Ero sivun ”Tinnitus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Versio 18. joulukuuta 2019 kello 20.20 muokkaa Kimuri (keskustelu \| muokkaukset) 63 muokkausta sisältöä lisätty Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta ← Vanhempi muutos		Versio 10. elokuuta 2023 kello 06.47 muokkaa kumoa InternetArchiveBot (keskustelu \| muokkaukset) botit 283 490 muokkausta Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5 Uudempi muutos →
(23 välissä olevaa versiota 14 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: {{lupaava}} ~~[[Kuva:TinnitusBooks.JPG\|thumb\|Tinnituksesta kertovia kirjoja]]~~ {{Tauti '''Tinnitus''' ({{K-la\|tinnitus}} < ''tinnire'' 'soida') on [[korva]]n soimista tai huminaa, joka ei johdu ulkopuolisesta äänilähteestä. Tinnituksen yleisin syy on altistuminen melulle. Usein kuulo säilyy silti normaalina. Ohimenevää hetkellistä tinnitusta esiintyy noin puolella väestöstä. Kroonisesta parantumattomasta tinnituksesta Suomessa kärsii arviolta noin 500 000 henkilöä.<REF name="tinnitus"/> Tinnitusta voi esiintyä myös kuuroilla.<ref name="Tinnitus - kysy asiantuntijalta">[http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta/kysymys/78/mika_aiheuttaa_korvien_soimisen_ Mikä aiheuttaa korvien soimisen?] Tiede.fi</ref> \| nimi = Tinnitus ~~Tinnitus on yhtä yleistä [[mies\|miehillä]] ja [[nainen\|naisilla]].~~ \| kuva = - \| leveys = \| kuvateksti = \| ala = [[korva-, nenä- ja kurkkutautioppi]], [[audiologia]] \| syyt = yleisin syy sisäkorvan vaurio \| oireet = korvien soiminen \| esiintyvyys = 10 % väestöstä \| kuolleisuus = \| diagnosointi = \| ehkäisy = \| hoito = oireiden lievittäminen \| ICD10 = {{ICD10\|H\|93\|1\|h\|90}} \| ICD9 = {{ICD9\|388.3}} \| ICDO = \| OMIM = \| OMIM_mult = \| tautitietokanta = \| tautitietokanta_mult = \| medlineplus = 003043 \| medlineplus_mult = \| DSMIV = \| meshid = \| meshvuosi = \| meshnimi = \| meshnumero = }}▼ '''Tinnitus''' ({{K-la\|tinnitus}} < ''tinnire'' 'soida') tarkoittaa [[Korva\|korvien]] soimista. Se on [[sisäkorva]]n [[karvasolu]]jen tuottama kuulohavainto, joka ei johdu ulkopuolisesta äänilähteestä. Tinnitus on useimmiten ohimenevä vaiva, mutta noin kymmenellä prosentilla väestöstä se on jatkuvaa ja häiritsevää. Parannuskeinoa tinnitukseen ei ole, mutta oireita voidaan lievittää.<ref name=saarelma>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00281 \| Nimeke = Tinnitus (korvien soiminen) \| Tekijä = Osmo Saarelma \| Ajankohta = 19.10.2021 \| Julkaisu = Lääkärikirja Duodecim \| Viitattu = 15.3.2022 }}</ref> ==~~Hoito~~Syyt==▼ Tinnitus voi johtua korvan tai sen lähikudosten vaurioitumisesta ja toimintahäiriöistä tai unettomuudesta.{{Lähde\|pyydetty=20.5.2019}} Tinnitukseen liittyy monesti myös [[hyperakusia]]a.{{Lähde\|pyydetty=20.5.2019}} Tinnitus syntyy useimmiten [[kuulohermo]]n ärsytyksestä, jonka [[keskushermosto]]n kuulojärjestelmä kokee äänenä. Tätä kutsutaan ''subjektiiviseksi tinnitukseksi'', sillä koettu ääni ei ole fysikaalista ääntä eikä sitä kuule kukaan muu kuin asianomainen itse. Harvinaisempaa on ''objektiivinen tinnitus'', joka on todellista fysikaalista ääntä korvassa. Tällainen ääni voi tulla esimerkiksi [[välikorva]]ssa tai sen lähellä olevien lihasten supistumisesta, [[Korvatorvi\|korvatorven]] välityksellä korvaan kulkeutuneesta hengitysäänestä tai verisuonista.<ref>Jauhiainen & Yli-Pohja 2009, s. 24, 28–31.</ref> ~~Krooniseen tinnitukseen ei ole parantavaa hoitoa. Oiretta voidaan kuitenkin helpottaa peittämällä sitä muilla äänillä.