Aiolialaiset

yksi antiikin Kreikan pääheimoista

Aiolialaiset (m.kreik. Αἰολεῖς, Aioleis) olivat yksi antiikin Kreikan pääheimoista. Klassisella kaudella aiolialaisten pääalueita olivat Thessalia, Boiotia sekä Vähän-Aasian luoteisrannikon Aiolis, mukaan lukien Lesboksen saari. Aiolialaiset puhuivat aiolialaista murretta.[1][2]

Aiolialaisten asuma-alueet vastaavat pääosin aiolialaisen murteen (keltainen) aluetta antiikin Kreikan murrekartassa.

Historia

muokkaa

Aiolialaiset saivat nimensä Aiolokselta, jota pidettiin kreikkalaisessa mytologiassa heimon kantaisänä. Heimo asutti alun perin Thessaliaa ja Boiotiaa keskisessä Manner-Kreikassa. Aiolialaisia asui myös Aitoliassa ja Peloponnesoksen pohjoisosissa. Niin kutsuttujen doorilaisvalloitusten aikaan noin 1100-luvulla eaa. aiolialaisia muutti ensin Lesboksen saarelle ja sitten myös Vähän-Aasian luoteisrannikolle, joka sai heimon mukaan nimen Aiolis.[2][3]

Kieli ja kulttuuri

muokkaa

Aiolialaisten puhuma aiolialainen kreikka oli yksi klassisen kreikan päämurteista. Aiolialaisella murteella sai alkunsa kreikkalaisten vanhin lyyrinen runous,[4] jota edustavat ennen kaikkea Alkaios ja Sapfo.

Lähteet

muokkaa
  1. Aeolis Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.1.2018.
  2. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Aiolialaiset”, Antiikin käsikirja, s. 18. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  3. Aeolians, Dorians, Ionians The Latin Library. Viitattu 15.1.2018.
  4. CD-Facta 2005, aiolilaiset