Wikipedia

Ero sivun ”Hailuoto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→Liikunta: Korjasin virheen
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
→Siltahanke: Ei tule siltaa, tulee kaksi ja pengertie, w oikaisu
(46 välissä olevaa versiota 30 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 2:
{{Suomen kunta
| virallinen nimi = Hailuoto
| muunkieliset nimet = Karlö
| vaakuna = Hailuoto.vaakuna.svg
| vaakuna-artikkeli = Hailuodon vaakuna
| yleiskuva = Hailuoto Marjaniemi.jpg
| kuvateksti =Luotsiasema, [[Marjaniemen majakka|majakka]] ja tutkamasto
| sijainti = Hailuoto. sijainti.suomi.2008 Suomi.svg
| latd = 65 | latm = 01 | lats =
| longd = 024 | longm = 43 | longs =
| koordinaatit_näyttö = rivi,otsikko
| vuosi = –1587
| maakunta = Pohjois-Pohjanmaan maakunta
| seutukunta = Oulun seutukunta
| kuntanumero = 072
| hallinnollinen_keskus = [[Hailuodon kirkonkylä]]
| pitäjä =
| kuntaliitokset =
| johtaja = AkiMaarit Alikoski Heiskanen
| valtuusto-koko = 17
| valtuusto-puolueet = &nbsp; 2017–20212021–2025<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-20172021/fi/kutulos_072.html | Nimeke = Kuntavaalit 20172021, Hailuoto | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.612.20172021}}</ref><br /> &nbsp;• [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> &nbsp;• [[SuomenKansallinen Sosialidemokraattinen PuolueKokoomus|SDPKok.]]<br /> &nbsp;• [[VasemmistoliittoPerussuomalaiset|Vas.PS]]<br /> &nbsp;• [[PerussuomalaisetSuomen Sosialidemokraattinen Puolue|Ps.SDP]]<br /> &nbsp;• [[KansallinenVihreä Kokoomusliitto|KokVihr.]]
| valtuusto-paikat = <br />108<br />3<br />23<br />12<br />1
| osoite = Luovontie 176<br />90480 HAILUOTO
| postinumero = 90480
| suuntanumero = 08
| www-osoite = httphttps://www.hailuoto.fi/
| www-nimi = www.hailuoto.fi
| huomautus =
}}
 
'''Hailuoto''' ({{k-sv|Karlö}}) on [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|Suomen kunta]], joka sijaitsee samannimisessä [[saari|saaressa]] [[Perämeri|Perämerellä]] [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa]]. Ainutlaatuinen [[maisema]] ja luonnonolosuhteet ovat nostaneet Hailuodon, Perämeren suurimman saaren [[kansallismaisema]]ksi. Kaikista Suomen merialueiden saarista Hailuoto on pinta-alaltaan [[Ahvenanmanner|Ahvenanmantereen]] ja [[Kemiönsaari (saari)|Kemiönsaaren]] jälkeen kolmanneksi suurin.<ref name="sk_19870615" /> Saaren ensimmäisten osien arvioidaan nousseen merestä noin 1 700 vuotta sitten, ja nykyisen muotonsa se on saanut useiden eri saarien yhteenliittymänä. Maannousun jatkuessa Hailuoto kasvaa aikanaan kiinni mantereeseen.<ref>http://www.hailuototourism.fi/</ref>
 
Maisema ja luonnonolosuhteet ovat nostaneet Hailuodon, Perämeren suurimman saaren [[kansallismaisema]]ksi. Kaikista Suomen merialueiden saarista Hailuoto on pinta-alaltaan [[Ahvenanmanner|Ahvenanmantereen]] ja [[Kemiönsaari (saari)|Kemiönsaaren]] jälkeen kolmanneksi suurin.<ref name="sk_19870615" /> Saaren ensimmäisten osien arvioidaan nousseen merestä noin 1&nbsp;700 vuotta sitten, ja nykyisen muotonsa se on saanut useiden eri saarien yhteenliittymänä. Maannousun jatkuessa se kasvaa aikanaan kiinni mantereeseen.<ref>http://www.hailuototourism.fi/</ref>
Hailuodossa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} henkeä,<ref name="vakilukuviite" /> ja se on asukasluvultaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja entisen [[Oulun lääni]]n pienin kunta. Hailuodon naapurikunnat ovat [[Lumijoki]], [[Oulu]] ja [[Siikajoki]].
 