~~ Tinnituksen aiheuttajana on tavallisimmin sisäkorvan [[karvasolu]]jen hermopäätteiden vaurioituminen. Vaurion perussyy jää usein tuntemattomaksi, mutta se saattaa olla syntynyt pitkäaikaisesta [[melu]]sta tai yksittäisestä rajusta äänestä, kuten räjähdyksestä. Myös korvan seutuun osunut isku tai jotkin lääkkeet voivat olla vaivan taustalla. Harvemmin syynä voi olla sisäkorvan sairaus, kuten [[Ménièren tauti]] tai [[otoskleroosi]]. Myös pitkäaikainen niskan lihasten jännitys tai verisuonipoikkeavuus voivat aiheuttaa tinnitusta.<ref name=saarelma /> Tinnitus saattaa johtua myös myrkytyksestä.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2017/2_2017/palstat/klinikkaa-mullistava-laakehoidon-kehitys\|nimeke=Klinikkaa mullistava lääkehoidon kehitys\|julkaisu=Klinikkaa mullistava lääkehoidon kehitys\|viitattu=2021-04-11\|ietf-kielikoodi=fi-FI\|arkisto=https://web.archive.org/web/20210307022041/https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2017/2_2017/palstat/klinikkaa-mullistava-laakehoidon-kehitys\|arkistoitu=2021-03-07}}</ref> Yksi [[magnesium]]in puuteoireista on äkillisesti alkanut tinnitus.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.dailymail.co.uk/health/article-1359265/Daily-pill-stop-ringing-ears.html \| Nimeke = Daily pill that can stop the ringing in your ears\| Tekijä = Roger Dobson\| Ajankohta = 22.2.2011\| Julkaisija = Mail Online \| Viitattu = 7.2.2015 {{en}}}}</ref> ~~==Oireet==~~ Tinnitusääni on yleensä korkeataajuista jatkuvaa vinkunaa, kihinää tai kohinaa. Soiva siniaaltomainen tinnitusääni voi olla esimerkiksi 1 500 [[hertsi\|Hz]]:n [[ääni\|ääntä]]. Ääni voi olla myös huomattavasti korkeampaa, lähes kuuloalueen yläpäässä (15–20 kHz) olevaa vikinää. Monilla potilailla esiintyy useampaa eri tinnitusääntä yhtä aikaa.<ref name="tinnitus" /> Tinnitusta pahentavia tekijöitä ovat [[stressi]], [[kiire]] ja [[väsymys]].{{Lähde\|pyydetty=20.5.2019}} Tinnituksen mukana voi tulla unihäiriöitä, masennusta ja stressiä, jotka puolestaan ruokkivat tinnitusta. Tilapäistä tinnitusta voi pahentaa muun maussa [[korvakäytävä]]n tukkeutuminen, henkinen ja ruumiillinen rasitus, väsymys, [[tupakointi]] tai [[Alkoholijuomien käyttö\|alkoholin käyttö]]. Tinnituksesta kärsivillä on keskimääräistä useammin [[masennus]]ta, kilpirauhassairauksia, [[nivelrikko]]a, [[Nivelreuma\|reuma]]a ja [[astma]]a.<ref name=saarelma /> ▲==Hoito== Meluvaurion aiheuttamaa tinnitusta ei voida nykylääketieteen keinoin parantaa, ainakaan jos se on kestänyt pitkään. Äkillisesti syntyneeseen tinnitukseen saatetaan kokeilla [[ylipainehappihoito]]a. ==Oireet ja vaikutukset== Lääkärin tutkimukset ovat aiheellisia myös, jos tinnitukseen liittyy huimausta tai kuulon nopeaa huononemista tai se on toispuoleista. Joskus tinnitus johtuu korvan tai nenän tukkoisuudesta. Tällöin se voidaan hoitaa pois. Tinnituksen ääni voi kuulostaa vingunnalta, kohinalta, surinalta, sihinältä tai vihellykseltä.<ref name=saarelma /> Tinnitus voi esiintyä jommassakummassa korvassa tai molemmissa niin, että ääni tuntuu kuuluvan pään keskellä. Joillakin potilailla tinnitus esiintyy kahtena tai useampana erilaisena äänenä samanaikaisesti.<ref>Jauhiainen & Yli-Pohja 2009, s. 19–20.</ref> Joitakin ihmisiä jatkuvakaan tinnitus ei häiritse juuri lainkaan, mutta toisille ihmisille korvien soiminen voi aiheuttaa vaikeuksia keskittymiseen, nukahtamiseen tai muistamiseen.