Lähdekoodi sivulle Meksikon–Yhdysvaltain sota

{{Taistelu
| nimi           = Meksikon–Yhdysvaltain sota
| osa_sotaa      = 
| kuva           = Mexican–American War (without Scott's Campaign)-en.svg
| kuvateksti     = Kartta sodan kulusta.
| päivämäärä     = [[1846]]–[[1848]]
| paikka         = [[Meksiko]]
| casus          = 
| aluemuutokset  = Meksiko menetti maansa [[Rio Grande]]n pohjoispuolella, sekä Uuden Meksikon ja Ylä-Kalifornian alueilla.
| vaikutukset    = 
| lopputulos     = Yhdysvaltojen voitto<br>[[Guadalupe Hidalgon rauha]]nsopimus
| taistelija1    = {{Yhdysvallat}}<br>[[Tiedosto:1stBearFlag.svg|25px|]] [[Kalifornian tasavalta]]
| taistelija2    = {{Meksiko}}
| komentaja1     = [[Zachary Taylor]]<br>[[Winfield Scott]]<br>[[Stephen Watts Kearny|Stephen Kearny]]
| komentaja2     = [[Antonio López de Santa Anna]]<br>[[Pedro de Ampudia]]
| vahvuus1       = 
| vahvuus2       = 
| tappiot1       = 
| tappiot2       = 
| huomautus      = 
| muut_taistelut = 
}}
'''Meksikon–Yhdysvaltain sota''' oli 1846 - 1848 [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] ja [[Meksiko]]n välillä käyty sota, joka oli alkanut kiistoista [[Texas]]in asemasta [[Texasin vallankumous|Texasin vallankumouksen]] jälkeen ja [[Texasin tasavalta|Texasin tasavallan]] liityttyä Yhdysvaltoihin vuonna 1845. Selkkaus maiden vastaisella rajalla johti Yhdysvaltojen sodanjulistukseen ja taistelujen jälkeen Meksikon pääkaupungin [[México]]n miehitykseen. Sodan päätti [[Guadalupe Hidalgon rauha]]nsopimus, jolla Meksiko luopui alueistaan Ylä-Kaliforniassa, Uudessa Meksikossa ja [[Rio Grande]]n pohjoispuolella. Meksiko menetti näin yli puolet sotaa edeltäneistä maistaan.

==Tausta==
[[Tiedosto:Wpdms republic of texas.svg|thumb|vasen|[[Texasin tasavalta|Texasin tasavallan]] kartta ja sen kiistellyt alueet.]]
Nykyisen [[Texas]]in eli silloisen Tejasin alueelle oli alkanut saapua yhdysvaltalaisia siirtolaisia 1800-luvun alussa. Meksiko yritti lopulta saattaa raja-alueensa tiiviimmin oman valtansa alle kannustamalla meksikolaisia siirtolaisia asettumaan alueelle ja kieltämällä yhdysvaltalaisten siirtolaisten saapumisen vuonna 1830. Yhdysvaltalaiset siirtolaiset pitivät Meksikon kasvavaa vaikutusvaltaa uhkana ja kun [[Antonio López de Santa Anna]] kaatoi [[Gómez Farías]]in, Texasin siirtolaiset julistautuivat muutamien meksikolaisten liberaalien tukemana riippumattomaksi [[Texasin tasavalta|Texasin tasavallaksi]] vuonna 1835. Santa Anna yritti kukistaa tasavallan [[Texasin vallankumous|Texasin vallankumouksen]] aikana, mutta hän jäi vangiksi [[San Jacinton taistelu]]ssa. Santa Anna vapautettiin vuonna 1837 hänen luvattuaan olla hyökkäämättä uudestaan ja vaikka hän myöhemmin julisti lupauksensa pätemättömäksi, uutta sotaretkeä ei järjestetty ja Texasin tasavallan itsenäisyys säilyi.<ref name="val01">{{Kirjaviite | Tekijä = Valtonen, Pekka | Nimeke = Latinalaisen Amerikan historia | Vuosi = 2001 | Luku = | Sivu = 252-256 | Selite = 2. painos | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-495-510-2 }}</ref>

