Ero sivun ”Kuolema” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[arvioimaton versio]

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Versio 2. helmikuuta 2021 kello 13.39 muokkaa Erikoistietäjä (keskustelu \| muokkaukset) 8 muokkausta p Lisätty linkki Suomen Erikoissiivouksen julkaisemaan artikkeliin, jossa kerrotaan kuoleman fysiologiasta. Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Nykyinen versio 15. lokakuuta 2024 kello 02.09 muokkaa kumoa Ipr1Bot (keskustelu \| muokkaukset) botit 193 638 muokkausta p Poistetaan vanhentuneita mallineita
(23 välissä olevaa versiota 15 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 2: {{Ihmisen ikäkaudet}} [[Tiedosto:SkullFromTheFront.JPG\|thumb\|Ihmisen pääkalloa ja kokonaista luurankoa pidetään kuoleman vertauskuvina.]] '''Kuolema''' tarkoittaa [[eliö]]n elintoimintojen päättymistä, jolloin [[elämä]] lakkaa. Kuolema aiheutuu pääasiassa [[sairaus\|sairaudesta]], [[tapaturma]]sta tai [[onnettomuus\|onnettomuudesta]] tai vanhuudesta (vanhasta iästä). Iän myötä kuolemaan johtavien sairauksien todennäköisyys kasvaa. Myös [[itsemurha]] on kuolinsyy. ~~'''Kuolema''' tarkoittaa [[eliö]]n elintoimintojen päättymistä.~~ == Kuoleman biologiaa == Lähtökohtaisesti kaikki ~~elävät organismit~~eliöt kuolevat joskus. Normaalien solujen elinaika jatkuu noin 50 jakautumiskerran päähän ([[Hayflickin raja]]). Niiden kromosomeissa olevat [[telomeeri]]t lyhentyvät jokaisella jakautumiskerralla. Erilaistumattomat kantasolut, sukusolut ja eräät syöpäsolut kykenevät telomeraasientsyymin avulla ylläpitämään kromosomiensa vakiopituuden. Kantasoluja on aikuisella varmasti esimerkiksi luuytimessä ja ihon orvaskedessä, mikä mahdollistaa mm. verisolujen tuotannon ja ihon uusiutumisen.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo93661&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth= \| Nimeke = Onko kuolema biologisesti väistämätön? \| Tekijä = Saksela, Eero \| Ajankohta = 2003 \| Julkaisija = Duodecim \| Viitattu = 8.3.2015 }}</ref> Eläimillä kuolema seuraa usein jonkin tärkeän elimen, kuten [[sydän\|sydämen]], toiminnan lakattua. Kasvit puolestaan voivat sopivissa olosuhteissa jatkaa elinkaartaan juurissaan ja versoissaan, jolloin voi olla tulkinnanvaraista, koska yksilö kuolee ja [[Kloonaus\|klooni]] jatkaa sen elämää. Yksisoluisten, [[jakautuminen\|jakautumalla]] lisääntyvien ~~organismien~~eliöiden kuolema on vielä vaikeampi määritellä. On mahdollista että [[eliö~~\|organismi~~]] kuolee, mutta osa sen [[solu]]ista ja [[elin\|elimistä]] jää eloon ja voidaan siirtää uuteen isäntään, kuten [[elinsiirto\|elinsiirron]] tapauksessa. Elinsiirron yhteydessä yhä elävät kudokset on poistettava nopeasti kuolleesta isännästä, ennen kuin ne kuolevat puutteellisten elintoimintojen takia. Toisaalta ~~organismin~~eliön yksittäiset solut tai jopa elimet voivat kuolla, mutta ~~organismi~~eliö voi jäädä eloon. Monet yksittäiset solut elävät vain lyhyen aikaa, joten suurin osa ~~organismin~~eliöiden soluista uusiutuu jatkuvasti. == Lääketieteellinen ja juridinen kuolema == {\| class="infobox" style="width:15em; text-align:center" \|- style="background:#ddd;" ! [[~~Kuva~~Tiedosto:Head skull anterior view.jpg\|40px]] [[Kuolema]]n tilat \|- \| Rivi 26: [[Lääketiede\|Lääketieteessä]] kuolema