Hailuodossa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} henkeä,<ref name="vakilukuviite" /> ja se on asukasluvultaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja entisen [[Oulun lääni]]n pienin kunta. Hailuodon naapurikunnat ovat [[Lumijoki]], [[Oulu]] ja [[Siikajoki]]. Entisiä naapurikuntia ovat Ouluun liitetyt [[Haukipudas]] ja [[Oulunsalo]].
Hailuoto on paitsi kunnan (hallinnollinen alue), myös saaren (maantieteellinen alue) nimi. Hailuodon saari sijaitsee [[Perämeri|Perämerellä]] [[Oulu]]n edustalla. Se on Perämeren ainoa pysyvästi asutettu saari, jonne ei ole kiinteää tieyhteyttä.
 
Hailuoto on paitsi kunnan (hallinnollinen alue), myös saaren (maantieteellinen alue) nimi. Hailuodon saari sijaitsee Perämerellä [[Oulu]]n edustalla. Se on Perämeren ainoa pysyvästi asutettu saari, jonne ei ole kiinteää tieyhteyttä.
 
Hailuodon läntisimmässä kohdassa, Marjaniemessä, sijaitsee [[Marjaniemen majakka]]. Majakan juurella sijaitsevassa entisessä [[Luotsausliikelaitos|Luotsausliikelaitoksen]] [[luotsi]]asemarakennuksessa toimii nykyisin Luotsihotelli, ja majakan vieressä olevassa rakennuksessa on toiminut [[Oulun yliopisto]]n Perämeren tutkimusasema.
Rivi 39 ⟶ 42:
Koko Hailuoto on luokiteltu kuuluvaksi [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]].<ref>{{RKY|1394}}</ref>
 
Hailuodon [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoaksi]] nimettiin 1980-luvulla [[siika|siiasta]] tehdyt ''kalapotut''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 168| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | TunnisteIsbn=ISBN 951-96047-3-1}}</ref>
 
==Historia==
Hailuodon synty ja historia liittyy läheisesti [[maankohoaminen|maankohoamiseen]], joka on noin yhdeksän millimetriä vuodessa. Yli 15 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella olevat alueet olivat kuivana maana jo [[325 &nbsp;eaa]]. Alueeseen kuuluivat [[Hyypänmäki]], Harju ja Isomäki, eli se oli kooltaan noin kaksi neliökilometriä. Vuoteen 850 mennessä maata oli paljastunut jo noin 30 neliökilometriä.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen ym. |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8 |Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava |Vuosi= 1986| ISBN = 951-1-09142-5}}</ref>
 
Hailuodon vakinainen asuttaminen alkoi ilmeisesti [[1100-luku|1100-luvulla]]. Asukkaita tuli monelta suunnalta, etenkin [[karjalaiset|Karjalasta]]. [[Ruotsalaiset]], jotka kilpailivat kalavesistä, antoivat saarelle nimen ''Karelö'' (joka muuntui ''Karlö''), Karjalan tai karjalaisten saari. Myös Hailuoto-nimi lienee yhdistävissä karjalaiseen kalastusnautintaan, se oli haili- eli [[silakka]][[Luoto (täsmennyssivu)|luoto]]silakkaluoto. HailuotoHailuodon kuuluiensimmäiset aluksipysyvät Saloistenasukkaat suurpitäjään,olivat mistäenimmäkseen sekotoisin erkaniLänsi-Suomesta, itsenäiseksimutta [[Kirkkopitäjä|seurakunnaksi]]joitakin 1587.tuli Vuosinamyös 1610–1620Itä-Suomesta. rakennettuVuonna kirkko1548 saarella oli pitkään43 taloa, Suomenja vanhinvuoteen käytössä1570 olevamennessä taloluku kasvoi 60:een. Kuningatar [[Kristiina]] lahjoitti koko Hailuodon vanhasaaren kirkko|puukirkko]]vuonna 1652 vapaaherrakunnaksi eversti Berndt Taubelle, kunnesjonka perillisiltä se paloipalautettiin 1968kruunulle vuonna 1675.<ref name="Finlandia8tarmio" />Hannu [[HailuodonTarmio, kirkko|NykyinenPentti kirkko]]Papunen valmistunutja vuonnaKalevi 1972.Korpela Hailuodon pappilan tulipalossa 2(toim.): elokuuta''Suomenmaa 19011: tuhoutuimaantieteellis-yhteiskunnallinen seurakunnantieto- arkistoja läheshakuteos'', kokonaans.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=|Nimeke=Hailuodon seurakunta217–220. HiskiPorvoo-tietokannassa|Ajankohta=|Osoite=httpHelsinki://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=51&TYPE=HTML&LANG=FI|Julkaisija= |Luettu=22.9WSOY, 1967.2014}}</ref>
 
