Versio 2. marraskuuta 2014 kello 20.23 muokkaa 84.250.103.11 (keskustelu) →Bakteriofagien elämänsykli: poistettu rivinvaihto pisteen ja sanan väliltä Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 3. heinäkuuta 2015 kello 08.23 muokkaa kumoa 62.142.217.149 (keskustelu) Aiheesta muualla ym Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:T4 rendered.jpg\|thumb\|right\|T4-bakteriofagi]] '''Bakteriofagi''', useimmiten pelkästään '''fagi''' (tai '''faagi'''), on [[virus]], joka loisii [[bakteerit\|bakteerissa]] ja tuhoaa niitä.<ref name="BI5">{{BI5\|161}}</ref> Eniten tutkimuksessa käytettyjä bakteriofageja ovat [[lambdafagi\|bakteriofagi λ]] sekä [[T4-bakteriofagi]] (kts. kuva). Fagit rakentuvat [[ikosaedri\|ikosahedraalisesta]] [[proteiini]]kuoresta, joka ympäröi sisällä olevaa [[DNA]]:ta, tai eräiden yksinkertaisempien fagien kohdalla [[RNA]]:ta. Tyypillisen DNA-fagin [[kromosomi]] sisältää n. 50 [[geeni]]ä (5–500 k[[emäspari\|Bp]]), jotka koodaavat muun muassa fagin osia, sekä proteiineja, joiden avulla fagi lamaannuttaa isäntäbakteerisolun. Fagilla on myös proteiinista koostuva rakenne, jolla se kiinnittyy bakteeriin ja injektoi eli syöttää sisään DNA:nsa (tai RNA:nsa). Fagit ovat kooltaan n. 20–200 [[nanometri\|nm]] (vertaa ''[[Escherichia coli]]'' -bakteeriin, joka on kooltaan n. 0,5 µm x 0,5 µm x 2,0 µm = 500 nm x 500 nm x 2000 nm) . Fagit ovat erittäin laajalti levinneitä, ja niitä on eritoten maaperässä ja eläinten suolissa. Yksi tihein fagien (ja muiden virusten) esiintymisalue on [[merivesi]], jossa jopa 10<sup>9</sup> viruspartikkelia on löydetty millilitrassa pintavettä. Noin 70 % vedessä elävistä bakteereista kokeekin fagi-infektion.<ref>Prescott, L. (1993). Microbiology, Wm. C. Brown Publishers, ISBN 0-697-01372-3</ref> == Bakteriofagien rakenne == [[Image:Phage_structure.jpg\|thumb\|left\|T4-bakteriofagin rakenne. Osaset kokoontuvat valmiiksi fagiksi täysin spontaanisti.]] Rivi 11: Fagit, kuten useat [[eukaryootti]]en virukset, kokoontuvat spontaanisti osasistaan. Tämä on luultavasti mahdollista korkeasti symmetrisen, mutta kuitenkin melko yksinkertaisen rakenteen ansiosta. Riittää, että solun [[proteiinisynteesi]] kaapataan tuottamaan fagin osasia, jotka sitten kokoontuvat itsestään uusiksi fageiksi (kts. fagien elämänsykli alla). == Bakteriofagien elämänsykli == Fagi lähestyy solua, kiinnittyy sen pintaan ja injektoi geneettisen materiaalinsa soluun. Fagin proteiinikuori ja -osaset eivät päädy soluun sisälle. Tästä eteenpäin bakteriofagi yleisesti omaksuu toisen kahdesta eri linjasta: ''lysogenisen'' tai ''lyyttisen''. Rivi 19: Lyyttisessä tapahtumakulussa fagin kromosomia monistetaan ja solun proteiinisynteesikoneisto alkaa tuottaa fagin osasia. Nämä kokoontuvat, kunnes solu on niin täynnä fageja, että se räjähtää auki vapauttaen vastatuotetut fagit infektoimaan uusia bakteereja. Yleensä 1 fagi-infektio johtaa 50-200 uuden fagin tuotantoon, sekä yli kahden fagin infektiot samaan soluun ovat erittäin harvinaisia. == Bakteriofagien sovellukset == Bakteriofageista on 1980-luvun puolivälin jälkeen kehittynyt tärkeitä genetiikan työkaluja. Rivi 35: ''Fagit myös tarjosivat lopullisen todisteen, että DNA on solun informaatiomolekyyli''. [[Radioaktiivisuus\|Radioaktiivisella]] [[fosfori]]lla merkitty fagin DNA aiheutti radioaktiivisen fosforin löytymisen bakteerisolujen sisältä infektioiden jälkeen. Mm. radioaktiivisella rikillä merkityt fagiproteiinit eivät kuitenkaan päätyneet solun sisälle. Tämä osoitti, että DNA on geneettisen informaation sisältävä molekyyli. == Bakteerien puolustusmekanismit fageja vastaan == Puolustautuakseen fageilta bakteerit tuottavat [[endonukleaasi]]-proteiineja, jotka pilkkovat DNA:ta tietystä emäsjaksosta. Eri endonukleaaseilla on oma spesifinen kohdejaksonsa. Näillä bakteerit pyrkivät tekemään fagin kromosomista kelvottoman, jolloin fagin hyökkäys epäonnistuu. Suojatakseen oman DNA:nsa endonukleaaseilta, bakteerit lisäävät [[metyyli]]ryhmiä suojaamaan endonukleaasien kohdejaksoja, jolloin ne eivät pilko bakteerin omaa DNA:ta. == Lähteet == * {{Kirjaviite \| Tekijä=Alberts, B., Johnson, A., Lewis, J., Raff, M., Roberts, K. & Walter, P. \| Nimike=Molecular Biology of the Cell, 4<sup>th</sup> edition \| Julkaisija=Garland Science \| Vuosi=2002 \| Tunniste=ISBN 0-8153-4072-9}} [http://www.garlandscience.com/textbooks/0815332181.asp] === Viitteet === {{viitteet}} == Katso myös == * [[Virofagi]] == Aiheesta muualla == [http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku;jsessionid=54BF7CD8CE300A69C18CE123C14336EB?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo93486 Pentti Huovinen: Bakteriofagihoito, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2003;119(7):581-583] [http://www.archaealviruses.org/ Bacteriophage Ecology Group] {{en}} [[Luokka:Virukset]]

Ero sivun ”Bakteriofagi” versioiden välillä