tarkoittaa elimistön toimintojen pysyvää lakkaamista. Kuolinhetki voidaan määritellä verenkierron ja hengityksen loppumisena (sydänkuolema, kliininen kuolema) tai aivojen toiminnan loppumisena ([[aivokuolema]]). Kuoleman juridinen määritelmä vaihtelee jonkin verran eri valtioissa. Suomessa ihminen voidaan todeta kuolleeksi, kun [[sydän]] on lakannut sykkimästä ja joku seuraavista pätee: [[hengitys]] ja [[verenkierto]] ovat loppuneet, ruumis on tuhoutunut tai toissijaiset kuolemanmerkit ovat ilmaantuneet. Hengityksen ja verenkierron loppuminen todetaan esimerkiksi silloin, jos [[elvytys\|elvytyksestä]] huolimatta verenkierto ei käynnisty tai jos elvytykseen päätetään olla ryhtymättä toivottoman ennusteen vuoksi. Ruumiin tuhoutuminen tarkoittaa esimerkiksi palamista tai murskaantumista. Toissijaiset kuolemanmerkit ovat [[lautuma\|lautumien]] ja [[kuolonkankeus\|kuolonkankeuden]] (''rigor mortis'') ilmaantuminen sekä [[Kuolonkylmyys\|ruumiin jäähtyminen]] ja hajoaminen. Kuoleman toteaa [[lääkäri]].<ref name="stm">''Kuoleman toteaminen: Opas terveydenhuollon henkilökunnalle.'' Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004: 5. Edita Prima Oy, Helsinki 2004.</ref> Kuolemaa sanotaan "luonnolliseksi", kun sitä ei ole edesautettu vaan kuoleman on sallittu tulla luonnollista tietä kuten edellä omaa vauhtiaan. Kuoleman lähestyessä omaisten ja potilaan kanssa voidaan kuolevan papereihin merkitä hoitolinjaus: papereihin voidaan kirjoittaa kirjaimet ”SLK” eli ”sallitaan luonnollinen kuolema”, jolloin hoitohenkilökunta tietää, että omaiset tai kuoleva eivät halua voittaa muutamaa ylimääräistä elinpäivää raskailla hoidoilla.<ref>[https://archive.today/20130430002939/http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/seniorin_seurassa/arkisto/mita_vaatii_hyva_kuolema Mitä vaatii hyvä kuolema?] Yle.fi/Akuutti</ref> Kuolemaa koskevia säännöksiä Suomen lainsäädännössä sisältyy lakiin<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730459 Laki kuolemansyyn selvittämisestä (459/1973).] Finlex.</ref> ja asetukseen<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730948 Asetus kuolemansyyn selvittämisestä (948/1973).] Finlex.</ref> kuolemansyyn selvittämisestä sekä lakiin<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010101 Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001).] {{Wayback\|1=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010101 \|päiväys=20061028022758 }} Finlex.</ref> ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä.<ref name="stm" /> === Aivokuolema === Rivi 42: Tuomioistuin voi julistaa henkilön kuolleeksi välittömästi tai odotusajan kuluttua, joka on normaalisti 5 vuotta. Digi- ja väestötietovirasto tai Ahvenanmaan valtionvirasto voi julistaa henkilön kuolleeksi kun tulee 100 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana hän on syntynyt; ja viisi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä jolloin hän ollut tiettävästi elossa.