Wikipedia

Ero sivun ”Hailuoto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p saari-luokkaan
→‎Siltahanke: Ei tule siltaa, tulee kaksi ja pengertie, w oikaisu
 
(Versioiden välissä on 319 muuta muokkausta, jotka on tehnyt yli 100 eri käyttäjää.)
Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|Karlö||Espoon edustalla sijaitsevasta saaresta kertoo artikkeli [[Miessaari]].}}
'''Hailuoto''' ([[ruotsin kieli|ruotsinkielinen]] nimi: ''Karlö'') on [[Suomi|suomalainen]] [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kunta]], joka sijaitsee samannimisessä saaressa [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa]], [[Oulun lääni]]ssä. Kunnassa [[Väkiluku|asuu]] 979 ihmistä (31.12.[[2003]]) ja sen [[pinta-ala]] ilman merialueita on 197,82 [[Neliökilometri|km²]], josta 2,64 km² on sisävesiä (01.01.[[2004]]). [[Väestötiheys]] on 5,0 asukasta/km² (01.01.[[2004]]).
{{Suomen kunta
| virallinen nimi = Hailuoto
| muunkieliset nimet = Karlö
| vaakuna = Hailuoto.vaakuna.svg
| vaakuna-artikkeli = Hailuodon vaakuna
| yleiskuva = Hailuoto Marjaniemi.jpg
| kuvateksti =Luotsiasema, [[Marjaniemen majakka]] ja tutkamasto
| sijainti = Hailuoto sijainti Suomi.svg
| latd = 65 | latm = 01 | lats =
| longd = 024 | longm = 43 | longs =
| koordinaatit_näyttö = rivi,otsikko
| vuosi = 1587
| maakunta = Pohjois-Pohjanmaan maakunta
| seutukunta = Oulun seutukunta
| kuntanumero = 072
| hallinnollinen_keskus = [[Hailuodon kirkonkylä]]
| pitäjä =
| kuntaliitokset =
| johtaja = Maarit Alikoski
| valtuusto-koko = 17
| valtuusto-puolueet = &nbsp; 2021–2025<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2021/fi/kutulos_072.html | Nimeke = Kuntavaalit 2021, Hailuoto | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.12.2021}}</ref><br /> &nbsp;• [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> &nbsp;• [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]<br /> &nbsp;• [[Perussuomalaiset|PS]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br /> &nbsp;• [[Vihreä liitto|Vihr.]]
| valtuusto-paikat = <br />8<br />3<br />3<br />2<br />1
| osoite = Luovontie 176<br />90480 HAILUOTO
| postinumero = 90480
| suuntanumero = 08
| www-osoite = https://www.hailuoto.fi/
| www-nimi = www.hailuoto.fi
| huomautus =
}}
 
'''Hailuoto''' ({{k-sv|Karlö}}) on [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|Suomen kunta]], joka sijaitsee samannimisessä saaressa [[Perämeri|Perämerellä]] [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa]].
Hailuodon kunta sijaitsee saaressa, eikä sinne ole kiinteää tieyhteyttä. Saarelle liikennöi säännöllisesti lautta [[Oulunsalo]]n Riutunkarista. Talviaikaan saaren ja mantereen välillä kulkee myös jäätie. Hailuodon läntisimmässä kohdassa, Marjaniemessä, sijaitsee [[Oulun yliopisto]]n perämeren tutkimusasema.
 
HailuotoMaisema on,ja paitsiluonnonolosuhteet kunnanovat (hallinnollinennostaneet alue)Hailuodon, myösPerämeren suurimman saaren (maantieteellinen[[kansallismaisema]]ksi. alue)Kaikista nimi.Suomen Hailuodonmerialueiden saarisaarista sijaitseeHailuoto on pinta-alaltaan [[PerämeriAhvenanmanner|PerämerelläAhvenanmantereen]] ja [[OuluKemiönsaari (saari)|Kemiönsaaren]]n edustallajälkeen kolmanneksi suurin.<ref Hailuodonname="sk_19870615" saaren/> Saaren ensimmäisten osien arvellaanarvioidaan nousseen merestä noin 17001&nbsp;700 vuotta sitten., Nykyinenja Hailuotonykyisen muotonsa se on muodostunutsaanut useistauseiden erillisistäeri saaristasaarien yhteenliittymänä. MaankohoamisenMaannousun seurauksenajatkuessa saaren pinta-alase kasvaa jatkuvasti ja aikanaan saari tulee kasvamaan kiinni mantereeseen.<ref>http://www.hailuototourism.fi/</ref>
 