Hailuoto kuului aluksi Saloisten suurpitäjään, mistä se erkani itsenäiseksi [[Kirkkopitäjä|seurakunnaksi]] 1587. Vuosina 1610–1620 rakennettu kirkko oli pitkään Suomen vanhin käytössä oleva [[Hailuodon vanha kirkko|puukirkko]], kunnes se paloi 1968.<ref name="Finlandia8" /> [[Hailuodon kirkko|Nykyinen kirkko]] valmistunut vuonna 1972. Hailuodon pappilan tulipalossa 2. elokuuta 1901 tuhoutui seurakunnan arkisto lähes kokonaan.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke=Hailuodon seurakunta Hiski-tietokannassa |Ajankohta= |Osoite=http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=51&TYPE=HTML&LANG=FI |Julkaisija= |Luettu=22.9.2014}}</ref>
[[Isoviha|Isonvihan]] (1713–1721) aikaan 200 [[Moskovan Venäjä|venäläistä]] [[kasakka]]a tappoi Hailuodossa noin 800 ihmistä kirveellä 29. syyskuuta 1714. Suuri osa uhreista oli saarelta suojaa hakeneita, sillä Hailuodon asukasluku oli tuohon aikaan alle 300 henkilöä. Yhden yön aikana tehty veriteko oli isonvihan suurin.<ref name="kaleva_20150815" />
 
Suurina nälkävuosina 1696–1697 menehtyi 88 Hailuodon asukasta.<ref name="tarmio"/> [[Isoviha|Isonvihan]] (1713–1721) aikaan 200 [[Moskovan Venäjä|venäläistä]] [[kasakka]]a tappoi [[Murhaperjantai|murhaperjantaina]] Hailuodossa noin 800 ihmistä kirveellä 29. syyskuuta 1714. Suuri osa uhreista oli saarelta suojaa hakeneita, sillä Hailuodon asukasluku oli tuohon aikaan alle 300 henkilöä. Yhden yön aikana tehty veriteko oli isonvihan suurin.<ref name="kaleva_20150815" /> Perimätiedon mukaan Hailuodon kirkon kellot upotettiin isonvihan aikana Kirkonjärveen, josta niitä ei kuitenkaan enää koskaan myöhemmin löydetty.<ref name="tarmio"/>
 
Hailuodon väkiluku ylitti 1800- ja 1900-luvun vaihteen jälkeen 2&nbsp;000 rajan, mutta sen jälkeen väestö on vähentynyt alle puoleen. Monien sellaisten kuntien tapaan, joista on ollut paljon poismuuttoa, väestönrakennetta luonnehtii [[eläkeläinen|eläkeläisten]] suuri osuus. Väestönennusteet viittaavat kuitenkin nykyisen väestön säilymiseen.<ref name="Finlandia8" /> Kesäisin saarelle saapuu satoja mökkiasukkaita asuttamaan saaren noin 650 vapaa-ajan asuntoa.<ref name="hs_20020710" />
Rivi 54 ⟶ 59:
 
{{Pylväsdiagrammi
|title = Hailuodon väestönkehitys 1980–20151980–2020
|titlebar= #DDD
|width = 600px
|barwidth= 500px
|left1 = Vuosi
|right1 = Asukkaita
|bars =
{{bar pixel|1980|#0099FF|429||897}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|434||907}}
Rivi 67 ⟶ 72:
{{bar pixel|2000|#0099FF|462||966}}
{{bar pixel|2005|#0099FF|461||964}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|480||1 &nbsp;004}}
{{bar pixel|2015|#0099FF|475||993}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|456||952}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =11.1.2018 | Kieli = }}</ref>
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =11.1.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20180617142223/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | arkistoitu =17.6.2018 }}</ref>
}}
 
===Taajamat===
Vuoden 2017 lopussa Hailuodossa oli 967 asukasta, joista 518 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissataajamassa]], 441 haja-asutusalueilla ja 8:n asukkaan asuinpaikan koordinaatitasuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Hailuodon taajama-aste on 54,0 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 | Kieliarkisto =https://web.archive.org/web/20190716153808/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | arkistoitu =16.7.2019 }}</ref> HailuodonKunnassa taajamaväestö kuuluuon vain yhteenyksi taajamaan eli kunnan [[keskustaajama]]antaajama, [[Hailuodon kirkonkylä]]än, jossa oli vuoden 2017 lopussa 518 asukasta.<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 | Kieliarkisto =https://web.archive.org/web/20190714130747/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px/ | arkistoitu =14.7.2019 }}</ref>
 
==Luonto==
Nykyinen Hailuoto on muodostunut useista erillisistä saarista, joista ensimmäiset alkoivat muodostua 600- tai 700-luvulla. Maankohoamisen seurauksenavaikutuksesta saaren pinta-ala kasvaa jatkuvasti ja aikanaan saari tulee kasvamaan kiinni mantereeseen. Parisataa vuotta sitten olivat mantereenpuoleinen särkkämäinen [[Santonen]] ja eteläinen suomainen Hanhinen itse Luodosta erillisiä saaria. Hanhisen ja Luodon välinen Kirkkosalmi on erittäin merkittävä kosteikko, jossa tavataan runsaasti harvinaisia lintulajeja.
 
