Östersund–Jällivaara-rata

Östersund–Jällivaara-rata on Ruotsin rataverkkoon kuuluvan Inlandsbanan-radan pohjoisin osuus. Rataosan pituus on 746 kilometriä, ja lukuun ottamatta rataosuutta Östersund–Jamtli se on yksiraiteinen, sähköistämätön eikä sillä ole automaattista junien kulunvalvontaa. Rataosan ylläpidosta ja liikennöinnistä vastaa vuonna 1993 perustettu Inlandsbanan AB.

Östersund–Jällivaara
Perustiedot
Reitti	Östersund–Jällivaara
Rakennettu	useissa osissa 1910–1936
Omistaja	Inlandsbanan AB
Ylläpitäjä	Inlandsbanan AB
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	Inlandståget AB, Green Cargo
Henkilöjunia / vrk	2 (vain kesäisin)
Tavarajunia / vrk	2–4
Tekniset tiedot
Pituus	746 km
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1 435 mm
Sähköistys	ei
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	80 km/h
• tavaraliikenteessä	80 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	Östersund–Jamtli, Jällivaara
Ohjauskeskus	Ånge (Östersund–Jamtli), Boden (Jällivaara)
Miehitetyt asemat	Ulriksfors, Hoting, Storuman, Sorsele, Arvidsjaur
Suojastus	Östersund–Jamtli
Kulunvalvonta	Östersund–Jamtli, Jällivaara
Östersund–Jällivaara Km   Lyh. Liikennepaikat Vtå Vitåfors  Kiirunaan 746,5 Gv Jällivaara (Gällivare)  Bodeniin 716,3 Ajo Avvakajjo 707,9 Je Jutsajaure 701,3 Lpb Luspebryggan 693,5 Pj Porjus 692,1 Pjf Porjusfallen 687,1 Leä Luleälvsbron 683,4 Hså Harsprånget 678,0 Pks Pakkoselet 651,9 Vkj Vaikijaur 646,3 Jk Jokimukka (Jokkmokk) 638,7 Gpc Geografiska polcirkeln 614,5 Mtm Maitum 604,8 Ker Kerkejaure 587,1 Kit Kitajaur 583,2 Kåb Kåbdalis 544,9 Vaj Varjisträsk 533,7 Päb Piteälvsbron 533,6 Piitimenjoki (silta) 521,0 Mos Moskosel 512,0 Tja Tjappsåive 479,1 Nkr Norra Kikkejaur 472,9 Ajr Arvidsjaur  Jörniin (lakkautettu) 469,8 Klo Klocksta 447,5 Ava Avaviken 440,0 Ren Renviken 432,0 Gln Gullön 419,6 Sgä Slagnäs 404,9 Bur Buresjön 387,9 Sir Sorsele industrispår 381,4 Srs Sorsele 361,9 Bnk Blattnicksele 349,2 Sdnä Sandsjönäs 345,8 Lms Lomselenäs 312,4 Sum Storuman 312,0  Hällnäsiin 302,2 Vld Vinlidsberg 278,1 Fig Fiandberg 270,9 Vjm Vojmån 263,3 Vgs Volgsele 258,4 Aö Aronsjölid 248,8 Lvd Lövliden 248,2 Vmat Vilhelmina Timmer 244,4 Vma Vilhelmina 234,2 Vgf Volgsjöfors 222,1 Mlf Meselefors 220,5 Mcp Meselefors Campingplats 190,3 Sti Storberget industriområde 188,0 Dta Dorotea 187,2 Dtc Dorotea Campingplats 167,2  Forsmoon 166,9 Htg Hoting 164,7 Hcp Hoting Campingplats 162,7 Hoting timmerterminal 135,1 Löb Lövberga 119,7 Ssd Strömsund 115,5 115,3 Uf Ulriksfors 98,3 Hvn Hallviken 80,4 Js Jämtlands Sikås 80,1 9,4 Hdl Hammerdal 62,2 Mfn Munkflohögen 45,2 Nån Norderåsen 38,1 Hgs Häggenås 28,4 Lit Lit 12,6 Åkt Åskott 5,6  Storlieniin 1,9 Jli Jamtli 1,2 1,0 Ösv Östersund västra 0,0 Ös Östersund C  Sundsvalliin Merkkien selitykset
Infobox OK

Historia

Rata avattiin liikenteelle useassa osassa seuraavasti:

• 1910–1911: Jällivaara–Porjus
• 1911–1912: Östersund–Ulriksfors–Strömsund
• 1915: Ulriksfors–Dorotea
• 1918: Dorotea–Vilhelmina
• 1923: Vilhelmina–Storuman
• 1927: Porjus–Jokimukka
• 1928: Storuman–Sorsele sekä poikkirata Jörn–Arvidsjaur
• 1933: Arvidsjaur–Storuman
• 1936: Arvidsjaur–Jokimukka

Liikenne

Vastavalmistuneenakaan rataosa ei ollut kovinkaan vilkasliikenteinen. Maantieliikenteen ja henkilöautoilun yleistymistä edeltävänä aikana 1950-luvulla rataosan liikenne oli historiansa vilkkainta. Tämän jälkeen alkoi sekä henkilö- että tavarajunavuorojen vähentyminen rahdin ja matkustajien siirtyessä maanteille. 1970–1980-luvuilla rataosalta lakkautettiin muutamia lyhyitä sivuratoja, samoin kuin osa tavaraliikenteestä Jokimukan eteläpuolelta.

1980-luvun lopussa henkilöliikenteen alasajo aloitettiin ja sen lakkautus tapahtui vuonna 1991. Rataosaa uhkasi jopa purkaminen, mutta vuonna 1993 se siirtyi valtiolta Inlandsbanan AB:n omistukseen. Yhtiö liikennöi radalla muutamia tavarajunavuoroja ympäri vuoden sekä kesällä turistisesongin aikaan henkilöjunaliikennettä kiskobussein.

Aiheesta muualla

• Järnväg.net: Banguide: Östersund–Gällivare (Arkistoitu – Internet Archive)