<ref>{{Verkkoviite\|osoite= https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050127 \|nimeke=~~FINLEX ® -~~ Ajantasainen lainsäädäntö: Laki kuolleeksi julistamisesta 127/2005\|~~tekijä~~ julkaisija =Edita ~~Publishing Oy~~\|julkaisu=finlex.fi \|viitattu=2020-04-17~~\|ietf-kielikoodi=fi~~ }}</ref> == Yleisimmät kuolinsyyt == Maailman terveysjärjestö [[WHO\|WHO:n]] mukaan yleisimmät kuolinsyyt vuonna 2019 olivat sydän- ja verisuonitaudit, aivohalvaus, krooniset hengityselinsairaudet, alahengitystieinfektiot, vastasyntyneiden infektiot, keuhkoahtaumatauti, keuhkosyöpä ja keuhkoputken sekä henkitorven sairaudet, dementiasairaudet, ripulitaudit, diabetes ja munuaistaudit. Kuusitoista prosenttia kuolemantapauksista johtuu sydän- ja verisuonisairauksista.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/the-top-10-causes-of-death\|nimeke=The top 10 causes of death\|julkaisu=www.who.int\|viitattu=2022-05-10\|ietf-kielikoodi=en}}</ref> ~~<br />~~ {\| class=wikitable \|+~~Vuonna~~Kuolinsyyt Suomessa vuonna 2005<ref>{{Verkkoviite\|Osoite= http://www.therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Krooninen_sepelvaltimotauti \|Nimeke=Krooninen sepelvaltimotauti \|Tekijä=Niemelä, Matti \|Julkaisu=Therapia Fennica\|Julkaisija=Kandidaattikustannus ~~Oy\|Tiedostomuoto=\|Selite=~~\|Viitattu=23. ~~maaliskuuta~~ 3.2008}}</ref> !Syy !Yleisyys naisilla Rivi 56: \|24,7 % \|- \|[[Syöpä\|Syövät]] \|21,3 % \|23 % Rivi 87: {\| class="wikitable sortable" ! rowspan="2" \|Syy ! colspan="2" \|2010<ref>{{Verkkoviite\|osoite= https://www.stat.fi/til/ksyyt/2010/ksyyt_2010_2011-12-16_tie_001_fi.html \|nimeke=Kuolemansyyt 2010\|tekijä=Helminen, Marja-Liisa \|julkaisija=Tilastokeskus \|viitattu=2019-07-17~~\|ietf-kielikoodi=fi~~ }}</ref> ! colspan="2" \|2015<ref>{{Verkkoviite\|osoite= https://www.stat.fi/til/ksyyt/2015/ksyyt_2015_2016-12-30_tie_001_fi.html \|nimeke=Kuolemansyyt 2015\|tekijä=Pajunen, Airi \|julkaisija=Tilastokeskus \|ajankohta=30.12.2016\|viitattu=2019-07-17~~\|ietf-kielikoodi=fi~~ }}</ref> ! colspan="2" \|2017<ref>{{Verkkoviite\|osoite= https://www.stat.fi/til/ksyyt/2017/ksyyt_2017_2018-12-17_tie_001_fi.html \|nimeke=Kuolemansyyt 2017\|tekijä=Pajunen, Airi \|julkaisija=Tilastokeskus \|viitattu=2019-07-17~~\|ietf-kielikoodi=fi~~ }}</ref> \|- !Yleisyys miehillä Rivi 130: \|3,0 % \|- \|Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys \|6,0 % \|1,7 % Rivi 138: \|1,5 % \|- \|Hengityselinten sairaudet \|4,8 % \|3,0 % Rivi 154: \|0,8 % \|- \|Muut kuolemansyyt \|9,7 % \|10,5 % Rivi 162: \|10,0 % \|} Iäkkään henkilön voidaan sanoa kuolleen vanhuuteen. Tavallisia syitä tällöin ovat hiljainen [[sydäninfarkti]] tai oireeton [[keuhkokuume]].<ref>[http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/mihin_ihminen_kuolee_kun_han_kuolee_vanhuuteen Tiede.fi]</ref> == Kuoleman jälkeen == Rivi 169: == Kuoleman henkilöitymä == {{Pääartikkeli\|[[Kuolema (henkilöitymä)]]}} Isolla alkukirjaimella kirjoitettu Kuolema on kuoleman henkilöitymä monissa elämää kuvaavissa [[mytologia\|mytologioissa]]. Kuolema on tällöin olento, joka vie ihmiseltä hengen tai vie ihmisen kuolleiden asuinsijoille. Kuolema on keskiajalta asti henkilöity usein [[Ihmisen luuranko\|ihmisen luurangoksi]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/154412/death/22173/The-meaning-of-death \| Nimeke = The meaning of death \| Selite = The representation of death itself, usually personified in the form of a skeleton, seems to have developed on a large scale only in medieval Christian art ~~\| Ajankohta =~~ \| Julkaisija = Encyclopedia Britannica \| Viitattu = 8.3.2015 }}</ref> == Kuolemanjälkeinen elämä uskonnoissa == {{Pääartikkeli\|[[Kuolemanjälkeinen elämä]]}} [[Tiedosto:Gallen-Kallela - Tuonelan joella.JPG\|pienois\|[[Akseli Gallen-Kallela]], ''[[Tuonela]]n joella'', 1903.]] Ihmistä on kautta aikojen askarruttanut, miten hän kokee kuolemansa jälkeisen ajan. [[Fysiologia\|Fysiologisesti]] tarkastellen kuolema tarkoittaa elintoimintojen päättymistä. Jos katsotaan ajattelun ja kokemusten olevan aivojen elintoiminto, on kysymys kuoleman jälkeisistä kokemuksista triviaali, eikä eroa siitä, millaisena koemme ajan ennen syntymää. Kuitenkin kuolemaa voidaan pohtia ja sitä on kaikissa yhteisöissä, kaikkina aikoina myös pohdiskeltu [[ontologia]]n, [[mystiikka\|mystiikan]], [[metafysiikka\|metafysiikan]] ja [[spirituaalisuus\|spirituaalisuuden]] näkökulmasta. [[Suomalainen muinaisusko\|Muinaissuomalaisilla]] vainaja jatkoi elämäänsä kuoleman jälkeen [[Tuonela]]ssa tai [[Manala]]ssa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/1filosofiapsykologia/kansanusko/tuonpuoleinen \| Nimeke = Tuonpuoleinen maailma ~~\| Tekijä = \| Ajankohta =~~ \| Julkaisija = Internetix/Philip Gustafsson 1997 \| Viitattu = 8.3.2015 }}</ref> [[Buddhalaisuus\|Buddhalaisuudessa]] elämä ymmärretään kärsimykseksi, ja elämän kiertokulusta voi päästä pois vain pääsemällä [[Nirvana (olotila)\|nirvana]]an. [[Hindulaisuus\|Hindulaisuudessa]] ja buddhalaisuudessa kuoltuaan ihmiset ja eläimet [[jälleensyntymä\|syntyvät uudestaan]] jonakin toisena elävänä.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=48 \| Nimeke = Buddhalaisuus \| ~~Tekijä~~Julkaisu = Uskonnot Suomessa \| ~~Ajankohta~~Viitattu = 8.3.2015 \| ~~Julkaisu~~arkisto = ~~Uskonnot Suomessa~~https://web.archive.org/web/20150402120130/http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=48 \| ~~Viitattu~~arkistoitu = 82.34.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=7 \| Nimeke = Hindulaisuus \| ~~Tekijä~~Julkaisu = Uskonnot Suomessa \| ~~Ajankohta~~Viitattu = 8.3.2015 \| ~~Julkaisu~~arkisto = ~~Uskonnot Suomessa~~https://web.archive.org/web/20150402102316/http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=7 \| ~~Viitattu~~arkistoitu = 82.34.2015 }}</ref> [[Lähi-itä\|Lähi-idässä]] syntyneissä uskonnoissa, [[juutalaisuus\|juutalaisuudessa]], [[kristinusko]]ssa ja [[islam]]issa, ihminen on ainutkertainen, ja kuolemansa jälkeen hänellä on mahdollisuus pelastua tai joutua kärsimykseen.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi1/sivu_1_3_1.html \| Nimeke = Kuolema – pelastus \| ~~Tekijä~~Julkaisija = Etälukio \| ~~Ajankohta~~Viitattu = 8.3.2015 \| ~~Julkaisija~~arkisto = ~~Etälukio~~https://web.archive.org/web/20150918040744/http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi1/sivu_1_3_1.html \| ~~Viitattu~~arkistoitu = 818.39.2015 }}</ref> Kuolemanjälkeinen elämä ei kuulunut juutalaisuuteen vielä [[Vanha testamentti\|Vanhan testamentin]] aikaan. Vanhan testamentin uskonnossa [[Jahve\|Jumala]] palkitsee hyveelliset ihmiset jo tässä elämässä. Käsitykset kuitenkin muuttuivat ajan myötä, ja [[Uusi testamentti\|Uudessa testamentissa]] enää [[saddukeukset\|saddukeuksiksi]] kutsuttu oppineiden ryhmä pitää kiinni käsityksestä, jonka mukaan kuolemanjälkeistä elämää ei ole. == Katso myös == * [[Kuolintodistus]] * [[Kuolemansyy]] * [[Eutanasia]] * [[Henkirikos]] * [[Ruumis]] * [[Kalmo]] * [[Kuolemattomuus]] * [[Hauta]] == Lähteet == {{Viitteet\|sarakkeet}} == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite \| Tekijä=Clark, William R. \| Nimeke=Kuoleman toiset kasvot: Vanhenemisen ja kuoleman biologiaa \| Selite=(Sex and the origins of death, 1996.) ~~Suomentanut~~\|Suomentaja= Tiina Onttonen \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Art House \| Vuosi=1998 \| Isbn= 951-884-230-2}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Enqvist, Kari \| Nimeke=[[Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat]] \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=2009 \| Isbn= 978-951-0-35443-8}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Hakola, Outi & Kivistö, Sari & Mäkinen, Virpi (toim.)\| Nimeke= Kuoleman kulttuurit Suomessa \| Julkaisija=Gaudeamus Oy \| Vuosi=2014.}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Hinton, John \| Nimeke=Kun ihminen kuolee \| Selite=(Dying, 1967.) ~~Suomentanut~~\|Suomentaja= Eero Tuovinen. Taskutieto 58 \| Julkaisupaikka=~~Porvoo~~ Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1970}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Huttunen, Tiina & Kiiskinen, Cia & Tuominen, Riitta (toim.) \| Nimeke=Mikään ei häviä: Kirjoituksia kuolemankulttuurista \| Selite=Valokuvat: Julia Weckman \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=2006 \| Isbn= 951-0-31369-6}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Hänninen, Juha (toim.) \| Nimeke=Elämän loppu vai kuoleman alku: Hoitopäätökset kuoleman lähestyessä \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Duodecim \| Vuosi=2006 \| Isbn= 951-656-208-6}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Häyry, Matti & Häyry, Heta \| Nimeke=Rakasta, kärsi ja unhoita: Moraalifilosofisia pohdintoja ihmiselämän alusta ja lopusta \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Kirjayhtymä \| Vuosi=1987 \| Isbn= 951-26-3126-1}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Kiiskinen, Terhi & Pihlström, Sami (toim.) \| Nimeke=Kuoleman filosofia \| Selite=Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 1 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Helsingin yliopisto, filosofian laitos \| Vuosi=2002 \| Isbn =952-10-0522-X}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Kuparinen, Eero (toim.) \| Nimeke=Kun aika loppuu: Kuolema historiassa \| Selite=Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 52 \| Julkaisupaikka=Turku \| Julkaisija=Turun yliopisto, yleinen historia \| Vuosi=1999 \| Isbn= 951-29-1529-4}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Laukkanen, Maj-Brita \| Nimeke=Monikulttuurinen kuolema: Perustietoa eri uskontokuntiin kuuluvien hoitamisesta \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Suomen mielenterveysseura: SMS-tuotanto \| Vuosi=2001 \| Isbn= 951-9458-75-1}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Lehikoinen, Heikki \| Nimeke=Katkera manalan kannu: Kuoleman kulttuurihistoria Suomessa \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Teos \| Vuosi=2011 \| Isbn= 978-951-851-317-2}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Liimatainen, Ari (toim.) \| Nimeke=Sinä