Hailuodossa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} henkeä,<ref name="vakilukuviite" /> ja se on asukasluvultaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja entisen [[Oulun lääni]]n pienin kunta. Hailuodon naapurikunnat ovat [[Lumijoki]], [[Oulu]] ja [[Siikajoki]]. Entisiä naapurikuntia ovat Ouluun liitetyt [[Haukipudas]] ja [[Oulunsalo]].
==Linkit==
* [http://www.hailuoto.fi/ Hailuodon kunta]
* [http://www.tieliikelaitos.fi/lautat/hailuoto.htm Lautat] (muun muassa aikataulut)
* [http://www.oulu.fi/perameri/ Oulun yliopiston perämeren tutkimusasema]
 
Hailuoto on paitsi kunnan (hallinnollinen alue), myös saaren (maantieteellinen alue) nimi. Hailuodon saari sijaitsee Perämerellä [[Oulu]]n edustalla. Se on Perämeren ainoa pysyvästi asutettu saari, jonne ei ole kiinteää tieyhteyttä.
{{Pohjois-Pohjanmaa}}
 
Hailuodon läntisimmässä kohdassa, Marjaniemessä, sijaitsee [[Marjaniemen majakka]]. Majakan juurella sijaitsevassa entisessä [[Luotsausliikelaitos|Luotsausliikelaitoksen]] [[luotsi]]asemarakennuksessa toimii nykyisin Luotsihotelli, ja majakan vieressä olevassa rakennuksessa on toiminut [[Oulun yliopisto]]n Perämeren tutkimusasema.
[[en:Hailuoto]]
 
Koko Hailuoto on luokiteltu kuuluvaksi [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]].<ref>{{RKY|1394}}</ref>
 
Hailuodon [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoaksi]] nimettiin 1980-luvulla [[siika|siiasta]] tehdyt ''kalapotut''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 168| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Isbn= 951-96047-3-1}}</ref>
 
==Historia==
Hailuodon synty ja historia liittyy läheisesti [[maankohoaminen|maankohoamiseen]], joka on noin yhdeksän millimetriä vuodessa. Yli 15 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella olevat alueet olivat kuivana maana 325&nbsp;eaa. Alueeseen kuuluivat [[Hyypänmäki]], Harju ja Isomäki, eli se oli kooltaan noin kaksi neliökilometriä. Vuoteen 850 mennessä maata oli paljastunut jo noin 30 neliökilometriä.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen ym. |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8 |Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava |Vuosi= 1986| ISBN = 951-1-09142-5}}</ref>
 
Hailuodon vakinainen asuttaminen alkoi ilmeisesti 1100-luvulla. Asukkaita tuli monelta suunnalta, etenkin [[karjalaiset|Karjalasta]]. [[Ruotsalaiset]], jotka kilpailivat kalavesistä, antoivat saarelle nimen ''Karelö'' (joka muuntui ''Karlö''), Karjalan tai karjalaisten saari. Myös Hailuoto-nimi lienee yhdistävissä karjalaiseen kalastusnautintaan, se oli haili- eli silakkaluoto. Hailuodon ensimmäiset pysyvät asukkaat olivat enimmäkseen kotoisin Länsi-Suomesta, mutta joitakin tuli myös Itä-Suomesta. Vuonna 1548 saarella oli 43 taloa, ja vuoteen 1570 mennessä taloluku kasvoi 60:een. Kuningatar [[Kristiina]] lahjoitti koko Hailuodon saaren vuonna 1652 vapaaherrakunnaksi eversti Berndt Taubelle, jonka perillisiltä se palautettiin kruunulle vuonna 1675.<ref name="tarmio">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 217–220. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.</ref>
 