Hailuoto on [[Perämeri|Perämeren]] suurin [[saari]],. jokaSe koostuu neljästä osasta, Luoto, [[Santonen]], Hanhinen ja Syökari. Ne olivat erillään vielä pari vuosisataa sitten, kunnes liittyivät toisiinsa [[maankohoaminen|maankohoamisen]] seurauksenavaikutuksesta. Saaren nuoret pinnanmuodot ovat kauttaaltaan meren aaltojen, virtausten, jääntyönnön ja tuulen muovaamia.<ref name="Finlandia8" />
 
[[Tiedosto:Hailuoto Forest Finland.jpg|300px|thumbpienoiskuva|Tyypillistä metsämaisemaa Luodon osassa Hailuotoa.]]
[[Maaperä]] koostuu hiekkaisista aineksista, jotka ovat osaksi peräisin savihiekkakivestä, joka ns. Muhoksen muodostumana ulottuu Hailuotoon. Saaren halki [[Hyypänmäki|Hyypänmäeltä]] [[Marjaniemi (Hailuoto)|Marjaniemeen]] kulkee itäkoillis-länsilounaissuuntaisena 15 kilometriä pitkä harjuselänne. Itäosissa Hyypänmäen kohdalla jäätikön sulamisvedet ovat hajottaneet hiekkoja lähes kahden kilometrin levyiseksi tasanteeksi. Keskiosissa harju kulkee vain muutamana kymmenen metrin levyisenä korkeana selänteenä, mutta leviää taas Isomäestä [[länsi|länteen]]. [[Louhikko]]inen Marjaniemen kärki on harjun sydänosan kulumisjäännös. Korkein kohta on Hyypänmäki joka on noin 31 metriä merenpinnan yläpuolella. Hyypänmäen alueella on myös [[Kivikko (maalaji)|kivikoita]], jotka ovat myöhemmin kerrostuneen [[lentohiekka|lentohiekan]] peittäminä. Kivikot osoittavat aaltojen huuhdelleen saarten rantoja, mutta lohkarevallit osoittavat myös [[ahtojää|ahtojäiden]] puskeneen rajusti rantoja vasten. Lentohiekkavallit ja rantavallit ovat Hailuodon pinnanmuotoja luonnehtiva erikoispiirre. varsinkin pohjois- ja länsirannikolla.<ref name="Finlandia8" />
 
Hailuodon kasvillisuuden monipuolisin osa levittäytyy rannoilla, erityisesti suojaisten poukamien rantaniityillä. Metsäluonnossa ovat kuivat [[Kangasmetsä|kankaat]] hyvin edustettuna. Erityisen tunnusomaisia ovat laajat jäkäläkankaat. Linnustontutkimuksen kohteen Hailuodolla on pitkät perinteet. Vesilinnusto on runsainta niittyaroilla, laajoilla [[matalikko|matalikoilla]], karikoilla ja rehevissä [[Lahti (vesialue)|lahdissa]]. Syksyn kohokohta on [[joutsenet|joutsenten]] muutto, jonka huipentuessa rannoilla voi lepäillä puolitoistatuhatta lintua.<ref name="Finlandia8" />
[[Maaperä]] koostuu hiekkaisista aineksista, jotka ovat osaksi peräisin savihiekkakivestä, joka ns. Muhoksen muodostumana ulottuu Hailuotoon. Saaren halki [[Hyypänmäki|Hyypänmäeltä]] [[Marjaniemi (Hailuoto)|Marjaniemeen]] kulkee [[itä]][[koillinen|koillis]]-[[länsi]][[Lounas (ilmansuunta)|lounais]]suuntaisena 15 kilometriä pitkä [[harju]][[selänne]]. Itäosissa Hyypänmäen kohdalla jäätikön sulamisvedet ovat hajottaneet hiekkoja lähes kahden kilometrin levyiseksi tasanteeksi. Keskiosissa harju kulkee vain muutamana kymmenen metrin levyisenä korkeana selänteenä, mutta leviää taas Isomäestä [[länsi|länteen]]. [[louhikko|Louhikkoinen]] Marjaniemen kärki on harjun sydänosan kulumisjäännös. Korkein kohta on Hyypänmäki joka on noin 31 metriä merenpinnan yläpuolella. Hyypänmäen alueella on myös [[Kivikko (maalaji)|kivikoita]], jotka ovat myöhemmin kerrostuneen [[lentohiekka|lentohiekan]] peittäminä. Kivikot osoittavat aaltojen huuhdelleen saarten rantoja, mutta lohkarevallit osoittavat myös [[ahtojää|ahtojäiden]] puskeneen rajusti rantoja vasten. Lentohiekkavallit ja rantavallit ovat Hailuodon pinnanmuotoja luonnehtiva erikoispiirre. varsinkin pohjois- ja länsirannikolla.<ref name="Finlandia8" />
 
