Wikipedia

Škoda

tšekkiläinen konepajakonserni
Tämä artikkeli kertoo konepajakonsernista. Škoda Auto ja muita merkityksiä löytyy täsmennyssivulta.

Škoda Transportation a.s. on tšekkiläinen joukkoliikennevälineiden ja niiden komponenttien valmistamiseen erikoistunut konepajakonserni. Yritys työllistää yli 4 000 henkilöä[3], ja sen liikevaihto on yli 18 miljardia korunaa (2009).[1] Konsernin kotipaikka on Plzeňissä. ja siihen kuuluu kahdeksan tytäryhtiötä.[4] Tšekin lisäksi sillä on toimintoja Venäjällä ja Unkarissa.[3]

Škoda Transportation a.s.
Yritysmuoto Osakeyhtiö[1]
Perustettu 1859[2]
Toimitusjohtaja Tomáš Krskov[1]
Kotipaikka Plzeň[3]
Toimiala joukkoliikennevälineet
Tuotteet sähköjunat, johdinautot sekä niiden komponentit[1][3]
Liikevaihto 18 571 000 000 CZK (2009)
Liikevoitto 2 161 000 000 CZK (2007)[1]
Henkilöstö yli 4 000[3]
Tytäryhtiöt Škoda Transtech
Škoda Electric a.s.
Škoda Vagonka, a.s.
Pars nova a.s.
Movo spol s.r.o.
VÚKV a.s.
Poll, s.r.o.
Sibelektroprivod
Ganz-Skoda Electric Zrt.[4]
Kotisivu http://www.skoda.cz/en/

Vuonna 2015 Škoda osti Transtechin.[5]

Yritys on perustettu vuonna 1859, ja historiansa aikana se on valmistanut myös aseita, höyryvetureita, lentokoneita ja autoja.[2]

Tuotteet

muokkaa
 
Škoda 15 T -raitiovaunu.
 
Škoda 24Tr -johdinauto Riiassa, Latviassa.

Raideliikenne

muokkaa

Sähkökäyttöiset mallit

muokkaa

Yleissähköveturi 109 E:stä on kaksi muunnelmaa, joiden huippunopeudet ovat 160 ja 200 km/h.[6] Moottorijunamallistoon kuuluu kaksikerroksiset tyypit 471, 575, 671 ja 675. Mallit on suunnattu paikallisliikennekäyttöön. Yritys on esitellyt myös täysin uuden yksikerroksisen, matalalla lattialla varustetun mallin.[7] Matalalattiatyyppisistä raitiovaunuista 16 T on yhteen suuntaan ja 19 T on kumpaankin suuntaan kulkeva. Mallistoon kuuluvat myös kolmiosaiset erikoissovellukset ForCity Prague ja ForCity Riga.[8] Tuotevalikoimassa olevia metrovaunuja on myyty Kiovaan, Kazaniin sekä Pietariin.[9]

Dieselkäyttöiset mallit

muokkaa

Dieseltoiminen, VR:n toimeksiannosta kehitetty Dm12 on suunniteltu paikallisliikenteeseen erityisesti kylmiin olosuhteisiin. 814-914 ja 814-014 -814 ovat osittain matalalattiaisia; ensimmäinen koostuu kahdesta ja toinen kolmesta vaunusta.[10] Škoda on valmistanut Slovakian valtion rautateille lähiliikenteeseen tarkoitettua kaksikerroksista tyyppiä 951, johon kuuluu myös vaunumalli 051.[11]

Perusparannukset

muokkaa

Škoda on tehnyt perusparannettua 71 Em -tavaraveturimallia[6] ja uudistaa Prahan metrovaunuja.[9] Vuosina 2006–2010 Škoda perusparansi 30 954-mallista postijunaa. Uudistuksen yhteydessä niihin asetettiin kauko-ohjaus.[12] Perusparannuspaketteja myydään myös vanhoihin Tatra T3-, -K2- -K3R-NT- ja -T6A5-mallisiin raitiovaunuihin sekä eräisiin sähköveturisovelluksiin.[13]