Hailuoto kuului aluksi Saloisten suurpitäjään, mistä se erkani itsenäiseksi [[Kirkkopitäjä|seurakunnaksi]] 1587. Vuosina 1610–1620 rakennettu kirkko oli pitkään Suomen vanhin käytössä oleva [[Hailuodon vanha kirkko|puukirkko]], kunnes se paloi 1968.<ref name="Finlandia8" /> [[Hailuodon kirkko|Nykyinen kirkko]] valmistunut vuonna 1972. Hailuodon pappilan tulipalossa 2. elokuuta 1901 tuhoutui seurakunnan arkisto lähes kokonaan.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke=Hailuodon seurakunta Hiski-tietokannassa |Ajankohta= |Osoite=http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=51&TYPE=HTML&LANG=FI |Julkaisija= |Luettu=22.9.2014}}</ref>
 
Suurina nälkävuosina 1696–1697 menehtyi 88 Hailuodon asukasta.<ref name="tarmio"/> [[Isoviha|Isonvihan]] (1713–1721) aikaan 200 [[Moskovan Venäjä|venäläistä]] [[kasakka]]a tappoi [[Murhaperjantai|murhaperjantaina]] Hailuodossa noin 800 ihmistä kirveellä 29. syyskuuta 1714. Suuri osa uhreista oli saarelta suojaa hakeneita, sillä Hailuodon asukasluku oli tuohon aikaan alle 300 henkilöä. Yhden yön aikana tehty veriteko oli isonvihan suurin.<ref name="kaleva_20150815" /> Perimätiedon mukaan Hailuodon kirkon kellot upotettiin isonvihan aikana Kirkonjärveen, josta niitä ei kuitenkaan enää koskaan myöhemmin löydetty.<ref name="tarmio"/>
 
Hailuodon väkiluku ylitti 1800- ja 1900-luvun vaihteen jälkeen 2&nbsp;000 rajan, mutta sen jälkeen väestö on vähentynyt alle puoleen. Monien sellaisten kuntien tapaan, joista on ollut paljon poismuuttoa, väestönrakennetta luonnehtii [[eläkeläinen|eläkeläisten]] suuri osuus. Väestönennusteet viittaavat kuitenkin nykyisen väestön säilymiseen.<ref name="Finlandia8" /> Kesäisin saarelle saapuu satoja mökkiasukkaita asuttamaan saaren noin 650 vapaa-ajan asuntoa.<ref name="hs_20020710" />
 
==Väestönkehitys==
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
 
{{Pylväsdiagrammi
|title = Hailuodon väestönkehitys 1980–2020
|titlebar= #DDD
|width = 600px
|barwidth= 500px
|left1 = Vuosi
|right1 = Asukkaita
|bars =
{{bar pixel|1980|#0099FF|429||897}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|434||907}}
{{bar pixel|1990|#0099FF|447||934}}
{{bar pixel|1995|#0099FF|457||955}}
{{bar pixel|2000|#0099FF|462||966}}
{{bar pixel|2005|#0099FF|461||964}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|480||1&nbsp;004}}
{{bar pixel|2015|#0099FF|475||993}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|456||952}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =11.1.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20180617142223/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | arkistoitu =17.6.2018 }}</ref>
}}
 
===Taajamat===
Vuoden 2017 lopussa Hailuodossa oli 967 asukasta, joista 518 asui [[Taajamat Suomessa|taajamassa]], 441 haja-asutusalueilla ja 8:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hailuodon taajama-aste on 54,0&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke =Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20190716153808/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | arkistoitu =16.7.2019 }}</ref> Kunnassa on vain yksi taajama, [[Hailuodon kirkonkylä]].<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20190714130747/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px/ | arkistoitu =14.7.2019 }}</ref>
 
==Luonto==
Nykyinen Hailuoto on muodostunut useista erillisistä saarista, joista ensimmäiset alkoivat muodostua 600- tai 700-luvulla. Maankohoamisen vaikutuksesta saaren pinta-ala kasvaa jatkuvasti ja aikanaan saari tulee kasvamaan kiinni mantereeseen. Parisataa vuotta sitten olivat mantereenpuoleinen särkkämäinen [[Santonen]] ja eteläinen suomainen Hanhinen itse Luodosta erillisiä saaria. Hanhisen ja Luodon välinen Kirkkosalmi on erittäin merkittävä kosteikko, jossa tavataan runsaasti harvinaisia lintulajeja.
 