<ref name=saarelma /> Parantumattoman tinnituksenkin oireita voidaan kuitenkin lievittää ja elämänlaatua parantaa monin eri tavoin seurannaisvaikutuksen, kuten masennuksen ja unettomuuden, hoidolla.<ref name="Tinnitus (korvien soiminen">[http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=100&p_artikkeli=dlk00281&p_teos=dlk&p_selaus=7721 Tinnitus (korvien soiminen)] Duodecim terveyskirjasto.</ref> Tinnituksesta kärsivän [[Kuuloaisti\|kuulo]] säilyy usein muuten normaalina.<ref name=saarelma /> Yhtenä hoitokeinona tinnitukseen on ''sopeutuminen ajan kanssa'' tai lääkärin ja psykologin ohjaama sopeutumisvalmennus ja kuntoutus. Tinnituksesta kärsivien tulisi välttää hiljaisuutta ja elää normaalissa äänimaailmassa, mutta toisaalta välttää liian kovia meluääniä. Matalan, alle 90 Hz:n basson kuuntelemisen on tutkimuksissa{{Lähde\|pyydetty=18.12.2019}} todettu tuovan lievitystä tinnitukseen. ==Esiintyminen== Myös yksi [[magnesium]]in puuteoireista on äkillisesti alkanut tinnitus.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.dailymail.co.uk/health/article-1359265/Daily-pill-stop-ringing-ears.html \| Nimeke = Daily pill that can stop the ringing in your ears\| Tekijä = Roger Dobson\| Ajankohta = 22.2.2011\| Julkaisija = Mail Online \| Viitattu = 7.2.2015 {{en}}}}</ref> {{Lähde\|pyydetty=20.5.2019}} Väliaikainen tinnitus on melko yleinen vaiva. Se kuitenkin usein vaimenee tai häipyy ennen pitkää.<ref name=saarelma /> Kaikista ihmisistä noin 10 prosenttia kärsii jatkuvasta ja häiritsevästä tinnituksesta, ja yhdellä prosentilla vaiva on hyvin häiritsevä. Lisäksi 15–20 prosentilla ihmisistä tinnitus kestää kerrallaan pitempään kuin viisi minuuttia. Ajoittaisesta mutta lyhytkestoisemmasta tinnituksesta kärsii lisäksi noin 35 prosenttia ihmisistä.<ref>Jauhiainen & Yli-Pohja 2009, s. 16–17.</ref> Tinnituksen yleisyys kasvaa iän myötä, mutta vaivaa esiintyy myös nuorilla aikuisilla sekä joillain lapsillakin. Naisilla tinnitusta esiintyy joidenkin tutkimusten mukaan hiukan useammin kuin miehillä siitäkin huolimatta, että melukuulovaurioita tapahtuu miehille useammin kuin naisille.<ref>Jauhiainen & Yli-Pohja 2009, s. 18–19.</ref> ~~Myöskin niska- ja hartialihasten kireys ja kipu voivat aiheuttaa tinnitusta.{{Lähde\|pyydetty=20.5.2019}}~~ Tinnitusta voi esiintyä myös [[Kuurous\|kuuroilla]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta/kysymys/78/mika_aiheuttaa_korvien_soimisen_ \| Nimeke = Mikä aiheuttaa korvien soimisen? \| Julkaisu = Tiede.fi \| Arkisto = https://web.archive.org/web/20150218001528/http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/mika_aiheuttaa_korvien_soimisen \| Arkistoitu = 18.2.2015 }}</ref> Tinnitusäänen häiritsevyyttä voidaan rajoittaa käyttämällä tinnitustaajuuksia peittävää äänilähdettä. Tällaisena äänilähteenä voi toimia esimerkiksi tuuletin, radio tai erityinen tinnitusmaskeri<ref> [http://www.matari.fi/tinnitus.html tinnitusmaskeri]</ref>. Äänilähteen tarkoituksena on peittää kuultua tinnitusääntä ja helpottaa siten oireista kärsivän ahdistunutta oloa. ==Hoito== [[Alpratsolaami]]a (esim. Xanor) on käytetty tinnituksen aiheuttamaa ahdistusta lievittämään. Joillain potilailla tämän on huomattu myös vaimentavan tinnitusta. Myös epilepsialääkkeenä käytetyn [[klonatsepaami]]n (esim. Rivatril) on huomattu joskus lieventävän tinnitusta. Alpratsolaami ja klonatsepaami ovat voimakkaita [[bentsodiatsepiini\|bentsodiatsepiineja]], joita useimmat lääkärit eivät halua määrätä niiden voimakkaan riippuvuuspotentiaalin vuoksi. Jotkut masennuslääkkeet kuitenkin pahentavat tinnitusta ja jopa laukaisevat sen.