Hailuoto

kunta Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 10. heinäkuuta 2007 kello 09.13 käyttäjän Jukkapietil (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Hailuoto (ruots. Karlö) on Suomen kunta. Se sijaitsee samannimisessä saaressa Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Ainutlaatuinen maisema ja luonnonolosuhteet ovat nostaneet Hailuodon, Perämeren suurimman saaren kansallismaisemaksi.

Hailuodon kunta
Hailuodon vaakunta
vaakuna sijainti
Sijainti 65°00′30″N, 24°42′55″E
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulun seutukunta
Perustamisvuosi
Pinta-ala 1 081,99 km²
– maa 196,56 km²
– sisävesi 5,26 km²
– meri 880,17 km²
Väkiluku 1000 (31.1.2007)
– väestötiheys 5,09 as./km²
Kunnallisvero 19,25 % 
Kunnanjohtaja Matti Soronen
Aiheesta muualla
www.hailuoto.fi

Yleistä

Hailuotoon ei ole kiinteää tieyhteyttä, vaan saarelle liikennöi säännöllisesti lautta Oulunsalon Riutunkarista. Talviaikaan saaren ja mantereen välillä kulkee myös jäätie. Vuodesta 1920 aina vuoteen 1968 yhteysaluksena toimi paikallisten hyvin tuntema "Hailuotolaiva", joka korvattiin Tiehallinnon Merituuli-lautalla. Nykyinen lauttayhteys on suhteellisen sujuva tilavilla Merisilta- ja Meriluoto-lautoilla, mutta pengertietä mantereelle Huikun ja Riutunkarin välille suunnitellaan.

Hailuodon läntisimmässä kohdassa, Marjaniemessä, sijaitsevat Marjaniemen majakka, Luotsausliikelaitoksen luotsiasema sekä Oulun yliopiston perämeren tutkimusasema.

Lampaiden kasvatus ja kalastus ovat perinteisiä elinkeinoja. Kalastajat ovat käyttäneet myös eräitä Tornion ja Kemin seudun saaria kaukokalastustukikohtina, ja niille on rakennettu omia kappeleitakin.

Hailuoto on paitsi kunnan (hallinnollinen alue), myös saaren (maantieteellinen alue) nimi. Hailuodon saari sijaitsee Perämerellä Oulun edustalla. Hyypänmäen ja saaren ensimmäisten osien arvellaan nousseen merestä jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena 300-luvulla, ja pysyvää asutusta saarella on ollut 1100-luvulta lähtien.

Nykyinen Hailuoto on muodostunut useista erillisistä saarista. Maankohoamisen seurauksena saaren pinta-ala kasvaa jatkuvasti ja aikanaan saari tulee kasvamaan kiinni mantereeseen. Parisataa vuotta sitten olivat mantereenpuoleinen särkkämäinen Santonen ja eteläinen suomainen Hanhinen itse Luodosta erillisiä saaria. Hanhisen ja Luodon välinen Kirkkosalmi on erittäin merkittävä kosteikko, jossa tavataan runsaasti harvinaisia lintulajeja.

 
Tyypillistä metsämaisemaa Luodon osassa Hailuotoa

Kylät

Järventakusta, Kirkonkylä, Koivukylä, Marjaniemi, Ojakylä, Pöllä, Ulkokarvo, Vaski.

Hailuodon kunnan saaria

 
Hailuoto satelliittikuvassa

Hailuoto, Hoikanriisi, Isomatala, Kengänkari, Mustakivi, Santosenkari (Santos-Hoikka), Pikku-Hoikka, Ulkoriisi, Ulkolaidanmatala, Väliteonkarit.

Hailuodon kunnan järviä

Haaralampi, Hannuksenlampi, Hannuksenrantalampi, Iso Sunijärvi, Kaakkurijärvi, Kangasjärvi, Kaunislampi, Kestinperä, Kurajärvi, Maasyvänlahti, Mäntylampi, Nuottajärvi, Pajuperänlampi, Pikku Sunijärvi, Pitkäjärvi, Riestenkulju, Simpukkalampi, Syväkulju, Valkjärvi, Ämmänarkku.

Triviaa

Aiheesta muualla

Malline:Oulun läänin kunnat