Hailuoto on [[Perämeri|Perämeren]] suurin [[saari]]. Se koostuu neljästä osasta, Luoto, [[Santonen]], Hanhinen ja Syökari. Ne olivat erillään vielä pari vuosisataa sitten, kunnes liittyivät toisiinsa [[maankohoaminen|maankohoamisen]] vaikutuksesta. Saaren nuoret pinnanmuodot ovat kauttaaltaan meren aaltojen, virtausten, jääntyönnön ja tuulen muovaamia.<ref name="Finlandia8" />
 
[[Tiedosto:Hailuoto Forest Finland.jpg|pienoiskuva|Tyypillistä metsämaisemaa Luodon osassa Hailuotoa.]]
[[Maaperä]] koostuu hiekkaisista aineksista, jotka ovat osaksi peräisin savihiekkakivestä, joka ns. Muhoksen muodostumana ulottuu Hailuotoon. Saaren halki [[Hyypänmäki|Hyypänmäeltä]] [[Marjaniemi (Hailuoto)|Marjaniemeen]] kulkee itäkoillis-länsilounaissuuntaisena 15 kilometriä pitkä harjuselänne. Itäosissa Hyypänmäen kohdalla jäätikön sulamisvedet ovat hajottaneet hiekkoja lähes kahden kilometrin levyiseksi tasanteeksi. Keskiosissa harju kulkee vain muutamana kymmenen metrin levyisenä korkeana selänteenä, mutta leviää taas Isomäestä [[länsi|länteen]]. [[Louhikko]]inen Marjaniemen kärki on harjun sydänosan kulumisjäännös. Korkein kohta on Hyypänmäki joka on noin 31 metriä merenpinnan yläpuolella. Hyypänmäen alueella on myös [[Kivikko (maalaji)|kivikoita]], jotka ovat myöhemmin kerrostuneen [[lentohiekka|lentohiekan]] peittäminä. Kivikot osoittavat aaltojen huuhdelleen saarten rantoja, mutta lohkarevallit osoittavat myös [[ahtojää|ahtojäiden]] puskeneen rajusti rantoja vasten. Lentohiekkavallit ja rantavallit ovat Hailuodon pinnanmuotoja luonnehtiva erikoispiirre. varsinkin pohjois- ja länsirannikolla.<ref name="Finlandia8" />
 
Hailuodon kasvillisuuden monipuolisin osa levittäytyy rannoilla, erityisesti suojaisten poukamien rantaniityillä. Metsäluonnossa ovat kuivat [[Kangasmetsä|kankaat]] hyvin edustettuna. Erityisen tunnusomaisia ovat laajat jäkäläkankaat. Linnustontutkimuksen kohteen Hailuodolla on pitkät perinteet. Vesilinnusto on runsainta niittyaroilla, laajoilla [[matalikko|matalikoilla]], karikoilla ja rehevissä [[Lahti (vesialue)|lahdissa]]. Syksyn kohokohta on [[joutsenet|joutsenten]] muutto, jonka huipentuessa rannoilla voi lepäillä puolitoistatuhatta lintua.<ref name="Finlandia8" />
 
=== Hailuodon kunnan saaria ===
Hailuoto, Hoikanriisi, Isomatala, [[Kengänkari]], Mustakivi, [[Santosenkari|Santosenkari (Santos-Hoikka)]], Pikku-Hoikka, [[Ulkoriisi]], [[Ulkolaidanmatala]], Väliteonkarit.
 