kuolet \| Selite=Hyve-sarja \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Tammi \| Vuosi=2005 \| Isbn= 951-26-5280-3}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Pajari, Ilona ym. (toim.) \| Nimeke=Suomalaisen kuoleman historia \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Gaudeamus \| Vuosi=2019 \| Isbn= 978-952-345-014-1 }} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Peräkylä, Anssi \| Nimeke=Kuoleman monet kasvot: Identiteetin tuottaminen kuolevan potilaan hoidossa \| Julkaisupaikka=Tampere \| Julkaisija=Vastapaino \| Vuosi=1989 \| Isbn= 951-9066-36-5}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Ruth, Jan-Erik & Heiskanen, Pirkko (toim.) \| Nimeke=Kuolema elämän keskellä \| Julkaisupaikka=~~Helsingissä~~Helsinki \| Julkaisija=Otava \| Vuosi=1985 \| Isbn= 951-1-08588-3}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Räikkä, Juha \| Nimeke=Esseitä etiikasta \| Julkaisupaikka=Kuopio \| Julkaisija=Unipress \| Vuosi=2006 \| Isbn= 951-579-222-3}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Tuomela, Raimo \| www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/artikkeleita/kuoleman.html \| Luku=Tieteellinen maailmankäsitys ja kuoleman ongelma \| Selite=Toimittaneet Jan-Erik Ruth ja Pirkko Heiskanen \| Nimeke=Kuolema elämän keskellä \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Otava \| Vuosi=1985 \| Isbn= 951-1-08588-3}} == Aiheesta muualla == {{Wikisitaatit-rivi}} {{Commonscat-rivi\|Death}} * [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040027 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kuoleman toteamisesta (27/2004).] * {{SEP \| Id=death-definition \| Nimeke=The Definition of Death \| Tekijä=DeGrazia, David}} * [http://www.ortodoksi.net/index.php/Kuoleman_kohdatessa Kuolema.] Ortodoksi.net. * Hartikainen, Erkki (toim.): [http://www.dlc.fi/~etkirja/et9.htm#mozTocId556409 Kuolema.] {{Wayback\|1=http://www.dlc.fi/~etkirja/et9.htm#mozTocId556409 \|päiväys=20110517061249 }} Elämänkäsitys, todellisuuskäsitys ja hyvä yhteiskunta. Peruskoulun elämänkatsomustieto 9. Suomen ateistiyhdistys.▼ [https://www.erikois.fi/artikkelit/ihmisen-kuolema-ja-kuoleman-fysiologia Suomen Erikoissiivous: Ihmisen kuolema ja kuoleman fysiologia] ▲ Hartikainen, Erkki (toim.): [http://www.dlc.fi/~etkirja/et9.htm#mozTocId556409 Kuolema.] Elämänkäsitys, todellisuuskäsitys ja hyvä yhteiskunta. Peruskoulun elämänkatsomustieto 9. Suomen ateistiyhdistys. * [http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Simpanssit+huomioivat+kuolevan+lajitoverin+ihmisen+tavoin/1135256428955 Simpanssit huomioivat kuolevan lajitoverin ihmisen tavoin.] ''Helsingin Sanomat'' 27.4.2010. * [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/04/02/eutanasia-keskustelussa-muistetetaan-etta-hyvakin-kuolema-elaman-loppu Hyväkin kuolema on elämän loppu.] Ylen Elävä arkisto. * [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/10/kuoleman-rajalta-elavien-kirjoihin Kuoleman rajalta elävien kirjoihin.] Ylen Elävä arkisto. [https://www.erikois.fi/artikkelit/miten-kuolleen-ihmisen-asunto-siivotaan Suomen Erikoissiivous: Miten kuolleen ihmisen asunto siivotaan?] {{Auktoriteettitunnisteet}} ~~{{Metatieto}}~~ [[Luokka:Kuolema\|]] [[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]