Johdinautot

muokkaa

Yritys valmistaa johdinautomalleja Škoda 24Tr, Škoda 27Tr ja Škoda 30Tr, joista ensimmäinen ja viimeinen ovat pituudeltaan 12 metriä ja keskimmäinen 18 metriä. Kaikki mallit ovat matalalattiaisia.[14] Vanhemmat mallit, kuten Škoda 9Tr (1961-1983) ja Škoda 14Tr (1980-2004), menestyivät hyvin.

Komponentit

muokkaa

Škoda valmistaa sähkömoottoreita raitiovaunuihin, metroihin, sähkövetureihin, johdinautoihin ja kaivostyökoneisiin.[15] Tuotteisiin kuuluu myös johdinautojen ja raideliikennevälineiden ohjausjärjestelmät.[16]

Tytäryritykset

muokkaa
Tytäryritys Toimiala Sijainti
Škoda Electric a.s.[17] komponentit, johdinautot Plzeň,   Tšekki
Škoda Vagonka, a.s.[18] moottorijunat Ostrava,   Tšekki
Pars nova a.s.[19] perusparannukset Šumperk,   Tšekki
Movo spol s r.o.[20] huolto, perusparannukset Plzeň,   Tšekki
VÚKV a.s.[21] testaus Praha,   Tšekki
Poll, s.r.o.[22] komponentit Praha,   Tšekki
Sibelektroprivod komponentit[23] Novosibirsk,   Venäjä[24]
Ganz-Skoda Electric Zrt.[25] komponentit, johdinautot Budapest,   Unkari

Historia

muokkaa
 
Kuva Škoda-tehtaalta vuonna 1869.

Perustaminen

muokkaa

Vuonna 1859 kreivi Waldstein-Wartenberg perusti tytäryrityksen valimo- ja konepajayritystään varten. Vuonna 1866 yrityksen henkilöstö käsitti jo yli 100 työntekijää, ja yritystä johtamaan nimitettiin Emil Škoda. Škoda osti tehtaan vuonna 1869 ja alkoi pian laajentaa sitä. 1880-luvulla avattiin nykyaikainen valimo, jossa pystyttiin tuottamaan jopa kymmenien tonnien kokoisia kappaleita. Yrityksen tärkeimpiä tuotteita olivat laivanrakennukseen käytetyt suuret valetut ja taotut kappaleet sekä sokerinjalostuslaitteistot.[2]

Aseteollisuus

muokkaa
 
Itävalta-Unkarin laivaston SMS Viribus Unitiksen tykkitornien valmistusta Škodan tehtaalla Plzeňissä noin vuonna 1909.

Yrityksestä muodostettiin osakeyhtiö vuonna 1899, ja siitä kasvoi pian Itävalta-Unkarin suurin asetehdas, joka valmisti tykkejä ja niiden ammuksia jalkaväen ja merivoimien käyttöön. Škoda teki myös merkittäviä vientikauppoja; se valmisti muun muassa Niagaran vesivoimalaitoksen putkistojärjestelmän, Suezin kanavan sulkuportit, useita sokeritehdaslaitteistoja Turkkiin ja panimoita ympäri Eurooppaa. Tykkejä myytiin Kaukoitään sekä Etelä-Amerikkaan.[2]

Ensimmäinen maailmansota

muokkaa

Ensimmäisen maailmansodan aikana yritykseen investoitiin voimakkaasti. Tuolloin Škoda-konserniin kuului useita asetehtaita nykyisen Tšekin alueella ja sen ulkopuolella. Vuonna 1917 yrityksessä työskenteli jo yli 35 000 henkilöä.[2]

Monialayritykseksi

muokkaa

Tšekkoslovakian itsenäistyttyä vuonna 1918 Škoda muuttui asetehtaasta monialayritykseksi. Perinteisten teollisuusalojen lisäksi yritys alkoi valmistaa höyryvetureita. Vuonna 1923 siivekäs nuoli rekisteröitiin yrityksen tavaramerkiksi. 1930-luvulla vallinneen poliittisen tilanteen seurauksena aseiden valmistuksen osuus alkoi jälleen kasvaa.[2]

Kansallistaminen ja uudelleenjärjestelyt

muokkaa
 
Škoda 706 RO -linja-auto Brnossa.

