaorapihlaja (Crataegus grayana) on yleisimpiä Suomessa viljelyssä olevia orapihlajia. Muualla Euroopassa se ei puolestaan ole juuri ollenkaan käytössä. Lajin alkuperä ja luontaiset kasvualueet ovat Kanadan Ontariossa, josta Pietari Kalm toi sen siemeniä Suomeen 1700-luvulla. Nimen laji sai kuitenkin vasta vuonna 1908.
| Aitaorapihlaja | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Orapihlajat Crataegus |
| Laji: | grayana |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Crataegus grayana |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Aitaorapihlajaa käytetään Suomessa pääasiassa vain leikatuissa pensasaidoissa. Se selviää aina Lapissa asti. Yleensä pensaisiin ei tule sienitauteja eikä tuhohyönteisiä; satunnaisesti saattaa tosin esiintyä orapihlajakemppejä (Cacopsylla peregrina).
Lajia ei ole helppo erottaa toisista orapihlajista. Esimerkiksi kanadanorapihlajaan eroa ulkonäössä on oikeastaan vain kukan heteiden määrä. Tosin leikatuissa pensasaidoissa aitaorapihlajaan ei useinkaan tule kukkia eikä marjoja.
Lähteet
muokkaa- Pentti Alanko ja Mikko Lagerström: Kukkapuut. (s. 109–110) Tammi, 2004.