Hailuodon kasvillisuuden monipuolisin osa levittäytyy rannoilla, erityisesti suojaisten poukamien rantaniityillä. Metsäluonnossa ovat kuivat [[Kangasmetsä|kankaat]] hyvin edustettuna. Erityisen tunnusomaisia ovat laajat [[jäkälä]][[Kangasmetsä|kankaat]]. Linnustontutkimuksen kohteen Hailuodolla on pitkät perinteet. Vesilinnusto on runsainta [[niitty]][[aro]]illa, laajoilla [[matalikko|matalikoilla]], karikoilla ja rehevissä [[Lahti (vesialue)|lahdissa]]. Syksyn kohokohta on [[joutsenet|joutsenten]] muutto, jonka huipentuessa rannoilla voi lepäillä puolitoistatuhatta lintua.<ref name="Finlandia8" />
 
=== Hailuodon kunnan saaria ===
Rivi 91 ⟶ 96:
=== Hailuodon kunnan järviä ===
[[Haaralampi (Hailuoto)|Haaralampi]], [[Hannuksenlampi]], [[Hannuksenrantalampi]], [[Iso Sunijärvi]], [[Kaakkurijärvi (Hailuoto)|Kaakkurijärvi]], [[Kangasjärvi (Hailuoto)|Kangasjärvi]], [[Kaunislampi (Hailuoto)|Kaunislampi]], [[Kestinperä]], [[Kurajärvi (Hailuoto)|Kurajärvi]], [[Maasyvänlahti]], [[Mäntylampi (Hailuoto)|Mäntylampi]], [[Nuottajärvi (Hailuoto)|Nuottajärvi]], [[Pajuperänlampi]], [[Pikku Sunijärvi]], [[Pitkäjärvi (Hailuoto)|Pitkäjärvi]], [[Riestenkulju]], [[Simpukkalampi]], [[Syväkulju]], [[Valkjärvi (Hailuoto)|Valkjärvi]], [[Ämmänarkku]].
 
==Ilmasto==
{{Ilmastotaulukko
| Taulukko =
| Lämpötilataulukko =
| Sadantataulukko =
| Sadantataulukon korkeus =
| Sijainti genetiivissä = Hailuodon
| Lähde = [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/336063/Tilastoja%20Suomen%20ilmatosta%20ja%20merest%c3%a4%201991-2020.pdf?sequence=1&isAllowed=yf Tilastoja Suomen ilmastosta 1991-2020]
| Otsikko =
| kltammi = -4.3
| klhelmi = -4.8
| klmaalis = -0.8
| klhuhti = 4.9
| kltouko = 11.8
| klkesä = 17.1
| klheinä = 20.3
| klelo = 18.4
| klsyys = 12.9
| klloka = 6.1
| klmarras = 1.3
| kljoulu = -1.9
| mltammi = -11.4
| mlhelmi = -12.2
| mlmaalis = -8.5
| mlhuhti = -2.9
| mltouko = 2.3
| mlkesä = 8.0
| mlheinä = 11.2
| mlelo = 9.7
| mlsyys = 5.6
| mlloka = 0.8
| mlmarras = -3.4
| mljoulu = -7.8
| ketammi = -7.6
| kehelmi = -8.2
| kemaalis = -4.5
| kehuhti = 1.0
| ketouko = 7.2
| kekesä = 12.8
| keheinä = 16.1
| keelo = 14.3
| kesyys = 9.5
| keloka = 3.7
| kemarras = -0.8
| kejoulu = -4.5
| satammi = 37
| sahelmi = 31
| samaalis = 30
| sahuhti = 27
| satouko = 39
| sakesä = 45
| saheinä = 61
| saelo = 56
| sasyys = 53
| saloka = 53
| samarras = 50
| sajoulu = 42
| pptammi =
| pphelmi =
| ppmaalis =
| pphuhti =
| pptouko =
| ppkesä =
| ppheinä =
| ppelo =
| ppsyys =
| pploka =
| ppmarras =
| ppjoulu =
| vltammi =
| vlhelmi =
| vlmaalis =
| vlhuhti =
| vltouko =
| vlkesä =
| vlheinä =
| vlelo =
| vlsyys =
| vlloka =
| vlmarras =
| vljoulu =
| sptammi = 10
| sphelmi = 8
| spmaalis = 8
| sphuhti = 6
| sptouko = 7
| spkesä = 8
| spheinä = 9
| spelo = 9
| spsyys = 8
| sploka = 10
| spmarras = 11
| spjoulu = 11
}}
 