Toisen maailmansodan aikana yritys kärsi merkittäviä vahinkoja; 70 prosenttia Škodan tuotantotiloista tuhoutui ilmapommitusten seurauksena. Vuonna 1945 yritys kansallistettiin ja pilkottiin; Mladá Boleslavin autotehtaat, Prahassa ollut lentokonetehdas, Slovakiassa sijainneet tehtaat sekä elintarvikkeiden jalostuslaitteistoja valmistaneet tehtaat irrotettiin emoyrityksestä. Ydintoimialoiksi muodostuivat raskas konepajateollisuus, tuotantovälineet, joukkoliikennevälineet sekä energiantuotantovälineet. Sosialistiset maat muodostivat merkittävimmän osan vientikohteista.[2]

Yksityistäminen

muokkaa

Vuonna 1989 tapahtuneen sosialistisen järjestelmänmuutoksen jälkeen Škoda muutettiin valtionyrityksestä yksityiseksi osakeyhtiöksi. Markkinoita alettiin hakea SEV-maiden ulkopuolelta, ja tuotannossa päätettiin keskittyä raideliikennevälineiden valmistukseen ja kunnostukseen, jota pidettiin yrityksen vahvimpana ydintoimialana.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e E15.cz/Zprávy – Škodu Transportation získal šéf Krsek a další manažeři Mladá fronta a.s.. Viitattu 17.7.2011. (tšekiksi)
  2. ↑ a b c d e f g h Škoda Transportation a.s. – History Škoda Transportation a.s.. Viitattu 17.7.2011. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e Škoda Transportation a.s. – Company Profile Škoda Transportation a.s.. Viitattu 17.7.2011. (englanniksi)
  4. ↑ a b Škoda Transportation a.s. – Škoda Companies Škoda Transportation a.s.. Viitattu 17.7.2011. (englanniksi)
  5. ↑ Škoda ostaa vaunuvalmistaja Transtechin Yle Uutiset. 4.8.2015. Yleisradio. Viitattu 4.8.2015.
  6. ↑ a b Škoda Transportation a.s. – Locomotives Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  7. ↑ Škoda Transportation a.s. – Electric Multiple Units Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  8. ↑ Škoda Transportation a.s. – Tramcars Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  9. ↑ a b Škoda Transportation a.s. – Metro Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  10. ↑ Škoda Transportation a.s. – Motor cars and units Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  11. ↑ Škoda Transportation a.s. – Coaches Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  12. ↑ Škoda Transportation a.s. – Control Vehicle 954 Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  13. ↑ Škoda Transportation a.s. – Repair and modernization of rail vehicles Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  14. ↑ Škoda Transportation a.s. – Trolleybuses Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  15. ↑ Škoda Transportation a.s. – Traction motors Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  16. ↑ Škoda Transportation a.s. – Drives Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  17. ↑ Škoda Electric a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  18. ↑ Škoda Vagonka, a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  19. ↑ Pars nova a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  20. ↑ Movo spol s r.o. – Let us introduce ourselves Movo spol s r.o.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  21. ↑ VÚKV a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  22. ↑ Poll, s.r.o. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  23. ↑ Sibelektroprivod – Products – Traction systems Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  24. ↑ Sibelektroprivod – About the company – History Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  25. ↑ Ganz-Skoda Electric Zrt. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Škoda&oldid=21890450”