=== Hailuodon kunnan järviä ===
[[Haaralampi (Hailuoto)|Haaralampi]], [[Hannuksenlampi]], [[Hannuksenrantalampi]], [[Iso Sunijärvi]], [[Kaakkurijärvi (Hailuoto)|Kaakkurijärvi]], [[Kangasjärvi (Hailuoto)|Kangasjärvi]], [[Kaunislampi (Hailuoto)|Kaunislampi]], [[Kestinperä]], [[Kurajärvi (Hailuoto)|Kurajärvi]], [[Maasyvänlahti]], [[Mäntylampi (Hailuoto)|Mäntylampi]], [[Nuottajärvi (Hailuoto)|Nuottajärvi]], [[Pajuperänlampi]], [[Pikku Sunijärvi]], [[Pitkäjärvi (Hailuoto)|Pitkäjärvi]], [[Riestenkulju]], [[Simpukkalampi]], [[Syväkulju]], [[Valkjärvi (Hailuoto)|Valkjärvi]], [[Ämmänarkku]].
 
==Ilmasto==
{{Ilmastotaulukko
| Taulukko =
| Lämpötilataulukko =
| Sadantataulukko =
| Sadantataulukon korkeus =
| Sijainti genetiivissä = Hailuodon
| Lähde = [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/336063/Tilastoja%20Suomen%20ilmatosta%20ja%20merest%c3%a4%201991-2020.pdf?sequence=1&isAllowed=yf Tilastoja Suomen ilmastosta 1991-2020]
| Otsikko =
| kltammi = -4.3
| klhelmi = -4.8
| klmaalis = -0.8
| klhuhti = 4.9
| kltouko = 11.8
| klkesä = 17.1
| klheinä = 20.3
| klelo = 18.4
| klsyys = 12.9
| klloka = 6.1
| klmarras = 1.3
| kljoulu = -1.9
| mltammi = -11.4
| mlhelmi = -12.2
| mlmaalis = -8.5
| mlhuhti = -2.9
| mltouko = 2.3
| mlkesä = 8.0
| mlheinä = 11.2
| mlelo = 9.7
| mlsyys = 5.6
| mlloka = 0.8
| mlmarras = -3.4
| mljoulu = -7.8
| ketammi = -7.6
| kehelmi = -8.2
| kemaalis = -4.5
| kehuhti = 1.0
| ketouko = 7.2
| kekesä = 12.8
| keheinä = 16.1
| keelo = 14.3
| kesyys = 9.5
| keloka = 3.7
| kemarras = -0.8
| kejoulu = -4.5
| satammi = 37
| sahelmi = 31
| samaalis = 30
| sahuhti = 27
| satouko = 39
| sakesä = 45
| saheinä = 61
| saelo = 56
| sasyys = 53
| saloka = 53
| samarras = 50
| sajoulu = 42
| pptammi =
| pphelmi =
| ppmaalis =
| pphuhti =
| pptouko =
| ppkesä =
| ppheinä =
| ppelo =
| ppsyys =
| pploka =
| ppmarras =
| ppjoulu =
| vltammi =
| vlhelmi =
| vlmaalis =
| vlhuhti =
| vltouko =
| vlkesä =
| vlheinä =
| vlelo =
| vlsyys =
| vlloka =
| vlmarras =
| vljoulu =
| sptammi = 10
| sphelmi = 8
| spmaalis = 8
| sphuhti = 6
| sptouko = 7
| spkesä = 8
| spheinä = 9
| spelo = 9
| spsyys = 8
| sploka = 10
| spmarras = 11
| spjoulu = 11
}}
 
==Elinkeinot==
Hailuodossa on määrällisesti eniten työpaikkoja terveys- ja sosiaalipalveluiden (noin 26&nbsp;%) ja maa-, metsä- ja kalatalouden (22&nbsp;%) toimialoilla. Työpaikkojen suhteellinen kasvu on ollut viime vuosina voimakkainta taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Hailuodon työpaikoista noin puolet sijoittuu yksityiselle ja puolet julkiselle sektorille. Hailuodon kunnassa asuvasta työikäisestä väestöstä noin puolet pendelöi eli käy työssä mantereella.
 