Texasin vallankumouksen jälkeen Meksikossa vallitsi poliittinen kriisi ja Santa Anna päätyi lopulta maanpakoon. Samoihin aikoihin Yhdysvalloissa oli alettu esittää Texasin liittämistä Yhdysvaltoihin. Ajatusta oli aluksi vastustettu, koska Texas olisi lisännyt Yhdysvaltojen [[orjuus|orjaosavaltioiden]] määrää. Kun [[Yhdistynyt kuningaskunta]] alkoi kuitenkin sekaantua asioihin pyrkien vahvistamaan Texasin itsenäisyyttä Yhdysvaltoja vastaan, mielipiteet kääntyivät liitoksen puolelle.<ref name="val01" /> [[James Knox Polk]] valittiin presidentiksi hänen luvattuaan liittää Texas Yhdysvaltoihin ja äänestyksen asiasta järjesti väistyvä presidentti [[John Tyler]]. [[Yhdysvaltain kongressi]] päätti liitoksesta 1. maaliskuuta 1845.<ref name="enc">{{Kirjaviite | Tekijä = Burkholder, Mark A. | Nimeke = Encyclopedia of Latin America | Vuosi = 2010 | Luku = | Sivu = 311-313 | Selite = Vol. 3 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Facts on File | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-0-8160-7359-7 }}</ref> Meksiko ei ollut tunnustanut Texasin itsenäisyyttä saatikka sen liittämistä Yhdysvaltoihin, mutta maa ei kyennyt myöskään järjestämään sotaretkeä vaikutusvaltansa palauttamiseksi. Yleinen mielipide Meksikossa oli Yhdysvaltojen vastainen. Presidentti [[José Joaquín de Herrera]] oli yrittänyt neuvotella Yhdysvaltojen kanssa, mutta joulukuussa 1845 armeija syrjäytti hänet nostaen valtaan kenraali [[Mariano Paredes]]in.<ref name="val01" />

Tilanne Texasin rajalla kärjistyi pian vallankaappauksen jälkeen. Yhdysvallat oli keskittänyt joukkoja [[Rio Grande]]n varrelle, kun taas meksikolaisten mielestä raja kulki [[Nueces (joki)|Nuecesjoella]]. Huhtikuussa 1846 yhdysvaltalaisten ja meksikolaisten joukkojen välillä käytiin yhteenotto, jota Yhdysvallat käytti syynä sodanjulistukselle Meksikolle.<ref name="val01" /> Kenraali [[Zachary Taylor]]in johtamat joukot ottivat yhteen pienen meksikolaisen ratsuväen osaston kanssa ja yksi amerikkalainen kuoli. Polk vei esityksen sodanjulistuksesta kongressille, joka hyväksyi sen 13. toukokuuta 1846.<ref name="enc" />

==Sota==
[[Tiedosto:Battle of Chapultepec.jpg|thumb|[[Chapultepecin linnan taistelu]].]]
[[Tiedosto:Mexico nebel.jpg|thumb|Yhdysvaltojen joukot Méxicossa.]]
Sodan ensimmäisen kolmen kuukauden aikana yhdysvaltalaiset etenivät Meksikoon kolmena osastona, joista ensimmäinen eteni [[Stephen Watts Kearny]]n johdolla [[Arizona]]an, [[New Mexico]]on<ref name="enc" /> ja lopulta [[Kalifornia]]an vallaten [[San Diego]]n ja [[Los Angeles]]in. Kaksi muuta osastoa valtasivat [[Saltillo]]n ja [[Monterrey]]n seudut Zachary Taylorin johdolla. Montereyssa amerikkalaiset kävivät [[Monterreyn taistelu|kiivaan taistelun]] [[Pedro de Ampudia]]n johtamia meksikolaisia vastaan, mutta Ampudian oli lopulta antauduttava.<ref name="enc" />

Pohjois-Meksikon voittojen jälkeen alettiin suunnitella [[México]]n kaupungin valtausta. Sodan kuluessa Parades oli osoittautunut kyvyttömäksi komentajaksi ja Meksikon kongressi kutsui maanpaossa olleet Santa Annan ja [[Gómez Farías]]in takaisin Meksikoon toivoen näiden kahden entisen kilpakumppanin voivan pelastaa maan ahdingostaan. Yhdysvallat oli saartanut Meksikon mereltä, mutta Santa Annan sallittiin tarkoituksellisesti päästä maahan [[Veracruz (kaupunki)|Veracruzin]] kautta, koska tämän saapumisen toivottiin aiheuttavan entistä enemmän poliittista sekaannusta Meksikossa. Joulukuussa 1846 Santa Anna valittiin presidentiksi ottaen komentoonsa maan armeijan. Rahaa armeijaa varten saatiin takavarikoimalla kirkon omaisuutta. Tämä johti konservatiivien kapinaan pääkaupungissa helmikuussa 1847, mutta Santa Annan onnistui rauhoittamaan tilanne erottamalla hallinnon johtoon asettunut Gómez Farías.<ref name="val01" />