==Elinkeinot==
Hailuodossa on määrällisesti eniten työpaikkoja terveys- ja sosiaalipalveluiden (n.noin 26 &nbsp;%) ja maa-, metsä- ja kalatalouden (22 &nbsp;%) toimialoilla. Työpaikkojen suhteellinen kasvu on ollut viime vuosina voimakkainta taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Hailuodon työpaikoista noin puolet sijoittuu yksityiselle ja puolet julkiselle sektorille. Hailuodon kunnassa asuvasta työikäisestä väestöstä noin puolet pendelöi eli käy työssä mantereella.
 
Yksityisen työnantajan työpaikoista 30&nbsp;% on maa- ja metsätaloudessa. 23&nbsp;% työpaikoista on kaupan, majoituksen ja ravitsemuksen alalla. Ainoastaan kahdessa muussa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa maatalouden osuus on merkittävämpi yksityisen sektorin työpaikoista.
 
== Liikenne ==
Yksityisen työnantajan työpaikoista 30 % on maa- ja metsätaloudessa. 23 % työpaikoista on kaupan, majoituksen ja ravitsemuksen alalla. Ainoastaan kahdessa muussa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa maatalouden osuus on merkittävämpi yksityisen sektorin työpaikoista.
[[Tiedosto:Hailuoto Ferry Oulu 20130113 01.JPG|pienoiskuva|Hailuodon maantielautat talvella 2013]]
Hailuotoon ei ole kiinteää tieyhteyttä, vaan saarelle liikennöi säännöllisesti lautta [[Oulunsalo]]n [[Riutunkari]]sta. Talviaikaan saaren ja mantereen välillä kulkee myös [[Hailuodon jäätie]]. Vuodesta 1920 vuoteen 1968 yhteysaluksena toimi [[HL Hailuoto|''Hailuotolaiva'']], joka korvattiin Tiehallinnon [[L/A Merituuli|''Merituuli'']]-[[lautta|lautalla]]. 1980-luvun alussa Hailuotoon liikennöi kokeiluluontoisesti ilmatyynyalus ''[[Larus (ilmatyynyalus)|Larus]]''. Nykyinen lauttayhteys on suhteellisen sujuva tilavilla [[L/A Merisilta|''Merisilta'']]- ja [[L/A Meriluoto|''Meriluoto'']]-lautoilla, mutta pengertietä mantereelle [[Huikku|Huikun]] ja Riutunkarin välille suunnitellaan.<ref name="kalevaplus_20071214" /><ref name="kaleva_20071215" /> Lauttayhteys on osa [[Seututie 816|seututietä 816]], joka on myös Hailuodon tärkein sisäinen väylä ja ainoa kokonaan päällystetty tie saarella. Huikun lauttasatamasta on noin 21 kilometrin matka Hailuodon kirkolle ja noin 30 kilometrin matka tien päätepisteeseen Marjaniemeen.
 