Yksityisen työnantajan työpaikoista 30&nbsp;% on maa- ja metsätaloudessa. 23&nbsp;% työpaikoista on kaupan, majoituksen ja ravitsemuksen alalla. Ainoastaan kahdessa muussa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa maatalouden osuus on merkittävämpi yksityisen sektorin työpaikoista.
 
== Liikenne ==
[[Tiedosto:Hailuoto Ferry Oulu 20130113 01.JPG|pienoiskuva|Hailuodon maantielautat talvella 2013]]
Hailuotoon ei ole kiinteää tieyhteyttä, vaan saarelle liikennöi säännöllisesti lautta [[Oulunsalo]]n [[Riutunkari]]sta. Talviaikaan saaren ja mantereen välillä kulkee myös [[Hailuodon jäätie]]. Vuodesta 1920 vuoteen 1968 yhteysaluksena toimi [[HL Hailuoto|''Hailuotolaiva'']], joka korvattiin Tiehallinnon [[L/A Merituuli|''Merituuli'']]-[[lautta|lautalla]]. 1980-luvun alussa Hailuotoon liikennöi kokeiluluontoisesti ilmatyynyalus ''[[Larus (ilmatyynyalus)|Larus]]''. Nykyinen lauttayhteys on suhteellisen sujuva tilavilla [[L/A Merisilta|''Merisilta'']]- ja [[L/A Meriluoto|''Meriluoto'']]-lautoilla, mutta pengertietä mantereelle [[Huikku|Huikun]] ja Riutunkarin välille suunnitellaan.<ref name="kalevaplus_20071214" /><ref name="kaleva_20071215" /> Lauttayhteys on osa [[Seututie 816|seututietä 816]], joka on myös Hailuodon tärkein sisäinen väylä ja ainoa kokonaan päällystetty tie saarella. Huikun lauttasatamasta on noin 21 kilometrin matka Hailuodon kirkolle ja noin 30 kilometrin matka tien päätepisteeseen Marjaniemeen.
 
Hailuodon julkinen liikenne on pääasiassa taksikuljetuksia, mutta seututien 816 läpi kulkee [[Oulun seudun liikenne|Oulun joukkoliikenteen]] linja 59 Marjaniemestä Oulunsalon kautta [[Oulun linja-autoasema|Ouluun]] arkisin kolme kertaa päivässä, lauantaisin kaksi kertaa päivässä ja sunnuntaisin kerran päivässä. Yleisimpinä juhlapyhinä ajetaan sunnuntaivuorot. Linja-auto hoitaa osittain myös [[posti]]njakelun kunnassa ja sitä liikennöi [[Oubus]].
 
=== Kiinteä yhteys mantereelle ===
{{Pääartikkeli|[[Hailuodon kiinteä yhteys]]}}
 
=== Lentokenttä ===
Noin kuusi kilometriä Hailuodon kirkonkylältä etelään sijaitsee pieni [[Hailuodon lentokenttä|lentokenttä]]. Lentokentällä on sorakiitotie, jonka suunta on 06/24. Kiitotien pituus on 600 metriä ja leveys 60 metriä.<ref name="lentopaikat_efhl">{{Verkkoviite | Osoite = https://lentopaikat.fi/hailuoto-efhl/ | Nimeke = Hailuoto – EFHL | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Lentopaikat.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2023-08-02 | Kieli = }}</ref>
 
==Uskonnolliset yhteisöt==
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hailuodon ainoa [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunta on [[Hailuodon seurakunta]].<ref name="seurakunta">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hailuodonseurakunta.fi/ | Nimeke = Hailuodon seurakunta | Julkaisija = Hailuodon seurakunta | Viitattu = 2023-08-02 }}</ref>
 