Santa Anna oli lopulta saanut kokoon 20&nbsp;000 miehen armeijan ja helmikuussa 1847 hän marssi pohjoiseen Taylorin joukkoja vastaan. [[Buena Vistan taistelu]]n jälkeen meksikolaisten oli kuitenkin vetäydyttävä. Meksikolaiset eivät suostuneet neuvottelemaan ja Polk pelkäsi pitemmän sodan vahvistavan Taylorin asemaa, jota Polk piti mahdollisena kilpailijanaan tulevissa presidentinvaaleissa. Yhdysvaltalaiset päättivät avata uuden rintaman, kun kenraali [[Winfield Scott]]in joukot nousivat 9. maaliskuuta maihin lähellä Veracruzin kaupunkia. 12&nbsp;000 yhdysvaltalaista piiritti kolmen viikon ajan kaupunkia, joka antautui 29. maaliskuuta. Yhdysvaltalaiset alkoivat edetä kohti pääkaupunki Méxicoa.<ref name="enc" />

Santa Anna vastasi Scottin muodostamaan uhkaa marssien tätä vastaan ja kohtaamalla yhdysvaltalaiset tappioon päättyneessä [[Cerro Gordon taistelu]]ssa 18. huhtikuuta. Vetäytyvien meksikolaisten perässä saapuvat yhdysvaltalaiset valtasivat [[Jalapa]]n ja [[Pueblo]]n saapuen Méxicon tuntumaan elokuussa. Santa Annan joukot voitettiin jälleen kerran [[Churubuscon taistelu|Churubuscon]] ja [[Molina del Reyn taistelu]]issa. Santa Anna ja suurin osa Meksikon armeijasta karkasivat lopulta maaseudulle, jossa he jatkoivat vastarintaa pieninä ryhminä. Nyt puolustamatta jääneen Méxicon asukkaat yrittivät järjestää vastarintaa eteneville yhdysvaltalaisille.<ref name="enc" /> Etenkin [[Chapultepecin linnan taistelu]]sta tuli meksikolaisen kansallistunteen symboli. Vastarinta oli kuitenkin lopulta turhaa ja kaupunki antautui linnan menetyksen jälkeen yhdysvaltalaisille.<ref name="val01" />

==Seuraukset==
[[Tiedosto:Mexican Cession in Mexican View.PNG|thumb|Meksikon Yhdysvalloille menettämät alueet kartalla valkoisella.]]
Méxicon menetyksen jälkeen ei ollut täysin selvää, kenellä oli valtuus neuvotella rauhasta Yhdysvaltojen kanssa.<ref name="enc" /> Santa Anna oli eronnut presidentin virasta ja paennut maasta.<ref name="val01" /> Lopulta 27. syyskuuta korkeimman oikeuden tuomari [[Manuel de la Peña]] valittiin uudeksi presidentiksi ja hän pystytti uuden hallituksen [[Querétaro]]ssa. Neuvottelut rauhasta alkoivat tammikuussa 1848. Yhdysvaltojen puolella neuvotteluista vastasi [[Nicholas Trist]]. [[Guadalupe Hidalgon rauha]]nsopimus allekirjoitettiin 2. helmikuuta 1848.<ref name="enc" /> Meksiko menetti kaikki alueensa Rio Granden pohjoispuolella, minkä lisäksi maa luopui Uuden Meksikon ja Ylä-Kalifornian alueista. Menetetyt alueet vastasivat yli puolta Meksikon sotaa edeltäneestä alueesta.<ref name="enc" /> Kokoa alueella oli yli 1&nbsp;300&nbsp;000&nbsp;km².<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/event/Mexican-American-War | Nimeke = Mexican-American War | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 30.8.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Laiha lohtu oli Meksikon korvauksena maistaan saamat 15 miljoonaa [[yhdysvaltain dollari|dollaria]], varsinkin kun Kaliforniasta löytyi kultaa rauhaa seuranneena vuonna.<ref name="val01" /> Yhdysvaltojen menestyksen osaltaan mahdolliseksi tehnyt Meksikon poliittinen sekaannus jatkui vielä vuosikymmeniä sodan jälkeen.<ref name="enc" />

Yhdysvalloissa sotasankariksi nousseesta Zachary Taylorista tuli presidentti vuonna 1849. Yhdysvalloissa suureksi poliittiseksi kysymykseksi nousi orjuus Meksikolta vallatuilta alueilla. Orjuuskysymyksen kärjistyttyä lopulta [[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällissodaksi]] 1860-luvulla molemmilla puolilla taisteli Meksikon vastaisen sodan aikana harjaantuneita sotilaita.<ref name="brit" />

== Lähteet ==
{{viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

[[Luokka:Meksikon–Yhdysvaltain sota|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]