Hailuodon julkinen liikenne on pääasiassa taksikuljetuksia, mutta seututien 816 läpi kulkee [[Oulun seudun liikenne|Oulun joukkoliikenteen]] linja 59 Marjaniemestä Oulunsalon kautta [[Oulun linja-autoasema|Ouluun]] arkisin kolme kertaa päivässä, lauantaisin kaksi kertaa päivässä ja sunnuntaisin kerran päivässä. Yleisimpinä juhlapyhinä ajetaan sunnuntaivuorot. Linja-auto hoitaa osittain myös [[posti]]njakelun kunnassa ja sitä liikennöi [[Oubus]].
== Liikunta==
[[Tiedosto:Hailuoto Ferry Oulu 20130113 01.JPG|pienoiskuva|Hailuodon maantielautat talvella 2013.]]
Hailuotoon ei ole kiinteää tieyhteyttä, vaan saarelle liikennöi säännöllisesti lautta [[Oulunsalo]]n [[Riutunkari]]sta. Talviaikaan saaren ja mantereen välillä kulkee myös [[jäätie]]. Vuodesta [[1920]] aina vuoteen [[1968]] yhteysaluksena toimi [[HL Hailuoto|''Hailuotolaiva'']], joka korvattiin Tiehallinnon [[L/A Merituuli|''Merituuli'']]-[[lautta|lautalla]]. 1980-luvun alussa Hailuotoon liikennöi kokeiluluontoisesti ilmatyynyalus [[Larus (ilmatyynyalus)|Larus]]. Nykyinen lauttayhteys on suhteellisen sujuva tilavilla [[L/A Merisilta|''Merisilta'']]- ja [[L/A Meriluoto|''Meriluoto'']]-lautoilla, mutta pengertietä mantereelle [[Huikku|Huikun]] ja Riutunkarin välille suunnitellaan.<ref name="kalevaplus_20071214" /><ref name="kaleva_20071215" /> Lauttayhteys on osa [[Seututie 816|seututietä 816]], joka on myös Hailuodon tärkein sisäinen väylä ja ainoa kokonaan päällystetty tie saarella. Huikun lauttasatamasta on noin 21 kilometrin matka Hailuodon kirkolle ja noin 30 kilometrin matka tien päätepisteeseen Marjaniemeen.
 
=== Kiinteä yhteys mantereelle ===
Hailuodon julkinen liikenne on pääasiassa taksikuljetuksia, mutta seututien 816 läpi kulkee Oulun joukkoliikenteen linja 59 Marjaniemestä Oulunsalon kautta [[Oulun linja-autoasema|Ouluun]] arkisin kolme kertaa päivässä, lauantaisin kaksi kertaa päivässä, ja sunnuntaisin kerran päivässä. Yleisimpinä juhlapyhinä ajetaan sunnuntaivuorot. Linja-auto hoitaa osittain myös [[Posti|postinjakelun]] kunnassa, ja sitä liikennöi V. Alamäki.
{{Pääartikkeli|[[Hailuodon kiinteä yhteys]]}}
 
==== SiltahankeLentokenttä ====
Noin kuusi kilometriä Hailuodon kirkonkylältä etelään sijaitsee pieni [[Hailuodon lentokenttä|lentokenttä]]. Lentokentällä on sorakiitotie, jonka suunta on 06/24. Kiitotien pituus on 600 metriä ja leveys 60 metriä.<ref name="lentopaikat_efhl">{{Verkkoviite | Osoite = https://lentopaikat.fi/hailuoto-efhl/ | Nimeke = Hailuoto – EFHL | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Lentopaikat.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2023-08-02 | Kieli = }}</ref>
Huhtikuussa 2018 valmistui tiesuunnitelma [[Silta|sillan]] rakentamiseksi Hailuotoon. Rakennettavan tieyhteyden pituudeksi suunnitellaan 8,4 km, josta maapengertä olisi 6,9 km ja lisäksi kaksi siltaa, pituudeltaan yhteensä 1,5 km. Yhteydelle tulisi yksi pysäköintialue ja keinosaari. Tie olisi kaksikaistainen (3,25+3,25 m) ja lisäksi kevyelle liikenteelle 1,25 metrin levyiset kaistat kumminkin puolin ajorataa. Penkereen kokonaisleveys olisi 10, 5 m ja sen korkeus vedenpinnasta keskimäärin noin 3,5 m. Hankkeen kustannusarvio on 76 miljoonaa euroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/hailuodon-pengertielle-ei-tule-katuvaloja-tie-merkitaan-sumupaaluilla-ja-kaidevalaistuksella-katso-lista-kiintean-yhteyden-yksityiskohdista/791360/|nimeke=Hailuodon pengertielle ei tule katuvaloja, tie merkitään sumupaaluilla ja kaidevalaistuksella – katso lista kiinteän yhteyden yksityiskohdista|julkaisu=Kaleva.fi|viitattu=2018-04-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
==Uskonnolliset yhteisöt==
Vuoden 2018 aluejaon mukaan HailuodossaHailuodon on seuraavatainoa [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat:seurakunta on [[Hailuodon seurakunta]].<ref name="seurakunnatseurakunta">{{Verkkoviite | Osoite = https://evlwww.hailuodonseurakunta.fi/yhteystiedot | Nimeke = YhteystiedotHailuodon - Suomen evankelis-luterilainen kirkkoseurakunta | Julkaisija = evl.fiHailuodon seurakunta | Viitattu = 23.8.20182023-08-02 }}</ref>
* [[Hailuodon seurakunta]]
 
