Ero sivun ”Punkaharju” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) →Nähtävyyksiä: -w (ei kai Oras entisen Retretin tiloissa toimi) |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p typo |
||
Rivi 41:
Alueesta muodostuikin merkittävä matkailukohde jo 1800-luvulla, jolloin harjun pohjoispäässä sijainneesta metsänvartijan asunnosta vähitellen muotoutui Valtionhotelli. [[Punkaharjun Valtionhotelli]] siirtyi vuonna 2016 yksityiseen omistukseen ja toimii nykyään nimellä [[Punkaharjun Valtionhotelli|Hotelli Punkaharju]]. Hotellin yrittäjänä toimii [[Saimi Hoyer]]. <ref> {{verkkoviite | Osoite =https://hotellipunkaharju.fi/punkaharjun-entisen-valtionhotellin-kunnostaminen-on-vuoden-kotiseututeko/ | Nimeke = Valtionhotellin kunnostaminen on Vuoden kotiseututeko | Julkaisija = hotellipunkaharju.fi| Viitattu = 22.1.2021}}</ref>
Punkaharjun muita nähtävyyksiä ovat [[Punkaharjun kirkko|Punkaharjun puukirkko]] (R. Rouhe, 1923), [[Taidekartano Johanna Oras]], Punkaharjun [[valtionpuisto]] ja huvipuisto [[Kesämaa (huvipuisto)|Kesämaa]]. Punkaharjulla sijaitsevat myös Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus [[Lusto Suomen Metsämuseo|Lusto]] (1994), [[Luonnonvarakeskus|Luonnonvarakeskuksen]] [[Punkaharjun puulajipuisto|puulajipuisto]]
==Liikenne==
|