[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Hailuodon alueella on [[Oulun ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta {{Wayback|1=https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta |päiväys=20181105160742 }}</ref> Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii [[vanhoillislestadiolaisuus]], jolla on paikkakunnalla Hailuodon Rauhanyhdistys.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.rauhanyhdistys.fi/hailuodon-rauhanyhdistys/| Nimeke = Hailuodon Rauhanyhdistys| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 31.8.2012| arkisto = https://web.archive.org/web/20140223170659/http://www.rauhanyhdistys.fi/hailuodon-rauhanyhdistys/| arkistoitu = 23.2.2014}}</ref>
 
== Kylät ==
[[Järventakusta]], [[Kirkonkylä (Hailuoto)|Kirkonkylä]], [[Koivukylä (Hailuoto)|Koivukylä]], [[Marjaniemi (Hailuoto)|Marjaniemi]], [[Ojakylä (Hailuoto)|Ojakylä]], [[Pöllä]], [[Ulkokarvo]], [[Vaski (kylä)|Vaski]].{{lähde|Esim. Hailuodon oleva Pöllä ei ole Asutusnimihakemiston mukaan kylä, Karttapaikka listaa sen niemeksi. Muutama talo ja vuokramökki ei ole kylä.}}
 
== Katso myös ==
* [[Luettelo Hailuodon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä]]
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
 
<ref name="hs_20020710">{{Lehtiviite | Tekijä = Tuohino, Lotta | Otsikko = Hailuodossa paistaa aina aurinko | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 10.7.2002 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 15.8.2015 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
<ref name="kaleva_20150815">{{Lehtiviite | Tekijä = Kaitasuo, Pia | Otsikko = Pietari Suuren synkkä tuhon kylvö | Julkaisu = Kaleva | Ajankohta = 15.8.2015 | Vuosikerta = | Numero = 221 | Sivut = 34–35 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kaleva Oy | Selite= | Tunniste= ISSN 0356-1356 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 15.8.2015 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
<ref name="kaleva_20071215">{{Lehtiviite | Tekijä = Sankala, Kari | Otsikko = Kahden sillan kautta mantereelta Hailuotoon | Julkaisu = Kaleva | Ajankohta = 15.12.2007 | Vuosikerta = | Numero = 342 | Sivut = 5 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kaleva Kustannus Oy | Selite = | Tunniste = ISSN 0356-1356 | www = http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=699875 | www-teksti = Artikkelin lyhennetty verkkoversio | Viitattu = 18.9.2008 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
 
<ref name="kalevaplus_20071214">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/plus/juttu699809_page0.htm | Nimeke = Kiinteän yhteyden suunnittelu Hailuotoon alkaa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kaleva.plus | Ajankohta = 14.12.2007 kello 11:53 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kaleva Kustannus Oy | Viitattu = 18.9.2008 | Kieli = }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
 
<ref name="sk_19870615">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Suomen merialueiden sata suurinta saarta | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Ajankohta = 15.6.1987 | Vuosikerta = | Numero = 24B| Sivut = 64| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 15.8.2015 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}
* [https://www.hailuoto.fi/ Hailuodon kunnan kotisivut]
* [http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/072.html Tilastokeskus – Hailuodon avainluvut]
* [http://www.tieliikelaitos.fi/lautat/hailuoto.htm Tieliikelaitos &ndash; Hailuodon lauttapaikka] {{Wayback|1=http://www.tieliikelaitos.fi/lautat/hailuoto.htm |päiväys=20040606150415 }} (muun muassa aikataulut ja nettikamerat)
* [http://www.panoraama.com/live/marjaniemi/index.html Marjaniemen Internet-kamera] {{Wayback|1=http://www.panoraama.com/live/marjaniemi/index.html |päiväys=20070610143827 }}
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/08/10/elamaa-hailuodossa-1960-luvulla Ylen Elävä arkisto: Elämää Hailuodossa 1960-luvulla]
* [https://www.hailuodonseurakunta.fi/ Hailuodon seurakunnan kotisivut]
 
{{Hailuoto}}
{{Pohjois-Pohjanmaa}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
 
[[Luokka:Suomen saaretHailuoto|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hailuoto”