[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Hailuodon alueella toimiion [[Oulun ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta {{Wayback|1=https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta |päiväys=20181105160742 }}</ref> Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii [[vanhoillislestadiolaisuus]], jolla on paikkakunnalla Hailuodon Rauhanyhdistys.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rauhanyhdistys.fi/hailuodon-rauhanyhdistys/| Nimeke = Hailuodon Rauhanyhdistys | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 31.8.2012| arkisto = https://web.archive.org/web/20140223170659/http://www.rauhanyhdistys.fi/hailuodon-rauhanyhdistys/| arkistoitu = 23.2.2014}}</ref>
 
== Kylät ==
[[Järventakusta]], [[Kirkonkylä (Hailuoto)|Kirkonkylä]], [[Koivukylä (Hailuoto)|Koivukylä]], [[Marjaniemi (Hailuoto)|Marjaniemi]], [[Ojakylä (Hailuoto)|Ojakylä]], [[Pöllä]], [[Ulkokarvo]], [[Vaski (kylä)|Vaski]].{{lähde|Esim. Hailuodon oleva Pöllä ei ole Asutusnimihakemiston mukaan kylä, Karttapaikka listaa sen niemeksi. Muutama talo ja vuokramökki ei ole kylä.}}
 
== Katso myös ==
Rivi 125 ⟶ 227:
<ref name="kaleva_20150815">{{Lehtiviite | Tekijä = Kaitasuo, Pia | Otsikko = Pietari Suuren synkkä tuhon kylvö | Julkaisu = Kaleva | Ajankohta = 15.8.2015 | Vuosikerta = | Numero = 221 | Sivut = 34–35 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kaleva Oy | Selite= | Tunniste= ISSN 0356-1356 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 15.8.2015 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
<ref name="kaleva_20071215">{{Lehtiviite | Tekijä = Sankala, Kari | Otsikko = Kahden sillan kautta mantereelta Hailuotoon | Julkaisu = Kaleva | Ajankohta = 15.12.2007 | Vuosikerta = | Numero = 342 | Sivut = 5 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kaleva Kustannus Oy | Selite = | Tunniste = ISSN 0356-1356 | www = http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=699875 | www-teksti = Artikkelin lyhennetty verkkoversio | Viitattu = 18.9.2008 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
 
<ref name="kalevaplus_20071214">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/plus/juttu699809_page0.htm | Nimeke = Kiinteän yhteyden suunnittelu Hailuotoon alkaa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kaleva.plus | Ajankohta = 14.12.2007 kello 11:53 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kaleva Kustannus Oy | Viitattu = 18.9.2008 | Kieli = }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
 
<ref name="sk_19870615">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Suomen merialueiden sata suurinta saarta | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Ajankohta = 15.6.1987 | Vuosikerta = | Numero = 24B| Sivut = 64| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 15.8.2015 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Hailuoto}}
* [httphttps://www.hailuoto.fi/ Hailuodon kunnan kotisivut]
* [http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/072.html Tilastokeskus – Hailuodon avainluvut]
* [http://www.tieliikelaitos.fi/lautat/hailuoto.htm Tieliikelaitos &ndash; Hailuodon lauttapaikka] {{Wayback|1=http://www.tieliikelaitos.fi/lautat/hailuoto.htm |päiväys=20040606150415 }} (muun muassa aikataulut ja nettikamerat)
* [http://www.panoraama.com/live/marjaniemi/index.html Marjaniemen Internet-kamera] {{Wayback|1=http://www.panoraama.com/live/marjaniemi/index.html |päiväys=20070610143827 }}
* [http://www.oulu.fi/perameri/ Oulun yliopiston perämeren tutkimusasema]
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/08/10/elamaa-hailuodossa-1960-luvulla Ylen Elävä arkisto: Elämää Hailuodossa 1960-luvulla]
* [http://www.panoraama.com/live/marjaniemi/index.html Marjaniemen Internet-kamera]
* [https://www.hailuodonseurakunta.fi/ Hailuodon seurakunnan kotisivut]
* [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=&a=7589 YLE Elävä arkisto: Elämää Hailuodossa 1960-luvulla]
*[http://www.hailuodonseurakunta.fi/Hailuodon seurakunnan kotisivut]
 
{{Hailuoto}}
{{Pohjois-Pohjanmaa}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
 
[[Luokka:Hailuoto|*]]
[[Luokka:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hailuoto”