Punkaharju
Punkaharju on Suomen entinen kunta, nykyisin osa Savonlinnan kaupunkia, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asui lakkauttamishetkellä 3 702 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 748,12 km2, josta 276,86 km2 oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 7,86 asukasta/km2. Punkaharju on maisemistaan tunnettu pitäjä, jonka keskustaajama on Punkasalmi ja toinen taajama Putikko. Punkaharjun naapurikunnat olivat Kerimäki, Kesälahti, Parikkala, Ruokolahti, Savonlinna ja Sulkava.
Punkaharju | |
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Savonlinna |
|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
Seutukunta | Savonlinnan seutukunta |
Kuntanumero | 618 |
Perustettu | 1924 |
Kuntaliitokset |
Sääminki (1973) |
Liitetty | 2013 |
– liitoskunnat |
Savonlinna Kerimäki Punkaharju |
– syntynyt kunta | Savonlinna |
Pinta-ala |
748,12 km² [1] (1.1.2012) |
– maa | 471,26 km² |
– sisävesi | 276,86 km² |
Väkiluku |
3 702 [2] (31.12.2012) |
– väestötiheys | 7,86 as./km² (31.12.2012) |
Historia
Alueella oli asutusta jo kivikaudella vaara-asutuksena. Keskiajalla seutu oli karjalaisten ja savolaisten kalastusalueena, ja pysyvä asutus muodostuikin 1400-luvulla. Kirkollisesti Punkaharju kuului alkujaan Sääminkiin ja vuodesta 1647 alkaen Kerimäkeen. Punkaharjun seurakunta itsenäistyi vuonna 1922 ja kunta aloitti toimintansa 1924. Punkaharjuun liitettiin vuonna 1973 alueita Säämingin kunnasta. Vuonna 2013 kunta liitettiin Savonlinnaan.
Nähtävyyksiä
Punkaharju on kuuluisa Salpausselästä luoteeseen erkanevista kauniista harjuistaan, joista kunta on saanut nimensä. Jääkauden aikana muodostunut kapea seitsemän kilometriä pitkä Punkaharju on yksi Suomen kansallismaisemista. Se kulkee Puruveden poikki jakaen sen Pihlajaveteen ja Puruveteen , joiden väliset salmet sijaitsevat harjun kummassakin päässä. Harjualueella sijaitseva Punkaharjun luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1991. Alueesta muodostui merkittävä matkailukohde jo 1800-luvulla, jolloin harjun pohjoispäässä sijainneesta metsänvartijan asunnosta vähitellen muotoutui nykyinen Valtionhotelli.
Punkaharjun muita nähtävyyksiä ovat Punkaharjun puukirkko (R. Rouhe, 1923), Taidekartano Johanna Oras, Punkaharjun valtionpuisto ja huvipuisto Kesämaa. Punkaharjulla sijaitsevat myös Metsäntutkimuslaitoksen toimintayksikkö, Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto (1994), sekä Metsäntutkimuslaitoksen puulajipuisto.
Liikenne
Punkaharjun kautta kulkee Savonlinnan rata, jonka varrella kunnan alueella ovat Punkaharjun ja Luston asemat sekä Retretin seisake. Rata kulkee Punkaharjun pohjoisreunaa pitkin yhdessä valtatien 14 kanssa. Punkaharjulta pääsee kesäisin myös laivalla Savonlinnaan.
Talous
Punkaharjun merkittävimpiä työnantajia ovat Finnforestin vaneri- ja kertopuutehtaat sekä kuntoutuskeskus Kruunupuisto.
Kulttuuri ja urheilu
Taidekartano Johanna Oras ja Putikko järjestävät kesäisin taidenäyttelyitä. Punkaharjulla toimivia urheiluseuroja ovat muun muassa Kulennoisten Pallo (KuP) ja Punkaharjun Urheilijat (PuU). Rallikuski Juho Hänninen on kotoisin Punkaharjulta. Biisonimafian tekijät ovat kotoisin Punkaharjulta; ja myös B2-elokuva on kuvattu Punkaharjulla.
Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.1.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.1.2013.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Punkaharju Wikimedia Commonsissa
- Matkailu
- Punkaharjun matkailusivut
- Punkaharjun Kesämaan kotisivut
- Suomen Metsämuseo Luston kotisivut
- Taidekartano Johanna Oras kotisivut
- Luonto
- Urheilu