{{Lähde\|pyydetty=20.5.2019}} Tinnitusta ei voi parantaa, mutta oiretta voidaan lievittää muun muassa käyttäytymistieteellisillä harjoituksilla ja äänihoidolla. Taustaäänillä voidaan peittää häiritsevää tinnitusta. Niskan lihaksia rentouttavat harjoitukset ja liikunta saattavat helpottaa oireita, samoin kuin henkisen rasituksen vähentäminen. Hyvin häiritsevästä tinnituksesta kärsiviä voidaan auttaa masennuksen ja unettomuuden hoidolla. Lääkehoidon tehosta ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.<ref name=saarelma /> Jos tinnitukseen liittyy muita oireita tai jos se kehittyy nopeasti, lääkärin tutkimukset ovat aiheellisia.<ref name=saarelma /> Lääkehoitona voi joskus olla apua sisäkorvan verenkiertoa parantavista tai nestepainetta vähentävistä lääkkeistä kuten [[betahistiini]]sta (esim. Betaserc). Betahistiini lisää korvan verenkiertoa ja on varsinaisesti [[Ménièren tauti\|Ménièren taudin]] hoitoon tarkoitettu lääke. Myös B12-vitamiinin puutoksella on todettu olevan yhteys tinnitukseen.{{Lähde\|pyydetty=20.5.2019}} Tinnituksen parantamiseksi on tutkittu magneettistimulaatiota ja sen poistavaa vaikutusta soimisääniin. Keinon hyöty on kuitenkin epävarma ja tutkimuksen alla.<ref> [http://tyopiste.ttl.fi/uutiset/sivut/Kun_korvissa_vinkuu_ja_viheltaa.aspx Kun korvissa vinkuu ja viheltää, Työpiste-verkkolehti 11.4.2013]</ref> == Katso myös == Rivi 36 ⟶ 62: == Lähteet == * {{Kirjaviite \| Tekijä = Jauhiainen, Tapani & Yli-Pohja, Päivi \| Nimeke = Tinnitus: tuhat ja yksi ääntä \| Vuosi = 2009 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Duodecim \| Tunniste = ISBN 978-951-656-343-8 }} {{viitteet\|viitteet=▼ === Viitteet === ~~<ref name="tinnitus">[http://www.tohtori.fi/?page=2442205&id=4520450 Tinnitus.] tohtori.fi. </ref>~~ ▲{{viitteet~~\|viitteet=~~}} == Aiheesta muualla ==▼ <ref name="Tinnitus (korvien soiminen">[http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=100&p_artikkeli=dlk00281&p_teos=dlk&p_selaus=7721 Tinnitus (korvien soiminen)] Duodecim terveyskirjasto.</ref> {{commonscat}} ▲}} * {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.tsr.fi/files/Uutistori/tiedonsilta/2002_1/pages/08tarjoilija.htm\| Nimeke = Vähätelty tinnitus on piinaava kansantauti \| Tekijä = Leena Huovila \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = Tiedon silta \| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 18.11.2007\| Kieli = \| arkisto = https://web.archive.org/web/20100307024955/http://www.tsr.fi/files/Uutistori/tiedonsilta/2002_1/pages/08tarjoilija.htm\| arkistoitu = 7.3.2010}}▼ ▲==Aiheesta muualla== * [http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=ati Tinnitus],''Terveyskirjasto: Lääkärikirja Duodecim'', Kustannus Oy Duodecim 2009 ▲* {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.tsr.fi/files/Uutistori/tiedonsilta/2002_1/pages/08tarjoilija.htm\| Nimeke = Vähätelty tinnitus on piinaava kansantauti \| Tekijä = Leena Huovila \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = Tiedon silta \|Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 18.11.2007\| Kieli = }} [http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+uskovat+keksineensä+hoitokeinon+tinnitukseen/1135263102040 Tutkijat uskovat keksineensä hoitokeinon tinnitukseen] HS 17.1.2011 [http://www.tinnitusyhdistys.fi/ Suomen tinnitusyhdistys] ~~{{Metatieto}}~~ [[Luokka:Korvataudit]] [[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] [[Luokka:61.7 Kliininen lääketiede]]